Kun vanha hyvä ystävä onkin nykyään kaikesta eri mieltä

Jos olette 40 vuotta olleet kaikessa samaa mieltä, mitä nyt on tapahtunut?  Onko kateutta? 

Ihmiset muuttuu.

Ei olla ennenkään oltu kaikesta samaa mieltä, mutta ollaan harrastettu samoja asioita, tykätty käydä samoissa ravintoloissa, äänestetty samaa puoluetta jne. Illavietossa ollaan valittu saman artistin kappaleita. Nyt jos ehdotan jotain leffaa, ei käy. Musiikkia ei voi soittaa, koska se on kamalaa. Aamiaisleikkeleenikin on jopa vääränlaista. Huippuna oli kun totesin avioeroni jälkeen olevani helpottunut, tyytyväinen että uskalsin vaikean ratkaisun vihdoin tehdä, ja kaikin tavoin onnellisempi kuin ennen eroa, niin hän sanoi että tuskinpa se erosta johtuu.

Kuulostaa erikoiselta,jos yhtäkkiä on muuttunut.

Itselläni on kyllä sellainen kokemus, että pitkä ystävyys alkoi käydä itselle raskaaksi, koska koin, ettei toinen osapuoli ymmärtänyt minua. Ehkä niin, että olimme "kasvaneet erillemme", elämän kokemukset olivat opettaneet molemmille niin erilaisia juttuja, ettemme enää tunteneet toista. Itse en saanut kerrottua omia ajatuksiani hänelle, kun en voinut luottaa siihen, että hän tukisi tai ymmärtäisi, vaan päinvastoin  hän saattoi tarkoittamattaan mitätöidä ajatukseni. Muutuin sulkeutuneemmaksi, ja varmasti toimi myös toisinpäin, eli että minä en pystynyt ymmärtämään hänen ajatuksiaan. Tai kun kerroin omasta näkökulmastani omia ajatuksia hänelle, niin hän ei varmaan kokenut, että olisin hänen puolella.

Saatko juteltua asiasta ystäväsi kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ei olla ennenkään oltu kaikesta samaa mieltä, mutta ollaan harrastettu samoja asioita, tykätty käydä samoissa ravintoloissa, äänestetty samaa puoluetta jne. Illavietossa ollaan valittu saman artistin kappaleita. Nyt jos ehdotan jotain leffaa, ei käy. Musiikkia ei voi soittaa, koska se on kamalaa. Aamiaisleikkeleenikin on jopa vääränlaista. Huippuna oli kun totesin avioeroni jälkeen olevani helpottunut, tyytyväinen että uskalsin vaikean ratkaisun vihdoin tehdä, ja kaikin tavoin onnellisempi kuin ennen eroa, niin hän sanoi että tuskinpa se erosta johtuu.

Sitä v*tuttaa joku sussa, mitä se ei saa sanottua ja on siksi passiivis-agressiivinen. En pitäisi yhteyttä tuohon ihmiseen aktiivisesti, anna olla.

Kiitos 4. Harmittaako sinua se että kasvoitte erilleen?

Hän ei enää pidä sinusta. 

Tulee mieleen, ettei hän hyväksy eroanne tai hän kokee tulleensa huonosti kohdelluksi. 

Ethän ole käyttänyt häntä likasankona kun itselläsi on ollut hankalaa? 

Hänellä on vain alkanut paljastua iän myötä se mitä hän oikeasti ajattelee. Tuo ihan periaatteesta eri mieltä oleminenkin on lähinnä manipulointia ja kiusantekoa. Älä ole tekemisissä tuollaisen kanssa. Tuo ihmistyyppi osaa kuluttaa toisen järjiltään.

En ole käyttänyt likasankona koska hänen vastahankaisuutensa alkoi jo ennen omia vaikeita aikojani ja koin jo silloin että hän on periaatteesta aina "vastapuoleni" puolella eikä koskaan tue minua. Jos siis vaikka joskus paljon ennen eroa sanoin harmittelevani että ex-mieheni hölmöili jotain, niin hän saattoi sanoa ihsn suoraan "sympatiani on kyllä miehesi puolella!",

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset muuttuu.

Perusluonne ei muutu yhtään mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

En ole käyttänyt likasankona koska hänen vastahankaisuutensa alkoi jo ennen omia vaikeita aikojani ja koin jo silloin että hän on periaatteesta aina "vastapuoleni" puolella eikä koskaan tue minua. Jos siis vaikka joskus paljon ennen eroa sanoin harmittelevani että ex-mieheni hölmöili jotain, niin hän saattoi sanoa ihsn suoraan "sympatiani on kyllä miehesi puolella!",

Ja silti olet katsonut häntä, vaikka sanoi tuollaista? Hän ei ole mikään ystävä vaan vihaaja.

Vierailija kirjoitti:

En ole käyttänyt likasankona koska hänen vastahankaisuutensa alkoi jo ennen omia vaikeita aikojani ja koin jo silloin että hän on periaatteesta aina "vastapuoleni" puolella eikä koskaan tue minua. Jos siis vaikka joskus paljon ennen eroa sanoin harmittelevani että ex-mieheni hölmöili jotain, niin hän saattoi sanoa ihsn suoraan "sympatiani on kyllä miehesi puolella!",

Ymmärrän, että palstamammaa harmittaa, kun ystävän sympatiat ovat (ex) miehen puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset muuttuu.

 

Perusluonne ei muutu yhtään mihinkään. 

Ei muutu. On voinut olla kiero ja kaksinaamainen koko ikänsä. Kommenttien puolesta mitä on sanonut voisi melkein päätellä että piti yhteyttä ap:n ex mieheen jo suhteen aikana ja kenties jopa ollut suhteessa mieheen ja siksi on niin myrkyllinen ap:ta kohtaan.  Nyt kun miestä ei ole enää kuvioissa niin ei tarvitse enää sitä vähääkään sietää "pidä ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä" ajatuksella.

Vierailija kirjoitti:

En ole käyttänyt likasankona koska hänen vastahankaisuutensa alkoi jo ennen omia vaikeita aikojani ja koin jo silloin että hän on periaatteesta aina "vastapuoleni" puolella eikä koskaan tue minua. Jos siis vaikka joskus paljon ennen eroa sanoin harmittelevani että ex-mieheni hölmöili jotain, niin hän saattoi sanoa ihsn suoraan "sympatiani on kyllä miehesi puolella!",

Inhottava ystävä. Sivulta

Minulla on kokemusta, kun tilillä alkaa olla katetta > alkaa kusi valumaan päähän, juu huomasin ajatukseni muuttuneen ja koska asian huomasin > en muuttunut kusipääksi.

Mutta kaveripiirissäni osalle kehittyi > kusipääksi määritelty tauti.

Kusipää kuvittelee olevansa muita arvokkaampi ja hänen aikansa on muiden aikaa tärkeämpää. Myös hän on moraalin ja käytöstapojen yläpuolella. Ja tietysti hänen menestys on omaa erinomaisuuttaan ja muiden surkeus omaa syytään ;)

News flash: tuo ihminen ei ole koskaan pitänyt sinua hyvänä ystävänä. On luultavasri sulle kateellinen, kaksinaamainen ja myrkyllinen. Puhuu susta pa*kaa selän takana. Herää ap unesta!

Mulle tulee tästä kuvauksesta mieleen, ja mielikuva vahvistuu joka kerta kun ap postaa uutta tekstiä, että ap on jotenkin korostetun yksisilmäinen ja yksipuolisesti ajatteleva ja hänen kaverinsa yrittää tuoda keskusteluun niitä ihan todellisia muita näkökulmia, joita ap ei osaa tai halua ottaa huomioon lainkaan. 

 

ja tajuan, että joskus on tilanteita, joissa ei ole varaa ottaa niitä muita nåkökulmia huomioon. Etenkin jos itsellä on vaikeaa. Mutta monesti se vaikeus pitkällä tähtäimellä pahentuu kun ei osaa nåhdä muita tulokulmia samoihin asioihin. Se johtaa helposti oman kehityksen jämähtämiseen ja katkeruuteen.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee tästä kuvauksesta mieleen, ja mielikuva vahvistuu joka kerta kun ap postaa uutta tekstiä, että ap on jotenkin korostetun yksisilmäinen ja yksipuolisesti ajatteleva ja hänen kaverinsa yrittää tuoda keskusteluun niitä ihan todellisia muita näkökulmia, joita ap ei osaa tai halua ottaa huomioon lainkaan. 

 

ja tajuan, että joskus on tilanteita, joissa ei ole varaa ottaa niitä muita nåkökulmia huomioon. Etenkin jos itsellä on vaikeaa. Mutta monesti se vaikeus pitkällä tähtäimellä pahentuu kun ei osaa nåhdä muita tulokulmia samoihin asioihin. Se johtaa helposti oman kehityksen jämähtämiseen ja katkeruuteen.

Hyvä pointti.👍

Minun vanhalle kaverille kävi niin, että kuzi nousi päähän. Tosi ärsyttävä tilanne, kun ollaan oltu hyviä kavereita vuosikymmenet, ja sitten hän rikastui (oli minulle vähän haasteellista päästä kateudesta yli, mutta pääsin), ja sittemmin persuuntui. Hänen kaikki mielipiteensä ovat nykyään kuin jonkun pikkulapsen uhoa ja uskoo oikeasti persujen talouspolititiikkaan. En aiemmin ikinä tajunnut, miten heikko ymmärrys hänellä on ollut yhteiskunnan toiminnasta (ei ole käynyt suomalaista lukiota), kun ei olla paljonkaan politiikasta keskusteltu.

Nykyisin jää aina likainen olo kun hänet näkee. Halveksii köyhiä ja sairaita. Itse olen yrittäjä, enkä siis ikinä ole mitään työttömyystukia nostellut, mutta en nyt silti usko, että pienituloisten köyhistäminenkään mitään parannusta yhteiskuntaan tuo. Toki miljönäärit ovat sitten suhteessa entistäkin rikkaampia, ja joissakin tapauksissa myös ääliömpiä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kokemusta, kun tilillä alkaa olla katetta > alkaa kusi valumaan päähän, juu huomasin ajatukseni muuttuneen ja koska asian huomasin > en muuttunut kusipääksi.

Mutta kaveripiirissäni osalle kehittyi > kusipääksi määritelty tauti.

Kusipää kuvittelee olevansa muita arvokkaampi ja hänen aikansa on muiden aikaa tärkeämpää. Myös hän on moraalin ja käytöstapojen yläpuolella. Ja tietysti hänen menestys on omaa erinomaisuuttaan ja muiden surkeus omaa syytään ;)

Tunnen juuri tällaisen ihmisen.