Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Vierailija kirjoitti:

Ei se kirjaviisaus ole suoraan mitään älykkyyttä mutta älykkyydestä on hyötyä opiskelussa ja kyllä se kehittyy myös siinä.

Älykkyys ei kehity.  Luet kokeisiin luultavasti osaat siis kokeissa jotain. Tieto ko. aiheesta lisääntyy, mutta älykkyys ei lisäänny. Tyhmäkin siis voi pärjätä kokeissa, jos muisti on hyvä. Se ei tarkoita, että hän osaisi soveltaa oppimaansa käytännössä, joka vaatii älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kirjaviisaus ole suoraan mitään älykkyyttä mutta älykkyydestä on hyötyä opiskelussa ja kyllä se kehittyy myös siinä.

 

Älykkyys ei kehity.  Luet kokeisiin luultavasti osaat siis kokeissa jotain. Tieto ko. aiheesta lisääntyy, mutta älykkyys ei lisäänny. Tyhmäkin siis voi pärjätä kokeissa, jos muisti on hyvä. Se ei tarkoita, että hän osaisi soveltaa oppimaansa käytännössä, joka vaatii älykkyyttä.

Harvalla alalla kokeet ja opiskelu on pelkkää ulkolukua. Tyhmä ei opinnoissa pärjää, mutta normaaliälyllä pärjää varsin moni - ei tarvitse siis olla varsinaisesti älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat. 

Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta. 

Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?

Vasta oli tutkimus jonka mukaan menestyneillä ei ole keskivertoa korkeampaa älykkyyttä.

Esim. Bill Gates ei ole mikään ruudinkeksijä älykkyydeltään. (Sen huomaa jo tekemästään käyttiksestä ja s

Gates säätiöineen viekin akateemisia tyhmempiään kuin kuoriämpäriä. Tavoitteellisesti.

 

Vierailija kirjoitti:

Miten kerrot, ettet ole oikeasti opiskellut mitään kertomatta, ettet ole opiskellut mitään.

Miten kerrot, että olet korkeastikoulutettu ja tyhmä kertomatta, että olet korkeastikoulutettu ja tyhmä. ( Vinkki: on paljon mitä voi opiskella muuallakin kuin korkeakoulussa.)

Minulla on älykkyysosamäärä 130 ja en ole korkeakoulutettu. Elän tällä hetkellä Kelan tuella. Siinäpä teille ihmettelemistä täksi illaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Ei muuten pidä paikkaansa kaikilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Johtuu siitä, että yhteiskunnassa tarvitaan päättäjiä.  Hehän tietenkin ovat halunneet itselleen parhaimmat edut ja palkat. Siksi aikojen saatossa, on pitänyt muuttaa ihmisten asenteet siten, että tuon tyyppiset tehtävät pitää olla parempi palkattuja töitä. Jos mennään tarpeeksi kauas menneeseen, maita jne. hallitseva kuningas oli tietenkin rikkain ihminen. Oliko hän älykkäin ja osaavin?

Mutta entä kyläläisten keskuudessa? Kuka oli työläisten "palkkakuningas"  ? Ei, se ei ollut henkilö, joka ainoana osasi tehdä kylässä puumerkkejä vaan se oli seppä, jonka ammattitaidosta hyötyi kaikki ja jonka taidot olivat välttämätöntä selviämisen kannalta. Ja edelleen, jos nyt kaikki "kirjoutuspöytätyöt" lopetettaisiin, kaatuisiko yhteiskunta?  Ehkä hetkellinen kaaos, koska ihmiset on opetettu byrokratiaan. Mutta onko se loppujen lopuksi tarpeellista vai pelkäästään ihmisen luoma systeemi, että saadaan teoreettiselle koulutukselle korkeampi arvostus. Mutta jos lopetettaisiin kaikki käsityötä jne. vaativat ammatit, koko maailma lamaantuisi. Ihmiskunta on selvinnyt tuhansia vuosia ilman korkeakoulutettuja, mutta ei ilman ihmisiä jotka osaavat tehdä asioita käsillään.  Siinä sinulle vappu aatoksi pohdiskeltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa ihmiset jotka insinööriksi luettuaan ovat olevinaan viisaampia ja pidättäytyvät keskustelemasta alempien ei-insinöörien kanssa ja tuovat esiin heti että ovat insinöörejä.

Ei niitä tyhmiä juttuja vaan jaksa, sori siitä. Terkuin, seurassanne hiljainen DI.

Älykkyys on lahja, josta on hyvä olla kiitollinen. Pitää kuitenkin aina varoa, ettei rupea katsomaan muita alaspäin. Ihmiset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia ja äly on vain yksi osatekijä ihmisessä. Ihmisellä voi olla muitakin tärkeitä ominaisuuksia, kuten anteliaisuus, ystävällisyys, lojaalius, rohkeus jne. Poikani on sähköpuolen dippainssi ja tietojenkäsittelytieteen puolelta valmistunut myös. Hän sanoi kerran, että Aalto ei ole hääppöinen koulu, koska se otti hänetkin oppilaaksi. Hän sanoi sen puoliksi leikillään, mutta hän selvästi ajatteli, että ei se koulua kummoisempi ole, eikä hän itse ketään muuta kummoisempi sieltä valmistuttuaan. Poika on kuitenkin matemaattis loogisessa älykkyydessä mitattuna varmaan aika älykäs. Vaatimattomuus on kuitenkin älykkäälläkin hyvä ominaisuus.

Taas tätä duunarien ja korkeakoulutettujen vastakkainasettelua. Miksi ei voida vain rehellisesti myöntää, että molempia tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?

Ja kumpi, heikkolahjainen akateeminen vai älykäs akateeminen?

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Ilmaiset asian jokseenkin karkeasti, mutta olet hyvin oikeassa. Stereotyyppinen ajattelu "ei se maisteri mitään käytännön hommia osaa" on valitettavan yleistä alemmissa sosiaaliluokissa. Ihan vaan muutama esimerkki:

- lähisukulainen väitti minun valehtelevan, kun sanoin itse tehneeni näin ekonomipohjalta taloautomaatiojärjestelmän mekaniikkoineen (TV piiloon/näkyville yms)

- lääkärisukulainen kokeili maalla kàydessämme moottorisahan teräketjun terävyyttä, johon maanviljelijäserkku tokaisemaan "mitähän säkin tuosta ymmärrät". Kävi ilmi, että tohtorin metsäharrastus on sen verran suurta, että hänellä on kaikki isäntälinjan koneet itsellä

Vierailija kirjoitti:

Minulla on älykkyysosamäärä 130 ja en ole korkeakoulutettu. Elän tällä hetkellä Kelan tuella. Siinäpä teille ihmettelemistä täksi illaksi. 

Älykkyydestäsi ei ole mitään hyötyä eli viisas et ainakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Ei muuten pidä paikkaansa kaikilla aloilla.

Joo, aina voidaan laittaa vastakkain kirjastonhoitaja ja paperimies tai ahtaaja, mutta useimmiten se vaan noin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?

Ja kumpi, heikkolahjainen akateeminen vai älykäs akateeminen?

Ei heikkolahjainen pärjää työelämässä ollenkaan, sen paremmin duunarina kuin akateemisenakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

 

Johtuu siitä, että yhteiskunnassa tarvitaan päättäjiä.  Hehän tietenkin ovat halunneet itselleen parhaimmat edut ja palkat. Siksi aikojen saatossa, on pitänyt muuttaa ihmisten asenteet siten, että tuon tyyppiset tehtävät pitää olla parempi palkattuja töitä. Jos mennään tarpeeksi kauas menneeseen, maita jne. hallitseva kuningas oli tietenkin rikkain ihminen. Oliko hän älykkäin ja osaavin?

Mutta entä kyläläisten keskuudessa? Kuka oli työläisten "palkkakuningas"  ? Ei, se ei ollut henkilö, joka ainoana osas

Vertaat omenoita ja päärynöitä. Entisajan pienissä kyläyhteisöissä hommat toimivat ilman "hallintoa" vaan miten kuvittelisit ihan vaan nykyaikaisen isohkon tehtaan toimivan ilman johtamista. Miten kummassa niistä huppuälyisistä tehdastyöläisistä ei tule toimareita? Ehkä he eivät vaan halua vai voisiko olla niin, että pitää hallita isoja kokonaisuuksia ja uskaltaa tehdä isoja päätöksiä?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Ei muuten pidä paikkaansa kaikilla aloilla.

 

Joo, aina voidaan laittaa vastakkain kirjastonhoitaja ja paperimies tai ahtaaja, mutta useimmiten se vaan noin on.

Toisaalta, amiksia on paljon myös yrittäjinä. Osaava ja ammattitaitoinen yrittäjä kyllä tienaa.

Korkeakoulussa ei auta, että pänttää ja pänttää. Päntättyä tietoa pitää pystyä myös soveltamaan. 

Korkeakoulutettu voi olla myös älykäs, siivooja ei mielestäni ole edes älykäs eikä viisas. 

Paljon on muita tekijöitä, kuin älykkyys, jotka ratkaisee, mihin ammattiin päätyy. Esim. lapsuuden perheen sosioekonominen asema. Jos on pakko päästä pian tienaamaan, niin ei voi opiskella pitkään. Vielä tänäkin päivänä. Exäni osasi kertotaulut alle kouluikäisenä, mutta oli yksinhuoltajaäidin poika. Isä kuollut jo kun oli pieni. Itsestäni en sano, olen keskivertoälykäs tietääkseni, mutta hän on silminnähden älykäs. Niinpä vaan jäi opiskelut siihen kolmen vuoden ammattikouluun ja sitten duuniin. Onneksi ihminen voi silti kehittää itseään muutenkin kuin urapolulla...