Te, jotka elätte vähänkin poikkeavasti: kohtaatteko paljon arvostelua?
Millaisista asioista ihmiset on teille räksyttäneet?
Monia tuntuu ärsyttävän suuresti se, että minä asun maaseudulla, kaukana taajamasta. Miten noin voi elää, kamalan tylsää kun kauppa ei ole 100 metrin päässä, hirveän pitkä matka kaikkialle. Tämä on suuri ongelma muille, itselleni ei ole ongelma ollutkaan missään vaiheessa.
Kommentit (44)
No se että asutaan ihan vakituisesti maalla pienenpienessä torpassa, eikä ole edes sisävessaa eikä suihkua :D Pesulla käydään vanhassa pihasaunassa, talvisin kynttilän valossa koska siellä ei ole sähköjä. Vesi sinne kannetaan navetalta.
Sisälle tupaan tulee kylmä vesi. Lämmintä vettä saa vedenkeittimellä tai talvisin kattilasta joka lämpiää puuhellan päällä.
Ihan normaalia elämää, mutta joillekin tuntuu olevan iso ongelma. Osa vieraistakin peruu käyntinsä kun kuulevat ettei meillä ole sisävessaa :D
Asun vilkkaalla liikepaikalla Vantaalla. Vieressä on kauppoja, ravintoloita, elokuvateattereita, kirkkoja, joissa konsertteja ym.ym. Lähden yleensä kotoa vain kauppaan ja ulos lenkille. Siitä saan kritiikkiä, kun olen lähes aina kotona. Eipä kuulu muille.
Mä käyn töissä vain puolet vuodesta. Tässä ikäluokassa (40+) se on melkein kuolemansynti, nuoremmille ei mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Mä käyn töissä vain puolet vuodesta. Tässä ikäluokassa (40+) se on melkein kuolemansynti, nuoremmille ei mikään ongelma.
Unelmatilanne, voisinpa tehdä samoin. 😊
T. Kohta 50 vee
Eihän se ole yleensä pahalla arvostelua vaan ihmisillä on nyt vain tapana jakaa hyväksi kokemiaan neuvoja, Sillä konstin ihmiskunta on selviytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole yleensä pahalla arvostelua vaan ihmisillä on nyt vain tapana jakaa hyväksi kokemiaan neuvoja, Sillä konstin ihmiskunta on selviytynyt.
Jos kukaan ei ole kysynyt neuvoja, ne ovat vain yhden ihmisen usein ylemmyydentuntoinen mielipide joka ei oikeasti kiinnosta ketään.
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä erään vaikean sairauden vuoksi. Joidenkin ihmisten jutuista on luettavissa rivien välistä, että he kuvittelevat minun feikkaavan oirekuvani vakavuuden. Että takaisin töihin vaan. Asia on päinvastoin. En uskalla näyttää missä tuskissa olen. Toiset vaan menevät vaikeaksi, kun puhun tilanteestani.
Vierailija kirjoitti:
No se että asutaan ihan vakituisesti maalla pienenpienessä torpassa, eikä ole edes sisävessaa eikä suihkua :D Pesulla käydään vanhassa pihasaunassa, talvisin kynttilän valossa koska siellä ei ole sähköjä. Vesi sinne kannetaan navetalta.
Sisälle tupaan tulee kylmä vesi. Lämmintä vettä saa vedenkeittimellä tai talvisin kattilasta joka lämpiää puuhellan päällä.
Ihan normaalia elämää, mutta joillekin tuntuu olevan iso ongelma. Osa vieraistakin peruu käyntinsä kun kuulevat ettei meillä ole sisävessaa :D
Minäkin peruisin, mutta ihan vaan sen takia ettei teidän luona pystyis pesee käsiä lämpimällä vedellä edes talvella! Hyrr...
Nousen pitkäaikaistyöttömänä siinä 6-7 aikaan joka aamu, olen aamuvirkku.
Tämä terrorisoi päivätyössä käyviä naapureitani, jotka haluaisivat aina nukkua pidempään.
Tässä kerrostalossa Helsingin ydinkeskustassa minä olen suunnilleen ainoa joka nousee ennen puolta yhdeksää.
Vierailija kirjoitti:
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä erään vaikean sairauden vuoksi. Joidenkin ihmisten jutuista on luettavissa rivien välistä, että he kuvittelevat minun feikkaavan oirekuvani vakavuuden. Että takaisin töihin vaan. Asia on päinvastoin. En uskalla näyttää missä tuskissa olen. Toiset vaan menevät vaikeaksi, kun puhun tilanteestani.
Tämä! Minulle ollaan jopa sanottu, että jos vaikka osa-aikaisesti yrittelisit! Antaisit vaikka tunteja instrumenttiin, jota en taudin raiskaamana ja runtelemana pysty itse enää soittamaan 😳 Huonoina päivinä en pääse vuoteesta ylös lainkaan kivuiltani edes apuvälineille, kuten tänään. Joskus olen ylipäätään hereillä/tajuissani vain muutama tunnin. Mutta töihin hei! *Piristyisin!*
😳😳😳
Olen poikkeava ( asperger) ja saan jatkuvasti vielä keski-ikäisenäkin huomauttelua luonteestani. Viimeksi silmälääkäri kommentoi luonnettani negatiivisesti. Ihmettelen missä iässä pitää olla, että ihmiset oppii kohteliaat käytöstavat muita kohtaan eikä huomauttele minulle tyhjänpäiväisistä asioista? Kai ne ymmärtää sen, etä lähes 50 vuotias on mitä on ja kun se ei vielä ole kenellekään haitaksi niin pitäköön omana tietonaan. En minäkään kaikista ihmisistä pidä, mutta kotona opetettiin suhtautumaan kaikkiin kunnioittavasti ja arvostavasti vaikka miten hankala luonne olisi vastassa.
Kyllä! Juurikin se, että asumme maalla on ongelma monille ja sitä kauhistellaan. Itse olisimme halunneet muuttaa oikeasti maalle, mutta nyt ollaan puoliksi, aika kaupungissa omasta mielestämme mutta hirvitys sukulaisille ja muille. Tästä menee kuitenkin myös julkista liikennettä ohi ja asfalttia, että aika kaupungissa oikeasti ollaan. Niin ja sitä kauhistellaan, kun tykkään käydä pyörällä lähikaupassa 7km/suunta, että SIIS MITEN?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä erään vaikean sairauden vuoksi. Joidenkin ihmisten jutuista on luettavissa rivien välistä, että he kuvittelevat minun feikkaavan oirekuvani vakavuuden. Että takaisin töihin vaan. Asia on päinvastoin. En uskalla näyttää missä tuskissa olen. Toiset vaan menevät vaikeaksi, kun puhun tilanteestani.
Tämä! Minulle ollaan jopa sanottu, että jos vaikka osa-aikaisesti yrittelisit! Antaisit vaikka tunteja instrumenttiin, jota en taudin raiskaamana ja runtelemana pysty itse enää soittamaan 😳 Huonoina päivinä en pääse vuoteesta ylös lainkaan kivuiltani edes apuvälineille, kuten tänään. Joskus olen ylipäätään hereillä/tajuissani vain muutama tunnin. Mutta töihin hei! *Piristyisin!*
😳😳😳
Minäkin olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sitä kysytään toistuvasti koska menen töihin.
Olen lapseton 40-vuotias sinkkunainen, yllättävän vähän saan ainakin kasvotusten räksytystä ja arvostelua. Aiemmin parisuhteessa ollessa tuli jonkun verran palautetta vanhemmilta (naispuolisilta)sukulaisilta, miksemme mene naimisiin ja hanki lapsia.
Leppoisa 3-vuorotyö jossa pitkät vapaat ja tienaa lähes yhtä hyvin kuin asiantuntijapäivätöissä olevat kaverit. Tämähän ei tietenkään käy ja työni onkin jatkuvan arvostelun ja elämänohjeistamisen kohde. Pitäis sunkin jo alkaa tehä oikeita töitä... Siis miten sä jaksat tehdä tollasta??!!
Voi kyllä. Asumme kuulemma koirankopissa. Olemme kuulemma loisia. Olemme vegaaneja joten lapsi pitäisi kuulemma ottaa pois. Toisinaan jo pelkästään se että minulla on lapsi tai etten ole tehnyt niitä enempää, tekee meistä persona non gratan.
Nurisijat löytää kyllä kaikesta valittamista, eikä koskaan ole hyvä, joten mitä väliä heidän mielipiteillään on, jos itse tietää toimivansa oikein ja viisaasti.
Olen lähipiirin ainoa jonka elämä ja vapaa-aika ei pyöri alkoholin ympärillä. Harrastan monipuolisesti kaikenlaista ja jatkuvasti kuulen ihmettelyjä siitä miten saan vapaa-ajan oikein kulumaan ja että pitäis munkin välillä vähän "nollata" työasioista jne.
Teillä on jännät kuvitelmat siitä, mikä on normaalia ja mikä ei.
Etenkin tällä, joka "terrorisoi naapureitaan heräämällä aikaisin".
Tuskin sun herääminen ketään häiritsee ja jos taas häiriköit tahallasi, niin sehän on melko yleistä luonnevikaisilla.
Olen lapseton sinkku M38. Jatkuvasti kuulee päänaukomista, että "millos sinä tuot sen tyttöystävän näytille" tai "eikös tuossa iässä pitäis ruveta jo lapsia hankkimaan".
Ei oikeastaan kiinnosta seurustelu, enkä halua lapsia.
Tavarat voi tilata ja ostarilla raha katoaa moninkertaisesti. Bussit kai kulkee harvakseltaan, ja jos oma auto, niin mikäpä siinä.