Lue keskustelun säännöt.
Onko tyttären avioton lapsi voitu merkitä isovanhempiensa lapseksi 1800 -luvulla?
05.05.2024 |
Kun avioton lapsi on ollut sekä synti että häpeä, onko ns. paremmissa piireissä lapsi voitu kirjata isovanhempiensa lapseksi, jos hänen äitinsä ei ole ollut avioliitossa lapsen syntymän aikaan, ja isä ei ole ollut tiedossa?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Se häpeän määrä 1800-luvulla on vaihdellut hyvin paljon paikan ja yhteisön mukaan. Jos talon tytär on tullut raskaaksi rengille, on tilanne ollut todella kauhea. Minna Canthin näytelmässä Anna Liisa kuvataan tätä tilannetta. Sitten taas jos talon naimaton isäntä on tuupannut piikatyttöä, ja molemmat ovat pitäneet toisistaan, on tilanne voinut olla oikeinkin hyvä. Pappi on ehkä nuhdellut ja vihkiminen pidetty pienimuotoisesti jälkikäteen, mutta piiasta on tullut lopulta emäntä, eikä siinä liene mitään häpeämistä.
Kaupungeissa on sitten ollut kaupunkien metkut. Joissakin kaupungeissa 1800-luvun alussa jopa 15 prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolelle. Korkeiden säätyjen miehet harvoin joutuivat vastuuseen teoistaan. Noille naisille on ollut omat yhteisönsä ja ammattinsa, esim. pyykkärinä ei lapsista ole ollut sosiaalista harmia.
Toivoisin todella, että ymmärtäisit Minna Canthin olleen naisasianainen, joka narratiivisilla kertomuksillaan väritti faktoja, ei siis kertonut mitään ehdotonta historiankirjoitusta. Siksi suhtautuisin Anna Liisaan tarinana, en totuutena.
Lisäksi kannattaa muistaa, että myös se lapsia sinne ja tänne tekevä mies oli yhteiskunnan mielestä hulttio. Piikoja ei noin vain käyty naimassa, vaikka Hella Wuolijoki Niskavuori-sarjassaan näin yrittää meille kertoa, pidettiin jopa häpeällisenä, jos isäntä noin teki. Talonväki oli omia, heistä pidettiin huolta ja heitä kunnioitettiin. Moni renki ja isäntäkin joutui isäksi kulkumiehen lapselle, kun piika ei osannutkaan pitää jalkojaan ristissä ja lapselle piti isä saada. Ei siinä huijattu ketään, mies tiesi, että lapsi on vieraan, mutta ei haluttu naiselle huonon naisen leimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 1920-luvulla isäni ope meni salaa synnyttämään Ruotsiin ja palasi sieltä "adoptiolapsen" kanssa.
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
Mun isoäidin äiti toimi kätilönä Liperissä. Eli pienilläkin paikkakunnalla oli kätilö.
Onko kirjallisuutta, tutkimuksia tai tietoa saksalaissotilaitten tekemistä lapsista suomessa?
Miten näille kävi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
No sinäkös olet? Ani harva nainen yksin kykenee synnyttmään. Kyllä joka kylällä luulisi olleen lapsenpäästäjiä. Ei ne mitään kätilö-hoitajia varmaankaan olleet, ihan vaan joku kokenut päästäjä. Totta kai tohtori kutsuttiin synyttämään jos oli vaikeuksia , miksi ei? Smalla tavalla ne paikat on pitänyt tikata kun nykyäänkin. Vai aattelitko että annettiin vaan vuotaa synnyttänyt kuiviin jos tuli repeämiä, tai oli perätilassa, tai piti käyttää pihtejä? Tietysti moni nainen kuoli synnytykseen. Mutta onhan vastasyntynytkin pitänyt hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pappia ei ollut lähellä ja lapset kastettiin vasta taaperoina, niin oliko nämä avioparitkin sitten susipareja kunnes pappi tuli kolmen vuoden päästä vihkimään? Kuolleetkin piti siunata maahan. Onko kuukaudet ja vuodet menneet nyt kirjoittajalla sekaisin?
Tiesithän, että ei 1800-luvulla routaiseen maahan hautoja saatu kaivettua, odoteltiin kevättä. Ja siinä siunaamisen ohessa meni sitten samantien vihkimiset ja kasteet, jos ei perheellä muuten erityisemmin ollut asiaa kirkolle. Ei siellä joka vuosi kuoltu eikä niitä kuolleena syntyneitä vauvoja kirkkomaahan aina viety.
Kirjoituksista huomaa, että koululaitoksen opetusvelvollisuus on viimeisen 20 vuoden aikana kaventunut huomattavasti. Tunteita osataan sanoittaa, mutta ei ole ymmärrystä sille, millaista elämä Suomessa oli esim. nälkävuosien aikaan.
Aika monella paikkakunnalla on ns. ruumissaari, jonne vainajat vietiin odottamaan sulaa aikaa. Kuolleen lapsen ruumista saatettiin säilyttää jäässä hangessa ja vietiin keväällä haudattavaksi. Nykyihmisen on vaikea todella ymmärtää, mitä elämä oli joskus 1800-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/elaman-alku-nain-ennen-synnyt…
Keskiaika: Leipominen vei ajatukset muualle
Synnyttäminen oli keskiajalla sosiaalinen tapahtuma, ja synnyttävän naisen ympärille saattoi saapua varsinaisen synnytysavustajan tai -avustajien lisäksi paljon naispuolisia sukulaisia, ystäviä ja naapureita.
Vieraita kestittiin oluella ja kakuilla, joita odottava äiti oli leiponut.
Leipomisen piti johtaa äidin ajatukset pois poltoista ja synnytyspelosta.
Leivonnaisissa oli paljon kananmunia ja muita ravitsevia ainesosia, joista nainen sai voimia synnytyksen jälkeen.
Lapsenpäästäjä eli kätilö oli tärkein avustaja.
Hänen piti olla papin hyväksymä ja hänen tuli vannoa, ettei hän veisi mukanaan napanuoraa ja istukkaa, joita voitaisiin käyttää noituudessa.
Miehillä ei ollut mitään asiaa synnytyshuoneeseen. Isä sai tulla tutustumaan vauvaan vasta, kun tämä oli pesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
Mun isoäidin äiti toimi kätilönä Liperissä. Eli pienilläkin paikkakunnalla oli kätilö.
Niin oli, kätilö toki löytyi, mutta oliko hän todella mukana synnytyksissä? Vastaus on yksiselitteisesti: ei ollut. Minun isoäitini äiti sai 8 lasta, kertaakaan paikalla ei ollut kätilöä, vaikka isoäidin äiti asui 70 km päässä Helsigistä, oli ison maalaistalon vihitty emäntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoäitinä sanon, ettei sillä nyt ihan kauhean suurta eroa olisi ollut, jos minä olisin kasvattanut tyttäreni 19-vuotiaana saaman lapsen hänen sijastaan, sillä hoidin nyttenkin lasta paljon. Ainakin lapsella olisi ollut taloudellisesti vakaammat olot alkuun, jos olisikin kasvanut isoäidin luona. Tiedän myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan todella paljon, lapset menevät koulun jälkeen suoraan isovanhemmilleen, isovanhemmat ostavat lasten vaatteet ja kengät ja pyörät, lomat lomaillaan koko perheen porukalla jne. Tietenkin nykyaikana merkitään sairaalasynnytyksen vuoksi synnyttäjä automaattisesti äidiksi. Ja tietenkin kiintymyssuhteet merkitsevät paljon. En sitten tiedä, onko tällaisella "huijatulla" lapsella aina aavistus lapsuudesta alkaen, ettei tämä ihminen nyt voi olla hänen oikea äitinsä.
Tässä AP tapauksessa kuitenkin oli päinvastoin. Eli isosisko kasvatti pikkusisaruksen. Tai siis lapsen, joka oli kirkonkirjoissa merkittynä hänen sisaruksekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
No sinäkös olet? Ani harva nainen yksin kykenee synnyttmään. Kyllä joka kylällä luulisi olleen lapsenpäästäjiä. Ei ne mitään kätilö-hoitajia varmaankaan olleet, ihan vaan joku kok
Kyse on 1800-luvusta! Tilastojen mukaan esim. vuonna 1850 virkalääkäreitä oli peräti 74 kpl. Heillä oli muutakin tekemistä kuin tikata paikkoja!
Miksi kuvittelet, että nainen ei kykene synnyttämään yksin? Nykyisin sairaalaan ei enää oteta synnyttämään kuin poikkeustapauksissa, yhä useampi synnyttää lapsensa ihan oikeasti yksin jopa vuonna 2024.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/elaman-alku-nain-ennen-synnyt…
Keskiaika: Leipominen vei ajatukset muualle
Synnyttäminen oli keskiajalla sosiaalinen tapahtuma
Pahoittelen jo nyt tätä kommenttia: keskiaika päättyi 1500-luvulla, nyt on kyse 1800-luvusta.
Kannattaa muistaa sekin, että vaikka Suomessa oltiin kristinuskossa, niin vanhat uskomukset elivät myös siinä rinnalla. Kaikile kirkon riitit ja siunattuun maahan hautaamiset eivät olleet niin tärkeitä.
Toki kirkkoa ei ehkä avoimesti 'haastettu', mutta,tiettömien taipaleiden takaa nk. syrjäkyliltä tai (ulko)saaristosta ei usein käyty 'kirkolla' kuin ani harvoin.
Liikkuminen 1800-luvulla oli vaikeaa/erilaista, suurin osa ihmisistä eli elämänsä samalla seudulla käymättä juuri missään. Muistelen jonkun tutkimuksen, missä valtaosa ei 30km kauempana käynyt, mutta en enää muistä mistä/miltä ajalta tuon joskus luin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
Mun isoäidin äiti toimi kätilönä Liperissä. Eli pienilläkin paikkakunnalla oli kätilö.
Niin oli, käti
Elä höpise. Yksittäistapauksesta ei koskaan pidä vetää isoja johtopäätöksiä, menee metsään. Jos ei ole kätilö ollut, niin joku muu kuitenkin, ellei ole joku äkkisynnytys sattunut yskikseen ollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
1800-luvulla lääkärillä ei ollut mitään tekemistä synnyttäneiden kanssa, ei puhettakaan, että äiti olisi tutkittu! Eikä lapsenpäästäjiä ollut paikalla suurimmassa osassa synnytyksiä. Et todellakaan ole historioitsija, hyvä, että huomasit sen itsekin.
No sinäkös olet? Ani harva nainen yksin kykenee synnyttmään. Kyllä joka kylällä luulisi olleen lapsenpäästäjiä. Ei ne mitään kät
Höpön löpöä on juttusi.
Naisen on aika vaikea vetää sitä sikiötä itse yksikeen ulos jos on jäänyt jumiin. Tai napanuora kaulan ympärillä, perätarjonnassa, tai vaikka olisikin normaalisti tulossa.
Ja vaikkei lääkäriä olisikaan, sairaanhoitajattaria, diakoneja?, kylän kätilöitä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tiedossa pariskunta missä toinen adoptoitu ja toisella isä tuntematon.
Mitenkähän heidät ja heidän jälkeläiset merkattais sukupuuhun ja mihin sukupuuhun?
Tarja haloselle tehtii tällainen sukupuu missä oli ei-bioisän vanhemmat ja heidän sukupuunsa. Kyllähän se elämänkatsomus ja tausta tulee siitäkin esille eli minkälainen sosioekonominen tausta on ollut lapsuudenperheessä. Vanhoissa rippikirjoissa on muuten ottolapset tai lapsipuolet merkitty kyllä eri tavalla kuin omat lapset.
Ne merkinnäthän riippuu ihan siitä miten vanhemmat itse on ilmoittaneet asian. Mahdotontahan tuohon aikaan on ollut tutkia onko todella biologinen vanhempi vai ei. Esimerkiksi mummo on merkitty isänsä lapseksi vaikka kyseessä ei ole ollut biologinen isä.
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
Jotkut lapsenpäästäjät osasivat pitää salaisuutensa. ja yleisesti, etenkin maaseudulla lapsenpäästäjät ja kirkon väki olivat "eri puolilla". Vaikka lapsenpäästäjiä ei enää 1800-luvulla noitina poltettukaan, eikä muutenkaan taidettu tuomita. Suomalaisessa kansanperinteessä naisen sukuelimellä on uskottu olevan vahvoja taikavoimia.
Vierailija kirjoitti:
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.
Ei jumaliste voiko joku olla noin sinisilmäinen ja tietämätön? Lääkärit muka tutkineet....hohhoijaa....
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa sekin, että vaikka Suomessa oltiin kristinuskossa, niin vanhat uskomukset elivät myös siinä rinnalla. Kaikile kirkon riitit ja siunattuun maahan hautaamiset eivät olleet niin tärkeitä.
Toki kirkkoa ei ehkä avoimesti 'haastettu', mutta,tiettömien taipaleiden takaa nk. syrjäkyliltä tai (ulko)saaristosta ei usein käyty 'kirkolla' kuin ani harvoin.
Liikkuminen 1800-luvulla oli vaikeaa/erilaista, suurin osa ihmisistä eli elämänsä samalla seudulla käymättä juuri missään. Muistelen jonkun tutkimuksen, missä valtaosa ei 30km kauempana käynyt, mutta en enää muistä mistä/miltä ajalta tuon joskus luin.
Mulla on eri käsitys. Olen lukenut kirkkohistoriaa, ja kirkonkirjoja. Pappi nienomaan ripitti niitä jotka ei ole käyneet ehtoollisella, tietyn ajan sisällä, ja ehtoolisella käynnit kirjattiin kirkonkirjoihin, niitä voit käydä lukemassa sukulaisistasi vielä edelleen. Olen nähnyt näitä merkkauksia. En nyt tiedä niistä jotka ovat eronneet kirkosta, ja milloin se oli edes mahdollista. Käsitykseni on että kaikki kuului kkirkkoon. Kirkkoa oli toteltava, tai joutui jalkapuuhun. Naimalupaa ei tullut ennen rippikoulua.
en ole historioitsija, mutta en usko että menisi kirkonkirjoihin läpi. Kyllä lapsenpäästäjät oisi juorunneet kirkkoherralle. Onhan lapsi pitänyt kastaa. Ja lääkärit ehkä tutkineet synnyttäneen naisen. Entäs imetys? Kyllähän lapsi on voitu antaa toiselle kasvattilapseksi, mutta se on merkattu sellaiseksi eikä mitään salakähmäsistä kironkirjoihin ole pantu.