Hain amk:hon lähestulkoon toiselle puolelle Suomea poikaystäväni vuoksi ja nyt hän ei haluakaan enää seurustella.
Hain samaan kaupunkiin missä poikaystäväni opiskelee, koska meidän oli tarkoitus muuttaa syksyllä yhteen. Sinne on omalta paikkakunnaltani satoja kilometrejä ja tulen pääsemään kouluun melko varmasti todistusvalinnalla. Olisin päässyt oman kaupunkini amkkiin, tänne olisi ollut jopa vaikeampi päästä ja koulu olisi ollut varmasti parempi? En hakenut kuin tuonne yhteen, koska suunnitelmamme oli muuttaa yhteen ja nyt hän sitten lähestulkoon heti kun hakupaperit oli laitettu päättikin ettei haluakaan enää seurustella. Jos en ota paikkaa vastaan, minulta menee vuosi hukkaan, mutta koska olen ujo ja kärsin ahdistuksesta, niin muuttaminen satojen kilometrien päähän paikkakunnalle jolta en tunne ketään tuntuu todella vaikealta. Lisäksi minun on vaikea tutustua uusiin ihmisiinkin. Miten toimisitte vastaavassa tilanteessa? Iältäni olen siis 18-v ja varsinkin äitini on asiasta tosi vihainen, eniten tälle ex-poikaystävälleni. Ei ole tosin hänelle asiasta puhunut vaikka kuulemma mieli tekisikin.
Kommentit (257)
ikävä juttu kyllä. Mutta.
No, pääsi irti sopimattomasta tyypistä.
Hastalavista vaan semmoselle. Ei ehkä kannata roikkua?
Omat haasteet edessä.
Öööööö. Hait amkkiin poikaystäväsi vuoksi?????
Huonon valinnan teit.
Tee seuraava valinta itsesi vuoksi. Älä tee seuraavaa äitisi vuoksi. Anna siellä omia tuntojaan työstää.
Mikä sinua kiinnostaa? Kulje kohti sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei poikaystävän takia lähdetä opiskelemaan toiselle puolelle Suomea. Olisit kuunnellut järjen ääntä.
Mun saman ikäinen lapseni sai todella edullisen asunnon sukulaiselta vuokralle. Lapseni poikaystävä houkutteli lapseni vuokraamaan tuplasti kalliimmalla vuokralla olevan asunnon yhteisekseen asunnoksi hornan tuutista. Suhde kesti reilu puoli vuotta, ja sitten muutto tuli jälleen eteen. Sama entinen edullinen asunto ei tietenkään ollut enää vapaana. Neuvoin lastani pysymään siinä edullisessa sukulaisen asunnossa, mutta neuvoni meni kuuroille korville.
Aavistiko ap sinun äitisi jo etukäteen sen, että sun suhde päättyy kuitenkin.
Vittumikä oman navan tuijottaja olet.
Lapset tekee omat valintansa ja oppinsa.
Oletpa pimee. En minä omaa napaani tuijottanut, vaan ajattelin lapseni napaa. Tuossa iässä tulot ovat pienet, niin silloin on lottovoitto asua asunnossa, johon on varaa. Nyt tää poikkis houkutteli vuokraamaan asunnon, johon poikkis muutti myös. Vuokra oli 700 euroa kuukaudessa suurempi kuin siinä asunnossa, jossa lapseni asui.
Järkikin sanoo, ettei uudessa suhteessa lähdetä heti muuttamaan jonnekin hevon jeeraan.
Vierailija kirjoitti:
18v ikäsenä ei kirjoteta ylioppilaaksi. Olet trolli
Minun lapsi kirjoitti ylioppilaaksi 17- vuotiaana keväällä. Seuraavana syksynä täytti 18 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta ei nyt auta yhtään teidän jeesustelunne. Samanikäisen tytön äitinä olisin aika raivona sällille, koska hän sumutti tyttöä tahallaan. Tässä tapauksessa kehottaisin tyttöä pitämään välivuoden ja hakemaan myöhemmin uudelleen.
Sumutti? Ai niin, kaikki mitä suhteessa tapahtuu on miehen vika. Mies ei saa lähteä huonosta suhteesta, ettei tytön äidille tule paha mieli.
Ootko sinä toi ap:n vedättäjäpoikkis. Hyi! Jos oisin tytön äiti sulla ei ois mitään hyvää odotettavissa.
Kuten mitä? Sinusta varmaan tulee sen luokan hirviöanoppi, että tyttäresi jää yksin jo sen takia.
Ja ihan tiedoksi, todennäköisyys, että joku random sälli päivystäisi tällä palstalla on aika pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta ei nyt auta yhtään teidän jeesustelunne. Samanikäisen tytön äitinä olisin aika raivona sällille, koska hän sumutti tyttöä tahallaan. Tässä tapauksessa kehottaisin tyttöä pitämään välivuoden ja hakemaan myöhemmin uudelleen.
Sumutti? Ai niin, kaikki mitä suhteessa tapahtuu on miehen vika. Mies ei saa lähteä huonosta suhteesta, ettei tytön äidille tule paha mieli.
Ootko sinä toi ap:n vedättäjäpoikkis. Hyi! Jos oisin tytön äiti sulla ei ois mitään hyvää odotettavissa.
Kuten mitä? Sinusta varmaan tulee sen luokan hirviöanoppi, että tyttäresi jää yksin jo sen takia.
Ja ihan tiedoksi, todennäköisyys, että joku random sälli päivystäisi tällä palstalla on aika pieni.
Sinä olet random sälli ja päivystät tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei poikaystävän takia lähdetä opiskelemaan toiselle puolelle Suomea. Olisit kuunnellut järjen ääntä.
Mun saman ikäinen lapseni sai todella edullisen asunnon sukulaiselta vuokralle. Lapseni poikaystävä houkutteli lapseni vuokraamaan tuplasti kalliimmalla vuokralla olevan asunnon yhteisekseen asunnoksi hornan tuutista. Suhde kesti reilu puoli vuotta, ja sitten muutto tuli jälleen eteen. Sama entinen edullinen asunto ei tietenkään ollut enää vapaana. Neuvoin lastani pysymään siinä edullisessa sukulaisen asunnossa, mutta neuvoni meni kuuroille korville.
Aavistiko ap sinun äitisi jo etukäteen sen, että sun suhde päättyy kuitenkin.
Vittumikä oman navan tuijottaja olet.
Lapset tekee omat valintansa ja oppinsa.
Oletpa pimee. En minä omaa napaani tuijottanut, vaan ajattelin
Nuorten pitää saada tehdä omat virheensä. Ja olisihan siinä voinut toisinkin käydä. Minä olen vielä 20v kuluttuakin siinä parisuhteessa, vaikka äiti varoitteli liian nopeasta etenemisestä. Toki tiedän ettei suurimmalle osalle käy niin onnekkaasti.
8.29 kommenttiin:
Onko kiellettyä sun mielestä antaa neuvoja nuorelle 18 - vuotiaalle lapselle? Onko se sinulta pois, kun neuvon lastani? Mun neuvoa olisi kannattanut kuunnella. Loistava asuinpaikka ja halpaa asua, niin heti kun uusi seurustelusuhde alkoi, hän hyppää poikkiksen mielen mukaan. Siinä tuli aika paljon kuluja muuttaa tuon puolisen vuotta kestäneen seukkailun aikana kahteen kertaan. Vieläpä niin kävi, että yhtä edullista asuntoa lapseni ei ole myöhemminkään saanut.
Kaukosuhteet eivät toimi. Kokemuksesta kerron. Meillä on vähemmän etäisyyttä, mutta muutettiin lapsen syntymän jälkeen yhteen. Ollaan muka etsimässä asuntoa jostain missä itsekin tykkäisin asua, mutta aina se kaatuu samoilla lapsellisilla tavoilla, koska puolisolla on kuitenkin nyt kontrolli asiasta, koska asumme hänen luonaan. Minulla ei ole tuttuja lähimailla ja hatuttaa ihan huolella.
Ehkä eksäsi on harrastanut muitakin suhteita, jotka paljastuisivat, mikäli muuttaisit samalle paikkakunnalle. Jostain syystä homma on toiminut etänä hänelle, muttei muuten enää onnistu. Tai sitten hän ei halua jakaa asuntoaan tai hankkia isompaa teitä varten. Jotain hänen itsekkäitä ajatuksiaan, josta ei parane ottaa paremmin selvää, koska se luultavasti vain lisäisi omaa ahdistustasi.
Joka tapauksessa tämä homma sai eksäsi lyömään korttinsa pöytään, eikä teillä tullut ahdistavaa yhteiseloa pinnan alla piilevien ongelmien takia. Ne ongelmat olivat jo ennen opiskelupaikka-asioita olemassa, ainakin itse koen vahvasti niin. Kannattaa omasta mielestäni jättää vieras paikkakunta sikseen, varsinkin jos kyse on pienemmästä pitäjästä.
Minä olen sitä mieltä, että älä muuta jonnekin pikkukaupunkiin. Niissä on sisäänpäin kääntyvää sakkia ja sisäsiittoisuutta. Parempi sun on olla omassa kaupungissa. Tiedän, että olosi tulee tuntumaan yksinäiseltä, kun et tunne siellä ex- seurustelukumppanin asuinpaikkakunnalla ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käske ainakin äitiäsi hakemaan apua. Ei ole normaalia olla vihainen tyttären ex-poikaystävälle.
Naurettavia nämä "hae apua" -neuvot. Terveyskeskukseenko sitä mennään sanomaan, että "saanko lääkärille ajan, koska olen vihainen tyttäreni entiselle poikaystävälle"?
Mielenterveys polille saa ajan jos on ylitse käyvää vihaa. Jonottamaan saattaa tosin joutua, mutta sairas viha on sairasta vihaa ja siihen tarvitsee psykiatrista apua.
Ota omaan ammattikorkeakouluusi yhteyttä ja kysäise rohkeasti, onko mitään mahdollisuutta jäädä jonottamaan paikkaa vaikket ole sinne edes hakenut. Aina on pieni mahdollisuus. Ja jollei nyt, niin ensi kerralla haet ja pääset sinne.
Ja tosiaan, tämä tilanne on sinulle hyvä oppi kantapään kautta.
Nykypäivänä on ihan erilaiset hakuprosessit, kun joskus 90-luvulla. Jos otat paikan vastaan minne et aio jäädä, menetät ensikertalaisuuspisteet. Nämä on tärkeät, varsinkin jos paikka minne haluaa on suosittu. Mikään soittelu ei auta. Varasijapaikat jaetaan ihan hakujen perusteella. Ei niistä poiketa. Tämän takia järjestyksen miettiminen on todella tärkeää. Paitsi, jos hakee kv-haussa, niin siinä järjestyksellä ei ole merkitystä.
Nuoren jolla on ahdistusta kannattaa myös hakea siihen apua, jos ei ole niin jo tehnyt. Lisäksi apukeinoja millä parantaa itseluottamusta. Jatko-opiskeluissa on seminaareja ja ryhmätöitä, ihan jo senkin takia. Kavereita kyllä opiskeluaikana yleensä saa, kun kaikille tilanne on uusi ja vanhat kaveripiirit on hajonnut. Moni muukin on ujo ja hiljainen.
Tiedän useamman nuoren jonka suhde on mennyt poikki heti, kun on muutettu yhteen. Ap on siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että voi vielä miettiä mitä tekee eikä ole sidottu tiettyyn valintaan.
Itse pitäisin välivuoden. Miettisin mitä oikeasti haluan. Koittaisin hakea apua ujouteen ja ahdistukseen, joka selvästi rajaa elämää. Etsisin myös töitä tähän väliin. Kesän jälkeen on paremmat mahdollisuudet saada töitä, vaikka osa-aikaisena. Jouluna-aikana myös monet paikat etsii kiireapulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ystävän tytär haki samalle paikkakunnalle poikaystävän perässä opiskelemaan. Sitten kun olivat asunneet vuoden yhdessä, poikaystävä limpparia tytön ulos,ja otti lennosta uuden. Olo selän takana seurustellut jo tämän uuden kanssa pitkään,mutta tarvitsi tämän entisen tyttöystävän vuoranmaksajaksi....
Kerrankin näin päin. Yleensähän tyttö asuu vähän vanhemman poikaystävän siivellä opiskeluajan ja vaihtaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
18v ikäsenä ei kirjoteta ylioppilaaksi. Olet trolli
Miten niin ei? Jokainen aikaisintaan kesäkuun alkupäivien jälkeen syntynyt ja 3 vuodessa valmistuva on lakkiaispäivänään 18v.
Eikö AMK haku ole syksyisin ja keväisin? Sisäisestä siirrosta ei ole takeita, eikä siitä että viihdyt uudella paikkakunnalla. Jos et todellakaan halua sinne, älä mene.
Käy puoli vuotta töissä ja hae syksyllä uudestaan kevään aloitukseen. Yhden paikan säännöksen takia mieti tarkkaan, minkä paikan otat vastaan. Ensi haussa useampi vaihtoehto hakulomakkeeseen!
Vierailija kirjoitti:
Eikö AMK haku ole syksyisin ja keväisin? Sisäisestä siirrosta ei ole takeita, eikä siitä että viihdyt uudella paikkakunnalla. Jos et todellakaan halua sinne, älä mene.
Käy puoli vuotta töissä ja hae syksyllä uudestaan kevään aloitukseen. Yhden paikan säännöksen takia mieti tarkkaan, minkä paikan otat vastaan. Ensi haussa useampi vaihtoehto hakulomakkeeseen!
Syksyn haussa on usein vähemmän hakuvaihtoehtoja, mutta tämä toki kannattaa tsekata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävän tytär haki samalle paikkakunnalle poikaystävän perässä opiskelemaan. Sitten kun olivat asunneet vuoden yhdessä, poikaystävä limpparia tytön ulos,ja otti lennosta uuden. Olo selän takana seurustellut jo tämän uuden kanssa pitkään,mutta tarvitsi tämän entisen tyttöystävän vuoranmaksajaksi....
Kerrankin näin päin. Yleensähän tyttö asuu vähän vanhemman poikaystävän siivellä opiskeluajan ja vaihtaa sitten.
Yleensä asutaan opiskeluaikana opiskelija-asunnossa ilman poikkista. Sun kuvitelma siitä, että yleensä opiskelijaneidoilla on vanhempi poikaystävä, jonka siivellä asuu, ei ole todellisuutta.
Kuinka pieni se kaupunki on, josta löytyi ap sinulle vain yksi hakuvaihtoehto?
Samoissa kommenteissa joissa sanotaan ettei pidä tehdä päätöksiään poikaystävän mukaan, kehotetaan olemaan menemättä jotta ei törmäisi ex-poikaystävään. Eikö tuossa vaiheessa varsinkin kannata jättää tuon henkilön vaikutus kokonaan päätöksen ulkopuolelle?
Itse menisin, jos kaupunki on yhtään kiinnostava ja vaikka ei olisikaan. Opiskeluista saa yleensä kavereita ja jos seuraavana keväänäkään en vielä viihtysi, hakisin muualle. Olisipa ainakin uusi kokemus uudesta paikasta. Jos ex-poikaystävä tulisi vastaan, niin eiköhän se olisi hän jonka pitäisi olla nolona ja piileskellä, en minä.
sydyn gaussa piti olla syksyn haussa