Lue keskustelun säännöt.
Neuvokaa anoppi-ongelmassa
02.05.2024 |
Anoppini on käytännössä katkaissut välinsä minuun. Ei halua tavata, edes lapsiamme. Ei halua tulla käymään, ei halua meitä sinne. Poikaansa tapaa välillä, mutta vain niin, että minä ja lapset emme ole paikalla. Miehen vanhemmat on eronnut, miehen isä käy meillä kyllä välillä. Mutta syynä tähän välirikkoon on se, etten ole antanut anoppini päättää joistakin meidän kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista. En esimerkiksi antanut hänen valita meille verhoja ja muutamia (isoja) sisustusesineitä, koska ne ei sopineet meidän kodin tyyliin (hänen sisustusmaku on aika erilainen) ja olivat myöskin käytettyinä jo vähän nuhjuisia. Ja en ole antanut hänen päättää mitään lapsiimme liittyviä asioita kuten missä iässä kiinteät aloitetaan, mikä syöttötuoli meillä on käytössä (ergonomialtaan hyvä), millaisia kenkiä meidän lapset käyttää (edellytän, että niissä on hyvä lesti), mitkä turvaistuimet meillä on autossa (edellytän että riittävän uudet ja plus-testatut, ei siis 10 vuotta vanhoja kirppislöytöjä). Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. En ole kuitenkaan anopille sanonut pahasti näistä asioista, olen vain todennut ihan ystävälliseen sävyyn, että ikävä kyllä sinä et voi päättää tällaisista asioista meillä vaan minä teen nämä päätökset. Hän ei nyt tämän kaiken seurauksena halua siis olla kanssani tekemisissä, on kai loukkaantunut kun ei saa päättää meidän lasten asioita. Miten tätä asiaa pitäisi lähteä ratkomaan, kun itse en tunne tehneeni mitenkään väärin häntä kohtaan enkä aio myöskään muuttaa kantaani asiassa?
Kommentit (608)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko omassa asenteessasi vikaa?
Samaa mietin tuosta kommentista: MINÄ PÄÄTÄN.
Voi sitä nätimminkin ilmaista asioita ja sanoa.
-taitolaji. Silti voi pitäminen päänsä, vaikka olisi ystävällinen.
Ei kai se ihminen niistä verhoista rumasti sanonut? Ehdotti jotain?
Ap oli niellyt sitä törkeää häiriökäytöstä vaikka kuinka pitkään. Miten kauniisti asiat pitää törkeälle häirikölle ilmaista? Kun mikään ei näytä silti menevän perille.
Mikä se ihminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä liitot joissa vaimo väheksyy, halveksii miestään ja hänen sukuaan onko näissä mies mielestään saanut sen täyskympin ja ihannenaisensa? Ihanan anopin vielä vaimonsa arkeen avuksi.
Vai onko kummallekin ollut vain laiha tyytyminen, ei parempaakaan löytynyt.
Se, että en suostu olemaan tekemisissä narsistisen ja ilkeän anopin kanssa ei tarkoita sitä, että halveksisin miestäni. Se ei tarkoita myöskään sitä, että ongelmia olisi miehen muiden sukulaisten kanssa. Muiden kanssa vähintään asialliset välit. Itseasiassa parisuhteemme voi sitä paremmin mitä vähemmän on ulkopuolista (anoppi) häirintää.
Miksi sitten kasvatat miestäsi ja kirjoitit että vässykkää pitää kasvattaa? En nyt muista sanamuo
Jos vastassa on narsistinen häirikkö, ei sellaisen kanssa voi tulla toimeen. Kun sellainen ei muutu kuitenkana, eikä sellaisen vaikutuspiirissä kukaan voi voida hyvin, eikä ainakaan lapsia pidä siinä vaikutuspiirissä altistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs tässä on ongelma? Hankala tyyppi ottaa etäisyyttä, soronoo. Mulla oli vaikea mummi johon vanhemmat pitivät väkipakolla yhteyttä, ei jäänyt hyviä muistoja.
Tätä minäkin ihmettelen. Mullakin anoppi katkoi välit kun tein selväksi, että hän ei ole perheemme jäsen, eikä hänellä ole eikä tule oikeutta puuttua perheemme elämään. Ihan käsittämättömistä asioista, esim kun mieheni vaihtoi autonsa "äidiltään salaa", ja mä en vaihtanut käyttämääni pyykinpesuainetta anopin suosittelemaan.
Paljon helpommalla pääsee, kun ei edes yritä pitää yhteyksiä. Mitä iloa ap ja lapset saisivat elämäänsä jyräanopin myötä.
Anopit, älkää puhuko mistään tuotteista mitään. Jos mainitsette että käytät
Kyllä asioista voi keskustella. Mutta jos kerta toisensa jälkeen vaatii, että kyllä sun Maarit nyt on PITÄÄ vaihtaa Omo Super-haisuun, kun on niin halapaakin, niin se on jotain ihan muuta kuin mukavaa jutustelua arkisista asioista.
Ymmärrän, että ihmisillä joilla ei ole narsistisesta jyrästä kokemusta, voi olla vaikea tajuta, että tällaista tapahtuu. Ei ole normaalia käytöstä. No, ei se mun anoppikaan ole normaali kuin ulkonäöltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en lasteni kanssa missään syndroomassa ole, aikuisten ihmisten. He elävät elämäänsä, minä omaani. Näin ei kuitenkaan näköjään ole kaikissa perheissä vaan normaali jutustelu jo on asioihin puuttumista.
Älä, hyvä ihminen, käytä sivistyssanoja, kun et kuitenkaan osaa!
Syndrooma on suomeksi oire. Haet sanaa SYMBIOOSI.
Kuolen nauruun!!!!
Kiitos, emmepä me tyhmät anopit osaa oikein mitään. Sinä olet mukava ja älykäs ja osaava mutta anoppi-syndrooma sinulla on, oisko terapia mitään pakkomielteiseen anoppi-oireeseen.
Minun anoppini kuoli vuonna 2004 ennen kuin edes olin tavannut häntä, joten ei, ei ole minkäänlaista anoppiongelmaa minulla.
-Näin sivusta seuranneena-
No, tiedän kyllä mitä mieltä itse olen tuollaisesta tyhjännnaurajasta. 🐽🐽🐽
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en lasteni kanssa missään syndroomassa ole, aikuisten ihmisten. He elävät elämäänsä, minä omaani. Näin ei kuitenkaan näköjään ole kaikissa perheissä vaan normaali jutustelu jo on asioihin puuttumista.
Älä, hyvä ihminen, käytä sivistyssanoja, kun et kuitenkaan osaa!
Syndrooma on suomeksi oire. Haet sanaa SYMBIOOSI.
Kuolen nauruun!!!!
Kiitos, emmepä me tyhmät anopit osaa oikein mitään. Sinä olet mukava ja älykäs ja osaava mutta anoppi-syndrooma sinulla on, oisko terapia mitään pakkomielteiseen anoppi-oireeseen.
Minun anoppini kuoli vuonna 2004 ennen kuin edes olin tavannut häntä, joten ei, ei ole m
Ei se ole tyhjän nauramista, kun idiootti hienostelee ja MOKAA SATASELLA! Oikeasti piristit koko viikonlopun. Niin naurettava olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en lasteni kanssa missään syndroomassa ole, aikuisten ihmisten. He elävät elämäänsä, minä omaani. Näin ei kuitenkaan näköjään ole kaikissa perheissä vaan normaali jutustelu jo on asioihin puuttumista.
Älä, hyvä ihminen, käytä sivistyssanoja, kun et kuitenkaan osaa!
Syndrooma on suomeksi oire. Haet sanaa SYMBIOOSI.
Kuolen nauruun!!!!
Kiitos, emmepä me tyhmät anopit osaa oikein mitään. Sinä olet mukava ja älykäs ja osaava mutta anoppi-syndrooma sinulla on, oisko terapia mitään pakkomielteiseen anoppi-oireeseen.
Minun anoppini kuoli vuonna 2004 ennen kuin edes olin tavannut häntä, joten ei, ei ole minkäänlaista anoppiongelmaa minulla.
No miksi täällä sitten muiden anopeista otat asiantuntijana kantaa? Ai niin kun vanhemmat naiset on tyhmiä, eivät akateemisia, kun tiedät kaiken narsisteista ja muista luonnevioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en lasteni kanssa missään syndroomassa ole, aikuisten ihmisten. He elävät elämäänsä, minä omaani. Näin ei kuitenkaan näköjään ole kaikissa perheissä vaan normaali jutustelu jo on asioihin puuttumista.
Älä, hyvä ihminen, käytä sivistyssanoja, kun et kuitenkaan osaa!
Syndrooma on suomeksi oire. Haet sanaa SYMBIOOSI.
Kuolen nauruun!!!!
Kiitos, emmepä me tyhmät anopit osaa oikein mitään. Sinä olet mukava ja älykäs ja osaava mutta anoppi-syndrooma sinulla on, oisko terapia mitään pakkomielteiseen anoppi-oireeseen.
Minun anoppini kuoli vuonna 2004 ennen
Viimeinen kommentoija vaikkei osaa lainausta tehdä ei ole idiootti vaan varmaan fiksu maisteri vastivan tuon lomassa täällä kirjoittelee mt-syndroomeissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymyksesi on tämä:
Miten tätä asiaa pitäisi lähteä ratkomaan, kun itse en tunne tehneeni mitenkään väärin häntä kohtaan enkä aio myöskään muuttaa kantaani asiassa?
Siinähän on jo vastaus itsessään. Sinulla on sarvet seinässä.
Eihän siinä ratkomismahdollisuutta, koska itse perustelet sen jo noin. Vai onko sinun mielestäsi?
Tuohan on pattitilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko omassa asenteessasi vikaa?
Samaa mietin tuosta kommentista: MINÄ PÄÄTÄN.
Voi sitä nätimminkin ilmaista asioita ja sanoa.
-taitolaji. Silti voi pitäminen päänsä, vaikka olisi ystävällinen.
Ei kai se ihminen niistä verhoista rumasti sanonut? Ehdotti jotain?
Ap oli niellyt sitä törkeää häiriökäytöstä vaikka kuinka pitkään. Miten kauniisti asiat pitää törkeälle häirikölle ilmaista? Kun mikään ei näytä silti menevän perille.
Mikä se ihminen?
Onpas törkeää. Kauheeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä on kaksi samanlaista ihmistå kyllä kohdanneet.
Olette toistenne peili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä miehesi on tuollaisen kanssa tekemisissä???
Äiti.
Häirikkösukulainen.
Ihan kuin vaan.
Äiti joka tapuksessa.
Kyllä. Mutta ei silti ole pakko olla tekemisissä, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs tässä on ongelma? Hankala tyyppi ottaa etäisyyttä, soronoo. Mulla oli vaikea mummi johon vanhemmat pitivät väkipakolla yhteyttä, ei jäänyt hyviä muistoja.
Tätä minäkin ihmettelen. Mullakin anoppi katkoi välit kun tein selväksi, että hän ei ole perheemme jäsen, eikä hänellä ole eikä tule oikeutta puuttua perheemme elämään. Ihan käsittämättömistä asioista, esim kun mieheni vaihtoi autonsa "äidiltään salaa", ja mä en vaihtanut käyttämääni pyykinpesuainetta anopin suosittelemaan.
Paljon helpommalla pääsee, kun ei edes yritä pitää yhteyksiä. Mitä iloa ap ja lapset saisivat elämäänsä jyräanopin myötä.
Anopit, älkää puhuko mistään tuott
Mutta miksi se Maarit ei sano juu, juu ja ostaa edelleen mitä tahtoo? Mikä aikuisia (muka) naisia oikein vaivaa? Jos ei tosiaan samassa tilassa anopin kanssa asuta.
Miten istutetaan anopinkieli?
V: kahden metrin syvyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en lasteni kanssa missään syndroomassa ole, aikuisten ihmisten. He elävät elämäänsä, minä omaani. Näin ei kuitenkaan näköjään ole kaikissa perheissä vaan normaali jutustelu jo on asioihin puuttumista.
Älä, hyvä ihminen, käytä sivistyssanoja, kun et kuitenkaan osaa!
Syndrooma on suomeksi oire. Haet sanaa SYMBIOOSI.
Kuolen nauruun!!!!
Kiitos, emmepä me tyhmät anopit osaa oikein mitään. Sinä olet mukava ja älykäs ja osaava mutta anoppi-syndrooma sinulla on, oisko terapia mitään pakkomielteiseen anoppi-oireeseen.
Minun anoppini kuoli vuonna 2004 ennen
🙄🙄🙄 Täällä jaksat päteä?
😬😬😬
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä näita vauva-äitien ongelmia. Sanotaan napautellaan anopeille mitä sattuu, annetaan ymmärtää heidän olevan tyhmiä ja tunkeilevia ja ilkeitä. Eivät ymmärrä estetiikkaa ja hienoutta.
Anopit tekevät johtopäätöksen, vanhempina ja viisaampina, ja ottavat hajuraon.
Sitten alkaa vinkuminen, anoppi ei hoida lapsia, anoppi suuttui jostain, minulle , hienotunteiselle ja tahdikkaalle ja asioita ymmärtävälke ihmiselle.
"Annetaan ymmärtää heidän olevan tyhmiä ja tunkeilevia ja ilkeitä."
Tätä he kyllä monesti valitettavasti ovat. Ehkei tyhmiä, mutta ilkeileviä kylläkin.
Kyllä meilläkin anoppi ja omakin äitini aikoinaan yritti tyrkyttää ties mitä... Äiti esimerkiksi yrittää edelleen siivota omia nurkkiaan ja aina on ehdottamassa kaikkea lautasista vitriineihin. Ei kiitos, meillä on jo ihan omat ostettuna. Joskus ehkä on näyttäneet nyrpeää naamaa, mutta evvk, kun ihan tosissaan minä ja mieheni saadaan ihan itse päättää mitä asuntoomme ja lapsillemme haluamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä liitot joissa vaimo väheksyy, halveksii miestään ja hänen sukuaan onko näissä mies mielestään saanut sen täyskympin ja ihannenaisensa? Ihanan anopin vielä vaimonsa arkeen avuksi.
Vai onko kummallekin ollut vain laiha tyytyminen, ei parempaakaan löytynyt.
Se, että en suostu olemaan tekemisissä narsistisen ja ilkeän anopin kanssa ei tarkoita sitä, että halveksisin miestäni. Se ei tarkoita myöskään sitä, että ongelmia olisi miehen muiden sukulaisten kanssa. Muiden kanssa vähintään asialliset välit. Itseasiassa parisuhteemme voi sitä paremmin mitä vähemmän on ulkopuolista (anoppi) häirintää.
Miksi sitten kasvatat miestäsi ja kirjoitit että vässyk
Mutta justhan sinä nsrsistia hokeva kerroit ettei sulla ome anoppia ollut 20 vuoteen.
Isäni, vanha maalaisjörrikkä, opetti että fiksumpi katsoo peiliin, ei pidä laskeutua samalle tasolle eikä idioottien kanssa kinastella. Miettikääs fiksut miniät sitä?
Mutta justhan sinä nsrsistia hokeva kerroit ettei sulla ome anoppia ollut 20 vuoteen.
Isäni, vanha maalaisjörrikkä, opetti että fiksumpi katsoo peiliin, ei pidä laskeutua samalle tasolle eikä idioottien kanssa kinastella. Miettikääs fiksut miniät sitä?
Täällä on useita kirjoittajia. Ja eihän me olla sun tasolle laskeuduttu. Me nauretaan sulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en lasteni kanssa missään syndroomassa ole, aikuisten ihmisten. He elävät elämäänsä, minä omaani. Näin ei kuitenkaan näköjään ole kaikissa perheissä vaan normaali jutustelu jo on asioihin puuttumista.
Älä, hyvä ihminen, käytä sivistyssanoja, kun et kuitenkaan osaa!
Syndrooma on suomeksi oire. Haet sanaa SYMBIOOSI.
Kuolen nauruun!!!!
Kiitos, emmepä me tyhmät anopit osaa oikein mitään. Sinä olet mukava ja älykäs ja osaava mutta anoppi-syndrooma sinulla on, oisko terapia mitään pakkomielteiseen anoppi-oireeseen.
Minun anoppini kuoli vuonna 2004 ennen
Miksi et fiksuna osaa tehdä lainausta?
Miksi sitten kasvatat miestäsi ja kirjoitit että vässykkää pitää kasvattaa? En nyt muista sanamuotoasi. Mitä mieltä olet tulerko fiksu ihminen toimeen miehensä äidin kanSsa?
Miten päädytte niin hätävaraliittoihin että sitten alkaa valitus miehen taustasta ?