Lue keskustelun säännöt.
Onko tyttären avioton lapsi voitu merkitä isovanhempiensa lapseksi 1800 -luvulla?
05.05.2024 |
Kun avioton lapsi on ollut sekä synti että häpeä, onko ns. paremmissa piireissä lapsi voitu kirjata isovanhempiensa lapseksi, jos hänen äitinsä ei ole ollut avioliitossa lapsen syntymän aikaan, ja isä ei ole ollut tiedossa?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Mistä päättelet että näin olisi käynyt? Onko lapsen tiedoissa jotain epäilyttävää? Kai se periaatteessa olisi mahdollista. Katsoisin oletetun äidin ikää, rippikirjoihin merkittyjen vanhempien ikää, sopiiko lapsi merkittyjen vanhempien muihin lapsiin ikänsä puolesta eli ei ole huomattavasti nuorempi. Vaikeahan tuota on todistaa muuten kuin dna-testillä korkeintaan.
Sekä äidiksi merkitty että siskoksi merkitty sopisi ikänsä puolesta äidiksi. Sisko oli tuon ajan kriteereillä alaikäinen. Epäilykseni on herännyt mm. siksi, koska ikäero muihin, pienillä ikäeroilla syntyneisiin sisaruksiin on iso. Muitakin viitteitä tähän suuntaan on.
Asian selvittämiseen tarvittaisi tietenkin edustaja molemmista sukuhaaroista. Onnistuu vain, jos sekä siskolla että pikkusisaruksella on elossa ja tiedossa olevia jälkeläisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan seurattiin hyvin tarkkaan naisten vatsan seudun kasvua. Ei ollut mahdollisuuksia valehdella.
Tuohon aikaan lapsia saatettiin kastaa vasta 3 v iässä eli ennen sitä he eivät olleet kirjoissa tai kansissa. Jos ei ollut asiaa kirkolle, niin ei sinne yhden lapsen takia lähdetty ja toisaalta papitkaan eivät välttämättä olleet paikalla koko vuotta.
Avioton lapsi ei ole ollut kummallisuus eikä häpeän aihe, avoliitot oli ihan tavallisia 1800-luvullakin, niiden päämääränä toki oli avioitua sopivalla hetkellä.
Eli sinulla on mielikuvitus laukannut?
Missä päin Suomea lapset kastettiin vasta 3 vuoden iässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä päättelet että näin olisi käynyt? Onko lapsen tiedoissa jotain epäilyttävää? Kai se periaatteessa olisi mahdollista. Katsoisin oletetun äidin ikää, rippikirjoihin merkittyjen vanhempien ikää, sopiiko lapsi merkittyjen vanhempien muihin lapsiin ikänsä puolesta eli ei ole huomattavasti nuorempi. Vaikeahan tuota on todistaa muuten kuin dna-testillä korkeintaan.
Sekä äidiksi merkitty että siskoksi merkitty sopisi ikänsä puolesta äidiksi. Sisko oli tuon ajan kriteereillä alaikäinen. Epäilykseni on herännyt mm. siksi, koska ikäero muihin, pienillä ikäeroilla syntyneisiin sisaruksiin on iso. Muitakin viitteitä tähän suuntaan on.
Asian selvittämiseen tarvittaisi tietenkin edustaja molemmista sukuhaaroista. Onnistuu vain, jos sekä siskolla että pikkusisaruksella on elossa ja tiedossa olevia jälkeläisiä.
Oletko kuullut keskenmenoista? Siellä on saattanut raskaus mennä kesken tai vauva kuolla synnytyksessä/pian syntymän jälkeen, ei niitä kastettu tai merkitty mihinkään. 1800-luvulla lapsi ei ollut samanlainen ainutkertainen ihme kuin nykyisin. Isoäitini (tosin syntynyt vasta 1900-luvun puolella) muisteli, että äitinsä olisi synnyttänyt 10 lasta, mutta niistä vain 3 eli aikuiseksi asti, 4 oli kuollut heti syntymän jälkeen ja 3 lapsena. Kirkonkirjoissa on merkintä 6 lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea lapset kastettiin vasta 3 vuoden iässä?
Kirkonkirjojen mukaan tuo ei ole ollut epätavallista esim. Karjalassa tai Lapissa. Nyt on puhe 1800-luvusta, ei 1960-luvusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä päättelet että näin olisi käynyt? Onko lapsen tiedoissa jotain epäilyttävää? Kai se periaatteessa olisi mahdollista. Katsoisin oletetun äidin ikää, rippikirjoihin merkittyjen vanhempien ikää, sopiiko lapsi merkittyjen vanhempien muihin lapsiin ikänsä puolesta eli ei ole huomattavasti nuorempi. Vaikeahan tuota on todistaa muuten kuin dna-testillä korkeintaan.
Sekä äidiksi merkitty että siskoksi merkitty sopisi ikänsä puolesta äidiksi. Sisko oli tuon ajan kriteereillä alaikäinen. Epäilykseni on herännyt mm. siksi, koska ikäero muihin, pienillä ikäeroilla syntyneisiin sisaruksiin on iso. Muitakin viitteitä tähän suuntaan on.
Asian selvittämiseen tarvittaisi tietenkin edustaja molemmista sukuhaaroista. Onnistuu vain, jos sekä siskolla että pikkusisaruksella on elossa ja tiedossa olevia jälkeläisiä.
Mun vanhin lapsi voisi olla nuorimman äiti. Ja toisiksi vanhinkin. Nuorimman ja toiseksinuorimman, joka on samalla toisiksi vanhin, ikäero on kuusitoista vuotta. Kuitenkin kaikilla on sama isä ja äiti. Ja meilläkään, kuten ei aikaisimpina aikoina, kyse ei ole ehkäisystä vaan selittämättömästä sekundaarisesta lapsettomuudesta. Eli toki on mahdollista että on merkitty väärät vanhemmat, mutta ihan mahdollista myös että oikeat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan seurattiin hyvin tarkkaan naisten vatsan seudun kasvua. Ei ollut mahdollisuuksia valehdella.
Tuohon aikaan lapsia saatettiin kastaa vasta 3 v iässä eli ennen sitä he eivät olleet kirjoissa tai kansissa. Jos ei ollut asiaa kirkolle, niin ei sinne yhden lapsen takia lähdetty ja toisaalta papitkaan eivät välttämättä olleet paikalla koko vuotta.
Avioton lapsi ei ole ollut kummallisuus eikä häpeän aihe, avoliitot oli ihan tavallisia 1800-luvullakin, niiden päämääränä toki oli avioitua sopivalla hetkellä.
Kummallista, sukuni lapset on 1800-luvulla kastettu päivän, parin ikäisinä. Ja rahvasta olivat.
Aatelisten naisten avioton lapsi oli kummallisuus ja häpeän aihe.
Helposti, tuohon aikaan lapset syntyvät kotona eikä niistä pidetty kirjaa sen kummemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan helposti. Mun tyttönimi on aika erikoinen, ja mulle on kerrottu, että se tuli siitä kun joku viskaali oli joskus kirjoittanut kuulemansa ruotsinkielisen sukunimen johonkin kirkonkirjaan väärin, että varmaan muutakin nykypäivänä oudolta tuntuvaa on tapahtunut.
Tyttönimi? Minkä ihmeen takia luovuit erikoisesta nimestä?!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tiedossa pariskunta missä toinen adoptoitu ja toisella isä tuntematon.
Mitenkähän heidät ja heidän jälkeläiset merkattais sukupuuhun ja mihin sukupuuhun?
Näiden osalta yleensä noi tiedot laitetaan siihen sukupuuhun. Ja jos ovat edelleen elossa niin ainakin pitäis kysyä suostumus että saako tutkia taustoja enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin Savossa kirkonkirjoihin merkattiin, jos oli syntynyt kuolleena, monesti kaksoisraskauksissa saattoi käydä näin. Mutta keskenmenot olivat keskenmenoja. Ehkä monelle naiselle tuohon aikaan jopa helpotus. Kirkonkirjoissa lapset kastettiin jopa parin kuukauden ikäisinä en ole törmännyt kolmen vuoden ikäisiin millään vuosisadalla. Haudattiinko vainajatkin sitten vasta kolmen vuoden päästä kuolemasta?
Vierailija kirjoitti:
Eli sinulla on mielikuvitus laukannut?
Juu, lähti laukalle, kun selvisi useita "jänniä juttuja" tästä perheestä. En ole kaikkea tässä kertonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eric Clapton on puhunut tästä, että hänen identiteettinsä perustui valheelle. Hän piti äitinään isoäitiä. Äiti sai Ericin 16 v kanadalaisen sotilaan kanssa ja läksi tiehensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tiedossa pariskunta missä toinen adoptoitu ja toisella isä tuntematon.
Mitenkähän heidät ja heidän jälkeläiset merkattais sukupuuhun ja mihin sukupuuhun?
Miltä vuosisadalta?
Siihen sukupuuhun, johon adoption perusteella kuuluu, esimerkiksi. Äpäränä syntyneelle voi antaa "sukunimen" Adamsdotter.
40 luvulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tiedossa pariskunta missä toinen adoptoitu ja toisella isä tuntematon.
Mitenkähän heidät ja heidän jälkeläiset merkattais sukupuuhun ja mihin sukupuuhun?
Miltä vuosisadalta?
Siihen sukupuuhun, johon adoption perusteella kuuluu, esimerkiksi. Äpäränä syntyneelle voi antaa "sukunimen" Adamsdotter.
40 luvulta.
Kannattaa kysyä sukututkijoilta tai seurakunnasta, josko he tietäisivät.
Vierailija kirjoitti:
Helposti, tuohon aikaan lapset syntyvät kotona eikä niistä pidetty kirjaa sen kummemmin.
Monet aateliset lähetettiin imettäjille. Imettäjällä saatto olla monta lasta hoidettavana. Monet jäivät sille reissulle. Ja varmasti just ne ä pärät.
Minä keksin tämän eilen ja että tämän olisin tehnyt 1970-luvulla ja olisi mennyt kuin väärä raha. Mutta hyvä ketjuni poistettiin. Vanhempani olisivat aivan varmasti suostuneet - jopa iloisina... isäni olisi noihin aikoihin kovasti halunnut vielä yhden muksun.
Tunnen henkilökohtaisesti yhden naisen, jonka äidiksi on merkitty hänen isoäitinsä. Naisen "isosisko" tuli raskaaksi. Raskaus salattiin ja hän syntyi kotona, mikä oli maalaisoloissa vielä tuolloin 1940-luvun loppupuolella ihan tavallista.
Aateliset saatoivat toimia nän, ei rahvas.
Suomi oli agraariyhteiskunta 1800-luvulla, harvoin rahvas oli misään tekemisissä porvariston kanssa.