Lue keskustelun säännöt.
Hs: Iisalmelaisella naisella on 25-vuotiaana valmis elämä. Hän on ikäluokassaan harvinaisuus.
02.05.2024 |
3 lasta, puoliso, vakkariduuni, auto ja omakotitalo eli kaikki keskiluokkaisen elämän virstanpylväät. Samassa tilanteessa pn vain 0,9% ikäluokasta.
Nykyään tyypillisempää on, ettei 35-vuotiaana ole vakkariduunia, lapsia, puolisoa tai omakotitaloa. Auto voi osalla olla. Osa vielä jopa etsii minuuttaan tuossa iässä eli onko lintu vai kala, mies vai nainen, hetero- vai homoseksuaali. Keskiluokkaisen elämän virstanpylväät yhä kauempana.
Enpä kyllä itsekään tee poikkeusta. Opiskelen edelleen korkeakoulussa. Asun vuokralla yksiössä. Ei ole puolisoa saati lapsia. Hsl-kortti sentään on, mutta ei omaa autoa. En ole täysin varma, mitä haluan elämältäni, mutta sukupuoli on hallussa. Seksuaalisuutta en ole edes miettinyt, koska se e ole ajankohtaista.
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihan painajainen olla jumissa jossain Iisalmessa omakotitalossa, sanonpahan vaan
Aika moni kokee sen Iisalmen kotiseudukseen eikä pakotettunakaan lähtisi asumaan minnekään pk-seudun betoniviidakkoon.
Näin erilaisia me ollaan.
Mitään välimaastoa Iisalmen ja pk-seudun betoniviidakossahan ei ole? Joko täysin maalla jossain kaukana syrjäkylillä tai sitten täyteen ahdetulla pk-seudulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmis elämä? Hän siis joutaa kuolla pois 25-vuotiaana?
AP:lle: Kyl 25-vuotiaana pitää tietää jo onko mies vai nainen. Jo 3-vuotiaat tietää onko ne tyttöjä vai poikia.
Vierailija kirjoitti:
Monilla (useimmilla) tuntemillani ihmisillä on ollut nuo asiat 25-vuotiaana. 30-vuotiaana heillä ei sitten välttämättä enää ole ollut niitä. Silloin on jo erottu ja muutettu yksinhuoltajiksi kerrostalo/rivitalokaksioon.
Ei ne lapset ja koulutus siitä mihinkään katoa ja työpaikkoja tulee ja menee.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuolla aikamoinen rumba aamulla. Herätys täytyy olla tosi aikaisin, jos työ alkaa klo7 ja sitä ennen pitää syödä aamiainen, kolme lasta vaatettaa, vaihtaa vauvalle/taaperolle vaipat, ajaa 10 km kaupunkiin, viedä lapset kolmeen eri päiväkotiin. Huh, huh!
Haha joo se tekee kaikki ne yksin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveän tylsää. Itse tuon ikäisenä opiskelin ulkomailla, matkustelin, tein taidetta, juhlin. Nyt 65v. olen onnellinen että tein kaikkea mitä haaveilin. Pahin painajainen itselle olisi tuo, kaikella kunnioituksella, mutta me ihmiset olemme erilaisia.
Eihän siinä mitään jos tuollaisesta elämästä tykkää, mutta eihän nuo asiat nyt ole mitään pakollisia kaikille. Kyllä sitä ihan hyvää ja "valmista" elämää voi elää muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveän tylsää. Itse tuon ikäisenä opiskelin ulkomailla, matkustelin, tein taidetta, juhlin. Nyt 65v. olen onnellinen että tein kaikkea mitä haaveilin. Pahin painajainen itselle olisi tuo, kaikella kunnioituksella, mutta me ihmiset olemme erilaisia.
Sä kuolet yksin ku sulla ei oo lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä sitten. Perhe voi hajota, voi tulla avioero, lapset voi menehtyä tai tulla vakavaa sairautta, duunit voi lähteä alta samoin asunto. Parilymppinen ehtii vielä kokea elämässään monet avioerot ja muutot.
Niin suomalaista mennä aina negatiivisuuden kautta. Parempi siis jäädä kotiin jo yläkouluikäisten makaamaan kun mikään ei kuitenkaan kannata JOS.
Tuossahan on perhe jo kerran hajonnut jos lapsilla on eri isät. Ehtii noin nuori tehdä lapsia vielä kolmannelle ja neljännellekin miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minullakin oli 26v. Mutta sitten eron myötä 36v, ei enää ollutkaan kuin lapset ja työ.
Vierailija kirjoitti:
Valmis elämä? Hän siis joutaa kuolla pois 25-vuotiaana?
Höpö höpö. Tuon ikäinen nainen ehtii kokea elämässään vielä vaikka mitä, lasten kasvettua. Jos on jo nuoresta saakka tottunut työelämään, on omistusasunto tuomassa perusvarallisuutta/turvallisuutta, ja pikkulapsiperheen rumba on vedetty läpi nuoruuden energialla, voi keski-ikäisenä tehdä vaikka ja mitä.
Tämä jutun nainen on tehnyt asiat niin, kuin oikeastaan meidän biologiamme meitä ohjaa. Biologisesta näkökulmasta katsottuna 40-vuotias ensisynnyttäjä on iso riski.
Tavallaan olen kateellinen. Olen "hukannut" juuri hänen ikäisenään vuosia yliopistossa, kituuttanut pienillä tuloilla ja painanut p*skaduunia opiskelun ohella.
"Elämyksiä ja kokemuksia", no joo, kyllä olen elänyt ja kokenut, mutta miksen olisi voinut kokea asioita myös pienten lasten kanssa? Pikkulapsiperheen elämä olisi ollut varmasti helpommin jaksettavissa tuon ikäisenä. Jaksoin 25-vuotiaana kreisibailata aamuneljään helposti, joten miksi en olisi jaksanut valvoa koliikkivauvan kanssa paremmin 25-vuotiaana kuin 39-vuotiaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveän tylsää. Itse tuon ikäisenä opiskelin ulkomailla, matkustelin, tein taidetta, juhlin. Nyt 65v. olen onnellinen että tein kaikkea mitä haaveilin. Pahin painajainen itselle olisi tuo, kaikella kunnioituksella, mutta me ihmiset olemme erilaisia.
Voi mutta miten ihanaa, kun olen 45 ja lapset muuttaneet pois (nuorinkin 20v) ja minulla oletettavasti on enemmän rahaa kuin 20-vuotiaana, ja voin matkustaa, juhlia ja tehdä mitä huvittaa, kun talolainakin on jo maksettu. Tai sitten maailma loppuu ennen sitä tai kuolen, sillehän ei voi sitten mitään, ehkä jonkun jää samasta syystä lapset tekemättä 40-vuotiaana, kun on ensin ajatellut elävänsä.
Mikään tässä elämässä ei koskaan ole valmista eikä ikuista. Kaiken, minkä voi saada voi myös menettää ja oikeastaan satavarmasti tulee menettämään lopulta. Jokaisella on oma elämänpolkunsa. Jollekin siihen kuuluu tuo paketti, jossa lapset ja Ok-talo, toiselle ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo artikkeli.. Eli on kerennyt 25 v jo vääntää kahdelle eri miehelle lapsia. Lapsia on 3, joten ei ole kyllä paljon töissä kerennyt olla. Millä rahalla on auto ja asunto? Miehellä lienee hyvät tulot, sillä noin nopealla opiskelulla tuskin mikään hyväpalkkainen on. Jos mies lähtee menee ni kerkeää vielä 3 lapsen yh-äidiksi alle 30-vuotiaana.
En vaan siis ymmärrä tän artikkelin pointtia?
Itselläni oli 27-vuotiaana aviomies, 5 lasta ja korkeakoulututkinto suoritettuna sekä juuri ostettu omakotitalo. Halpa tila-auto meillä myös oli. Vakituista työtä minulla ei ollut mutta vakituisen työn sain 35-vuotiaana. Nyt lapset jo isoja, mutta eivät vielä aikuisia. Ihan mukavaa elämää elellään saman miehen ja lasten kanssa. Oli mielestäni hyvä ratkaisu saada/hankkia nämä elämän isot asiat jo nuorena. Toki ei ole itsestäänselvää että saa lapsia, työtä yms. Olenkin kiitollinen näistä elämäni tärkeistä asioista.
3 lasta, puoliso, vakkariduuni, auto ja omakotitalo eli kaikki keskiluokkaisen elämän virstanpylväät.
Mulle tää tarkoittaisi että olisin todella kaukana ns. valmiista elämästä ja olisin tosi onneton tuossa tilanteessa. En halua olla toiselle töissä, en halua lapsia enkä omakotitaloa. Auto vähän siinä ja siinä, aikamoinen riesa kun asuu keskustassa.
Puoliso (hyvä sellainen) tästä listasta ainoa joka täyttää omat ihanne-elämän kriteerit ja se jo löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Outo artikkeli.. Eli on kerennyt 25 v jo vääntää kahdelle eri miehelle lapsia. Lapsia on 3, joten ei ole kyllä paljon töissä kerennyt olla. Millä rahalla on auto ja asunto? Miehellä lienee hyvät tulot, sillä noin nopealla opiskelulla tuskin mikään hyväpalkkainen on. Jos mies lähtee menee ni kerkeää vielä 3 lapsen yh-äidiksi alle 30-vuotiaana.
En vaan siis ymmärrä tän artikkelin pointtia?
Mistä päättelet, että miehellä on hyvät tulot? Traktorihommia tekee. Talo on maatilalla oleva rakennus. Miehen vanhemmiltaan saama talo, josta puoliso on ostanut puolet.
No harvemmin asiat ovat ikuista. Se mitä on ja haluaa tänään voi olla muuta parin vuoden päästä.
Parisuhteessa kun on niin siinä on kaksi ihmistä, kahdet toiveet ja mielipiteet.
Vaikka nyt sais sen valmiin elämän niin elämä voi hyvinkin keinuttaa veneen nokan täysin eri suuntaan entäpä mihin haluaisi itse suunnistaa.
Ainoa asia mistä voi olla varma on että elämä muuttuu. Joihinkin näihin muutoksiin voi itse vaikuttaa mutta ei kaikkeen.
"Hänellä on puoliso, joten ei ole varsinaisesti itsenäinen ihminen. Kolmen lapsen saaminen ei todellakaan onnistu kaikilta edes fyysisesti. En tiedä mitä tarkoitat että auttaa kotona, kolmen lapsen äitinä hänen voimavaransa luultavasti menee ja pitäisikin mennä enimmäkseen noista lapsista huolehtimiseen, eli oman perheen pussiin".
En ymmärrä mitä tarkoitat. Itse olen sh ja kolmen lapsen äiti. Kuitenkin olen käynyt myös töissä, normaalit vanhempain lomat olen tietysti pitänyt. Äitiyden lisäksi olen myös sh ja pidän työstäni. Meillä lapsilla on myös isä, joka omalta osaltaan huolehtii myös lasten vienneistä ja hoidoista.
Monilla (useimmilla) tuntemillani ihmisillä on ollut nuo asiat 25-vuotiaana. 30-vuotiaana heillä ei sitten välttämättä enää ole ollut niitä. Silloin on jo erottu ja muutettu yksinhuoltajiksi kerrostalo/rivitalokaksioon.