Lue keskustelun säännöt.
Onko tyttären avioton lapsi voitu merkitä isovanhempiensa lapseksi 1800 -luvulla?
05.05.2024 |
Kun avioton lapsi on ollut sekä synti että häpeä, onko ns. paremmissa piireissä lapsi voitu kirjata isovanhempiensa lapseksi, jos hänen äitinsä ei ole ollut avioliitossa lapsen syntymän aikaan, ja isä ei ole ollut tiedossa?
Kommentit (156)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea lapset kastettiin vasta 3 vuoden iässä?
Kaikkia ei ole kastettu. Oma äitini on saanut virallisesti nimen 3- vuotiaana. Voihan nytkin kastaa missä iässä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen henkilökohtaisesti yhden naisen, jonka äidiksi on merkitty hänen isoäitinsä. Naisen "isosisko" tuli raskaaksi. Raskaus salattiin ja hän syntyi kotona, mikä oli maalaisoloissa vielä tuolloin 1940-luvun loppupuolella ihan tavallista.
Minä tunnen myös vastaavan tapauksen. "Isosiskon" ja lapsen (nykyään 7-kymppinen rouva) ikäero on vain 14 vuotta, joten vauva oli solahtanut luontevasti osaksi sisarussarjaa. Seuraavaan vanhempaan sisareen oli ikäeroa vain 2 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea lapset kastettiin vasta 3 vuoden iässä?
Kaikkia ei ole kastettu. Oma äitini on saanut virallisesti nimen 3- vuotiaana. Voihan nytkin kastaa missä iässä tahansa.
Syntyikö äitisi 1800-luvulla, josta on nyt puhe?
Vierailija kirjoitti:
"Lienet saanut käsityksesi kirjasta Väinö Linnan kirjasta"
Lue vaikka 1500 luvun historiaa. Talonpojat oli silloin varakas luokka, jonka maita aateliset ja osin virkamiehet himoitsevat. Perehdy nuijasotien syntyyn..
Aloitus on 1800-luvusta, miksi tutustuisin nuijasotien taustaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.tunturisusi.com/muhoksenhistoriaa/rahvaanelamaa.htm
Mielenkiintoisia juttuja kuolemantuomioista tuolla.
Vierailija kirjoitti:
https://www.tunturisusi.com/muhoksenhistoriaa/rahvaanelamaa.htm
Mielenkiintoisia juttuja kuolemantuomioista tuolla.
"Seuraava tapaus saattaisi viitata siihen kun Oulun pitäjän mestauspaikalla mestattiin lokakuussa 1712 muhoslaiset Tuomas Heikinpoika Mäkelä ent. Perttunen ja Kaisa Heikintytär Perttunen, molemmat Laitasaaren kylästä. Kuolemantuomio tuli salasuhteessa eli "susiparina" elämisestä, joka tulkittiin tässä tapauksessa sukurutsaksi. Kaisa oli jäänyt leskeksi Tuomaksen veljestä Pertusta. Tuomas asui samaa taloutta ja yhtyi Kaisaan Pertun kuoleman jälkeen. Tuomakselle ja Kaisalle syntyi kesällä 1712 Justiina niminen tytär. Justiinan syntymän myötä Tuomaksen ja Kaisan suhde paljastui."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kovia tuomioita, olisiko alueellinen ero kyseessä? Savossa ei olisi susiparina elämisestä lähtenyt henki.
Vierailija kirjoitti:
Aika kovia tuomioita, olisiko alueellinen ero kyseessä? Savossa ei olisi susiparina elämisestä lähtenyt henki.
Tuossahan se selitettiin. Suhde oman veljen vaimoon on tulkittu sukurutsaksi. Näissä asioissa on pidetty kovaa kuria yllä, koska Suomessa on selviytyminen ollut kiinni yhteisön yksituumaisuudesta, eikä tuollaiseen draamaan ole ollut yhtään vapaa.
Sitten jossakin toisaalla maailmassa on saattanut olla niinkin, että velivainajan vaimo ja perhe on tipahtanut automaattisesti elossa olevan veljen perheeksi. Mutta joka tapauksessa näissä asioissa on ollut kaikkialla kova kontrolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä myönnän kirkonkirjoja tutkiessani, epäilleeni itsekin että näinköhän "näppärästi" avioton lapsi kuolla kupsahti parin vuoden ikäisenä, ja nuori naimaton nainen vapautui näin taakastaan, syyttävästä sormesta joka teki hänestä vaikeasti avioon kelpaavan...? En tiedä, mutta onhan tuo yhteensattuma. Parikin tällaista tapausta näin. Avioton "äpäräksi" kirjattu alapsi kuolee. Vähän myöhemmin nuori nainen on löytänyt sitten aviopuolison ja päässyt naimisiin. Kuka tietää oliko kertonut lapsestaan edes.
Jopa puolet lapsista menehtyi ensimmäisten parin elinvuotensa aikana. Ei siinä ollut mitään näppärää, ihan sitä samaa arkea.
Kyllä kyllä, mutta...ei voi välttyä ajatukselta, oliko lapsi vähän huolimattomammin hoidettu, koeteltu onnea kulkutaudin kanssa....Mistä näitä tietää? Jos se on ollut iso onnettomuus.
Äidit kuristi vastasyntyneitä äpäriä. Siitä tuli sitten kuolemantuomio, niin kuin SF elokuvassa joka tuli just vähän aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan seurattiin hyvin tarkkaan naisten vatsan seudun kasvua. Ei ollut mahdollisuuksia valehdella.
Nainen lähti muualle kun vatsa alkoi näkyä. Hollywood tähti Loretta young lähti Eurooppaan kun vatsa alkoi näkyä synnytti aviottoman lapsen 30luvulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini äiti on aivan 1800- luvun lopussa syntynyt avioton lapsi. Hänen äitinsä (eli isoäidin isoäidin) tietoihin on merkitty kirkon kirjoissa, että tullut raskaaksi ollessaan piikana maalaistalossa ja lapsen isä ei tiedossa.
No, eiköhän isä ole joko talon isäntä tai renki.
Yleensä ei ollut.Hyvästä piiasta ei mielellään luovuttu ja naapurin isäntä oli suurempi vaara kuin oman talon rengit. Poikkeuksena toki sellainen piika, jolle ei ollut niin väliä, kenen vierestä heräsi. Heitäkin oli, ei naiset 1800-luvulla nykynaisista isosti eronneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea lapset kastettiin vasta 3 vuoden iässä?
Kaikkia ei ole kastettu. Oma äitini on saanut virallisesti nimen 3- vuotiaana. Voihan nytkin kastaa missä iässä tahansa.
Syntyikö äitisi 1800-luvulla, josta on nyt puhe?
Ei vaan 1930- luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea lapset kastettiin vasta 3 vuoden iässä?
Kaikkia ei ole kastettu. Oma äitini on saanut virallisesti nimen 3- vuotiaana. Voihan nytkin kastaa missä iässä tahansa.
Ennen itsenäisyysajan lakeja useimmat kastettiin lain vaatimassa max 7 päivän aikana. Syrjäkylillä oli poikkeuksia mutta niitä oli tosi vähän.
Vierailija kirjoitti:
https://www.tunturisusi.com/muhoksenhistoriaa/rahvaanelamaa.htm
Mielenkiintoisia juttuja kuolemantuomioista tuolla.
Tuokin 1700-luvun lapsen sammaliin peittäminen, kova tarve oli miehellä todistaa ettei hän ole lihallisesti koskenut, olisiko hänkin kärsinyt tunnustuksesta sitten vai oliko tosiaan viaton asiaan.
Mutta kyllä minullakin se käsitys on tullut että avioton lapsi oli häpeä. Vielä myöhemminkinhän näitä pakkoavioliittoja oli, 1970 ainakin vielä.
Synnytykseen kuoleminen ei ole kiinni siitä, miten helposti lapsi putkahtaa. Yleisin kuolinsyy synnytyksessä oli ennen sekä kehitysmaissa vielä nykyäänkin lapsivuodekuume, eli käytännössä yleensä streptokokki-infektio. Toiseksi yleisin sitten kohdun massiivinen verenvuoto. Vaikka olisi takana kymmenen putkautusta loisteliailla synnyttäjän geeneillä ja pelottomalla mielellä, voi yhdennellätoista kerralla tulla se streptokokki, josta ei ilman modernia lääketiedettä hengissä selviä.