Kauhistuin mammatuttavan 2-vuotiaan kielekäyttöä!
Lapsi juuri 2 täyttänyt ainut lapsi. Olen pitänyt perhettä mukavana ja fiksuna, mutta enpä tiedä enää. Kävimme ehillä leikimässä ja lapseni ei olisi saanut koskea naperon leluihin lainkaan. Napero sitten hermostui ja alkoi suoltaa suustaan: Vi***pää, hu*ra, kylpäotsa, holo vi***... Kyllä loksahti mulla suu auki, en ikinä ole kuullut noin pienen lapsen käyttävän noin pahaa kieltä. Äitinsä mukaan on pihan lapsilta oppinut. Voiko olla mahdollista?
Kommentit (25)
Hän inhoaa naamanpesua joten kyllä loppuu tuhmat sanat (joita nyt onneksi lähinnä on vain paska) kun sanon vaan että mennään pesemään suu, ei suun sisältä vaan siitä huulista ja ympäristöstä. Onpa joo sadistista, olen myös sadisti ja pesen lapsen naamanympäryksen jokaisen ruokaillun jälkeen... Ei sitä suun pesua tarvi mitenkään rajusti suorittaa ja vain yhden kerran olen oikeasti joutunut toteuttamaan. Ei todellakaan ole sen kauheempaa kun joku jäähy.
Olin pa*kalla, Tää on ihan per*eestä, kyllä vi*uttaa... Ja eivät ymmärrä että siinä olisi mitään outoa. Eivät siis miellä käyttävänsä kamalaa kieltä. Heidän mittapuun mukaan vasta " haista vi*tu" jne suora haistattelu on tuomittavaa, kiroilua.
Kyllä kertoo aika selvää tarinaa siitä, millaista kieltä kotona käytetään :(
" kivoja" nimityksiä kuten kusipää, paskapää,paskaperse yms. Ja voin vannoa ettei meillä kotona kukaan kutsu ketään kyseisillä " nimillä" . Silloin tällöin kyllä lipsahtaa vittu tai perkele tms. Muttei noitakaan joka päivä käytetä. Siis ihan pihan lapsilta nuo imi itseensä. Ja me ei ainakaan sisälle lähdetä jos pihalle tulee isompia lapsia. Nuo nimitykset saatiin kyllä aika nopeasti kitkettyä pois ja nykyisin (lapsi siis 2v3kk) huutelee joskus kakkapäätä. Nurkaan joutuu höpöjen puhumisesta heti. Pihalta, telkaarista, keskusteluista imee ihan kertalaakista monia muitakin juttuja, ei kaikki ole nöitä kielletyjä. Esimerkiksi hyvänenaika tai hetkinen, soitan huomenna. Tarttuivat kertakuuleman jälkeen tytön käyttöön.
Itse olen uskovaisen perheen lapsi eikä kotona KOSKAAN kiroiltu tai hyväksytty kiroilua. Silti itse yläasteella kiroilin, puhuin paskasta, perseestä, vitusta jne. ja niin puhui kyllä 80% ikätovereista..mielestäni se kuuluu siihen ikään (uhmataan auktoriteetteja) ja on kyllä mennyt iän myötä ohi.
Toki saatan vieläkin todeta töissä kun asiat kasaantuu ja menee pieleen että tää on perseestä :)
ja nuorimmaiselle (silloin 5-vuotias) tuli uusi kaveripiiri, hetkessä oppi kaikki kamalat kirosanat, joista ainoatakaan ei ole ikinä meillä kotona lausuttu. Kyllä ne aika pian sitten saatiin poiskin kitkettyä kertomalla että ne on rumia sanoja, joita meidän perheessä ei käytetä, mutta kyllä eka päräytys yllätti / kauhistutti kotona aika lailla!