Hain amk:hon lähestulkoon toiselle puolelle Suomea poikaystäväni vuoksi ja nyt hän ei haluakaan enää seurustella.

Onko sinulla varaa yksin kustantaa asuminen ja eläminen siellä vieraalla paikkakunnalla?

En jaksa koko ketjua lukea, mutta ota paikka vastaan. Muuten sulla menee tuo ensikertalaisia hukkaan ja voi olla, että paikkaa ei niin vaan saakkaan. Voit hakea opiskelupaikan siirtoa esim. kotikaupunkiisi jos siellä on sama opintolinja.

Vierailija kirjoitti:

Itse soittaisin siihen oman kaupunkini amk ja kysyisin olisiko jotain vielä tehtävissä eli voinko hakea sinne jotenkin? Ja jos ei, niin pitäisin välivuoden ja sen aikana menisin töihin ja miettisin minne kouluun haen seuraavassa yhteishaussa. Ei tuossa mitään, kyllä sä selviät! Sun poikaystävä oli aika kamala kun teki noin, et ymmärrän sua ja sun äitin raivoa häntä kohtaan.

Mut älä ainakaan muuta jonnekin minne et oikeasti halua. Muuttaminen vie tosi paljon rahaa ja aikaa ja on pysyvä muutos. Jos tiedät jo nyt ettet halua sinne, niin älä mene. Mun neuvo on että jää kotiin, mene töihin ja hae seuraavassa koulujen haussa sinne minne haluat :)

Turha soitella, kun jokainen vähänkään kartalla oleva tietää, että hakuaikana haetaan ja mitään oikotietä ja jälkijunahakua ei ole. Ainoastaan täydennyshaku myöhemmin, mutta sinne tuskin on paikkoja ap:n tapauksessa, jos se kotipaikkakunnan AMK on valmiiksi sellainen, jonne on vaikea päästä. Eli ainut vaihtoehto on hakea uudelleen seuraavassa haussa joko syksyllä (jos silloin on haku) tai seuraavana keväänä. Ellei halua käydä kokeilemassa siellä toisella paikkakunnalla itsenästymistä ja maisemanvaihdosta. 

Aina kannattaa ottaa riski ja kuunnella sydäntään. Usein se tuo surua, mutta vaihtoehto on varman päälle eletty elämä joka ei ole sinun näköinen. 

Nyt vaan ap taas kuuntelet mitä sisin sanoo ja teet päätöksen sen mukaan. Välivuosi on täysin ok ja voi olla jopa elämäsi paras vuosi jonka jälkeen mietitkin, että onneksi se yks jätti niin sain kokea kaiken tämän. Koskaan ei tiedä mikä on lopulta hyväksi tai pahaksi. 

Onnea elämään!

Vierailija kirjoitti:

En jaksa koko ketjua lukea, mutta ota paikka vastaan. Muuten sulla menee tuo ensikertalaisia hukkaan ja voi olla, että paikkaa ei niin vaan saakkaan. Voit hakea opiskelupaikan siirtoa esim. kotikaupunkiisi jos siellä on sama opintolinja.

Ei mene ensikertalaisuus hukkaan, jos jättää paikan vastaanottamatta. Sinun neuvoillasi se nimenomaan menee hukkaan, jos koulu ei olekaan mieluinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme miesvihat täällä tulilla. Eikö teille todellakaan koskaan ole käynyt niin, että suhde loppuu? Ajankohta on toki äärimmäisen ikävä. Mutta toisaalta suhteen loppuminen on pelkästään positiivista jos mies tosiaan on sellainen kusipää, että tahallaan katkaisee suhteen noin. Ja jos ei ole, niin sitten suhde on vain sattunut päättymään ikävään aikaan ja sekin on ihan ok.

Ei se ole mikään vahinko ja hupsistakeikkaa että yhdessä hetkessä suunnitellaan yhteistä elämää ja seuraavassa kpää jättää tyhjän päälle.

Sanoisin että tyhmimmätkin sen näkisivät jos kpää olisi ollut nainen, mutta ai niin, eihän noin voisi käydä kun ei kukaan mies alunperinkään suunnittele mitään isoa elämänmuutosta naisen ehdoilla.

Täytyy olla todella naiivi ja tyhmä, jos valitsee opiskelupaikan jonkun teinisuhteen perusteella. Hyvä oppitunti kaikille, että älä laske mitään teinirakkauden varaan. Sellainen kestää hyvin harvoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme miesvihat täällä tulilla. Eikö teille todellakaan koskaan ole käynyt niin, että suhde loppuu? Ajankohta on toki äärimmäisen ikävä. Mutta toisaalta suhteen loppuminen on pelkästään positiivista jos mies tosiaan on sellainen kusipää, että tahallaan katkaisee suhteen noin. Ja jos ei ole, niin sitten suhde on vain sattunut päättymään ikävään aikaan ja sekin on ihan ok.

Ei se ole mikään vahinko ja hupsistakeikkaa että yhdessä hetkessä suunnitellaan yhteistä elämää ja seuraavassa kpää jättää tyhjän päälle.

Sanoisin että tyhmimmätkin sen näkisivät jos kpää olisi ollut nainen, mutta ai niin, eihän noin voisi käydä kun ei kukaan mies alunperinkään suunnittele mitään isoa elämänmuutosta naisen ehdoilla.

 

Täytyy olla todella naiivi ja tyhmä, jos valitsee opi

Mun 14-vuotiaana alkanut teinirakkaus kesti 8 vuotta.

Minä jätin aikoinani kaiken taakseni ja seurasin miestä toiseen maahan. Hyvin kävi ja jo vuosikymmenet oltu onnellisesti yhdessä. Ei sitä voi koskaan tietää miten käy, joten kannattaa aina tähdätä siihen mitä oikeasti haluaa, eikä siihen mikä on järkevintä.

Jos minä olisin sinä, niin mä tappaisin sen pojan.

Vierailija kirjoitti:

Ap:ta ei nyt auta yhtään teidän jeesustelunne. Samanikäisen tytön äitinä olisin aika raivona sällille, koska hän sumutti tyttöä tahallaan. Tässä tapauksessa kehottaisin tyttöä pitämään välivuoden ja hakemaan myöhemmin uudelleen.

Pyh. Menee ja hakee siirtoa muualle vuoden jälkeen jos ei viihdy. Irtiotto kotiympyröistö tekee joka tapauksessahyvää,  jokaiselle nuorelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme miesvihat täällä tulilla. Eikö teille todellakaan koskaan ole käynyt niin, että suhde loppuu? Ajankohta on toki äärimmäisen ikävä. Mutta toisaalta suhteen loppuminen on pelkästään positiivista jos mies tosiaan on sellainen kusipää, että tahallaan katkaisee suhteen noin. Ja jos ei ole, niin sitten suhde on vain sattunut päättymään ikävään aikaan ja sekin on ihan ok.

Ei se ole mikään vahinko ja hupsistakeikkaa että yhdessä hetkessä suunnitellaan yhteistä elämää ja seuraavassa kpää jättää tyhjän päälle.

Sanoisin että tyhmimmätkin sen näkisivät jos kpää olisi ollut nainen, mutta ai niin, eihän noin voisi käydä kun ei kukaan mies alunperinkään suunnittele mitään isoa elämänmuutosta naisen ehdoilla.

 

Tä

Kivat sulle. Nyt ei kuitenkaan puhuta yksittäisistä poikkeustapauksista. Ja ap:n suhdehan ei kestänyt, joten senkin puoleen hyödytön kommentti sinulta. 

Käyt sen vuoden siellä kaukana koulua, ja jos ala tuntuu oikealta,niin anot siirtoa omalle paikkakunnallesi AMK:hon! Tuohan on ainut järkevä ratkaisu tässä asiassa. Sun on paljon helpompi muutenkin päästä siirtohaussa sitten siihen oman paikkakunnan vaikemmin päästäkään AMK:hon kuin että haet ensi vuonna ekalle vuodelle. 

Go for it Girl! Tästä vaan eteenpäin,  ja onnittelut opiskelupaikasta! Ensi vuonna tähän aikaan tämä asia voi näytäytyäkin jo onnenpotkuna.

Vierailija kirjoitti:

Minä jätin aikoinani kaiken taakseni ja seurasin miestä toiseen maahan. Hyvin kävi ja jo vuosikymmenet oltu onnellisesti yhdessä. Ei sitä voi koskaan tietää miten käy, joten kannattaa aina tähdätä siihen mitä oikeasti haluaa, eikä siihen mikä on järkevintä.

Hyvin kävi ap:llakin. Vai miten se menikään? Kyllä opiskelupaikka pitää valita järjellä eikä rakkauden perusteella. Valoja päälle!

Vierailija kirjoitti:

Mene ja opiskele ja jos et vuoden jälkeen halua enää jatkaa, hae toiseen paikkaan jatkamaan samaa tutkintoa toisessa koululla, saat luultavasti melkein kaikki suoritteet ahotoitua, jos tutkinto pysyy samana. Käytä hyväksesi oppilaitoksen tarjoama vaihto-oppilasohjelma, jos se on hyvä.

Minäkin ehdotin tätä vaihtoehtoa aluksi. - Tai oikeammin halusin ehdottaa että Ap tekisin päätöksensä niin kuin hänestä parhaimmalta tuntuu mutta samalla toivoen, että hän osaisi tehdä päätöksensa muullakin kuin perustelemalla että koska ex-poikaystävä sitä tai tätä. - Samalla tietysti aliarvioin sen miten paljon päättynyt parisuhde on voinutkaan merkitä  Mutta lähinnä kai siksi, että ei tekisi liian hätäsiä päätöksiä. - Ap:ka on onneksi aikaa vielä hetki pohtia ottaako opsikelupaikan svastaan, jos sen saa.

Se mikä on tylsää niin koska valinnoissa suositaan tai ainakin viime vuodet on suosittu ensikertalaisia niin saattaa olla "jo" sen vuoksi fiksua harkita kahteen kertaan ottaako paikan vastaan, jollei oikeasti ole siitä erityisen kiinnostunut.  koska siihen saako himoitsemansa opiskelupaikan saattaa vaikuttaa juuri ne psiteet tai pisteen puolikkaat, jotka saa (tai on saanut) siksi, että on ensikertalainen. (Vaikka juuri nyt tuntuisikin sille, että kyllä varmasti pääsee siihen oman kotikunnan paikkaa helposti)

- Ja jollei ole vielä enimmäistäkään välivuotta pitänyt, niin saattaa tällöin olla myös houkutus pitää välivuosi ja yrittää päästä , ainakin hetkeksi töihin ja yrittää kartuttaa vähän pohjakassaa, koska pelkkien opiskeliuperusteisten tulonsiirroilla (etc) varassa eläminen on taloudellisesti aikas haastavaa....

Yliopisto-opiskelija

 

Hyvä, että ero tuli tässä vaiheessa eikä vasta sitten, kun olet jo ottanut paikan vastaan ja muuttanut. Nyt sinulla on hyvin aikaa miettiä, haluatko oikeasti muuttaa vai jätätkö paikan vastaanottamatta. Voihan siinä käydä jopa niin ,ettet pääse sinne ykkösvaihtoehtoon ja huomaat stressanneesi turhaan etukäteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme miesvihat täällä tulilla. Eikö teille todellakaan koskaan ole käynyt niin, että suhde loppuu? Ajankohta on toki äärimmäisen ikävä. Mutta toisaalta suhteen loppuminen on pelkästään positiivista jos mies tosiaan on sellainen kusipää, että tahallaan katkaisee suhteen noin. Ja jos ei ole, niin sitten suhde on vain sattunut päättymään ikävään aikaan ja sekin on ihan ok.

Ei se ole mikään vahinko ja hupsistakeikkaa että yhdessä hetkessä suunnitellaan yhteistä elämää ja seuraavassa kpää jättää tyhjän päälle.

Sanoisin että tyhmimmätkin sen näkisivät jos kpää olisi ollut nainen, mutta ai niin, eihän noin voisi käydä kun ei kukaan mies alunperinkään suunnittele mitään isoa elämänmuutosta naisen ehdoilla.

En tietenkään muiden puolesta osaa sanoa, mutta luulisin olevan suhteellisen normaalia yhteisen tulevaisuuden suunnittelun jos on suhteessa jonkun kanssa. Samoin luulisin olevan myös normaalia, että suhteet päättyy. Turhaa tästäkään on mitään sukupuolikysymystä vääntää, vaikka mammojen seurassa pienellä miesvihalla plussaa pukkaakin.

jos et halua ko. paikkakunnalle, älä ota paikkaa vastaan. Pidä välivuosi, tee töitä. Työkokemuksesta on työnhaussa aina hyöytyä vaikkei oman alan hommia olekaan, hae vaikka jonkun vartiointifirman kautta respahommiin, suht leppoisaa hommaa ja jaksaa lukeakin sen ohella, opiskele avoimessa jotakin. Turha muuttaa ns.  väärälle paikkakunnalle ja törmäillä siellä vielä exään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jätin aikoinani kaiken taakseni ja seurasin miestä toiseen maahan. Hyvin kävi ja jo vuosikymmenet oltu onnellisesti yhdessä. Ei sitä voi koskaan tietää miten käy, joten kannattaa aina tähdätä siihen mitä oikeasti haluaa, eikä siihen mikä on järkevintä.

Hyvin kävi ap:llakin. Vai miten se menikään? Kyllä opiskelupaikka pitää valita järjellä eikä rakkauden perusteella. Valoja päälle!

Sitä ei vielä tiedä. Jospa pitää välivuoden ja keksii paremman alan. Sittenhän kävikin hyvin. Koskaan ei tiedä kun elämä on vielä kesken.

Vierailija kirjoitti:

jos et halua ko. paikkakunnalle, älä ota paikkaa vastaan. Pidä välivuosi, tee töitä. Työkokemuksesta on työnhaussa aina hyöytyä vaikkei oman alan hommia olekaan, hae vaikka jonkun vartiointifirman kautta respahommiin, suht leppoisaa hommaa ja jaksaa lukeakin sen ohella, opiskele avoimessa jotakin. Turha muuttaa ns.  väärälle paikkakunnalle ja törmäillä siellä vielä exään.

Niin, onneksi töitä saa tuosta vaan ilman mitään ammatillista koulutusta.....

Hyvä Ap

Älä ole murheissasi, tämä "vastoinkäyminen" kasvattaa sinua tulevaisuutta varten. Jos et ala opiskelemaan syksyllä niin hakeudu töihin, tosin uutisissa kerrottu että kesätöiden saaminen on haastellista. Pääasia on, että käytät tämän ajan hyödyllisesti, olet vuoden kuluttua paljon kypsempi elämään kuin nyt. Ja tärkein ohje, nauti nuoruudestasi, ihmisen parasta aikaa.