Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs
Älykkyys on synnynnäistä. Siivoojalla voi olla parempi äo kuin maisterilla. Kuka vain joka ymmärtää lukemansa pystyy lukemaan kirjasta tiedon ja kirjoittamaan sen kokeisiin. Näin minä ajattelen.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten olen kohdannut juristeja joilla on pahoja ongelmia yleistiedon ja ymmärryksen kanssa. Samoin ollut eniten mt-ongelmia heillä.
Tyhmille mt-ongelmia ei edes tule yhtä todennäköisesti.
Kummallinen päätelmä.
Ja paikkansapitämätön.
Päinvastoin, huomattava määrä tieteellistä tutkimusta pikemminkin osoittaa selkeän korrelaation matalan älykkyysosamäärän ja mielenterveysongelmien välillä.
(Ja ennen kuin kukaan näsäviisastelee: korrelaatio ei ole sama asia kuin kausaliteetti)
Mielenterveysongelmiakin on hyvin erilaisia.
No, akateemisen tutkinnon suorittaminen kyllä vaatii tietyn tasoista älykkyyttä, 90:n äo:lla jo lukion läpäiseminen on vaikeaa.
Pidemmälle opiskelleella on yleensä enemmän tietoa kuin vähemmän koulutetulla ja hän on oppinut hyödyntämään tietoa sekä yleensä tiedostaa tietämisensä rajat, eli sortuu harvemmin ylivertaisuusharhaan.
T: amis, äo Mensan nettitestin mukaan 110
Usein nuo korkeasti koulutetut ovat varsin älykkäitä tai ainakin keskimääräistä älykkäämpiä. Viisaus onkin sitten ihan toinen asia ja sitä ei oikein pysty hankkimaan kouluttautumalla.
Carlo M. Cipolla voisi olla sitä mieltä että ap on oikeassa
Esim tuolla juttu:
https://qz.com/967554/the-five-universal-laws-of-human-stupidity
Laki numero kaksi:
2. The probability that a certain person is stupid is independent of any other characteristic of the same person
Tossa vanha pdf versio netissä:
THE BASIC LAWS OF HUMAN STUPIDITY by Carlo M. Cipolla
https://gandalf.fee.urv.cat/professors/AntonioQuesada/Curs1920/Cipolla_…
Kyllä duunariammateissakin pärjääminen edellyttää ainakin keskitason älykkyyttä. Heikkolahjaiset eivät pärjää edes niissä.
Ei se kirjaviisaus ole suoraan mitään älykkyyttä mutta älykkyydestä on hyötyä opiskelussa ja kyllä se kehittyy myös siinä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä duunariammateissakin pärjääminen edellyttää ainakin keskitason älykkyyttä. Heikkolahjaiset eivät pärjää edes niissä.
Todellakin. Koulutus ei ole verrannollinen todellisen työn haastavuuteen. Ylioppilas pärjää open sijaisena muttei pärjäisi sähkömiehenä.
Kumpi tulee ensin, luovuus vai älykkyys?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi tulee ensin, luovuus vai älykkyys?
Vai luova hulluus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Mutta on myös duunareita, joilla peruskyvykkyys (älykkyys) on keskimääräistä korkeampi, ainakin vanhemmissa ikäluokissa.
Totta. Olen ollut avoliitossa miehen kanssa, jolla oli vain sen ajan ammattikoulu. Hän oli hyvin älykäs ja oli mielenkiintoinen keskustelukumppani. Häntä ei pantu oppikouluun (1900-luvulla tarvitsi olla ylioppilas, jotta pääsisi opiskelemaan), koska perhe oli vähävarainen ja asui syrjäseudulla kymmenien kilometrien päässä kylältä.
Ei 1900-luvulla(kaan) tarvinnut olla ylioppilas päästäkseen opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Se että siivooja voi olla älykkäämpi kuin kvanttitifysiikan professori ei mielestäni tarkoita sitä että niin olisi aina tai edes yleisesti.
Samoin on oletettava että kvanttifysiikan professori tietää enemmän kvanttifysiikasta kuin siivoaja, mutta ei sekään varmaa ole.
Siivooja on todennäköisesti parempi siivoamaan kuin kvanttifysiikan professori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita ja pärjänneitä.
Sivistymättömyys ja huonokäytöksisyys johtuu siitä, että he eivät ole opiskelleet ja saaneet kotona sydämen sivistystä. Ei mistään turhautuneisuudesta muiden tyhmyyteen. Maailma on täynnä 150+ äo sivistyneitä sydämellisiä ihmisiä.
Näiden luusereiden pitää sivusta katsella, kun muut älykkäät ovat tohtoreita yms ja he itse jotain siivoojia ja roskakuskeja. Se vain lisää turhautuneisuutta. Mensasta haetaan itsetunnon kohotusta. Oma älykkyyshän ei ole omaa ansiota, joten se jäsenyys on kuitenkin aika laiha
Eipä juuri kiinnosta pitää yhteyttä henkilöihin, joiden kanssa itselläni ei ole mitään muuta yhteistä kuin älykkyysosamäärä. Ylipäänsä kieltäydyn liittymästä yhdistyksiin, jotka hyväksyisivät minut jäseneksi.
En pidä itseäni erityisen älykkäänä. Oppimiskykyisenä ja loogiseen ajatteluun kykeneväisenä kylläkin. Samoin hyvän muistinomaava ja kykenen tuottamaan loogisen ajatteluni myös kirjallisena. Eli en heittele fiksuja ajatuksia pelkästään ilmoille, vaan teen siitä toisillekin ymmärrettävää myös kirjallisessa muodossa. Tietenkin myös ymmärrän lukemani ja jos en ymmärrä, selvitän sen.
Olen asianajaja. Reagoin asioihin nopeasti oikeussalissa ja muissakin tilanteissa.
Onko se älykkyyttä? Vai mitä? Kenties ei suoranaista älykkyyttä, mutta tiettyä aivotoimintaa se edellyttää.
En ole koskaan väittänyt olevani älykäs, vaan kertonut koulutukseni (OTM, VT, sjä, EU -Itä-alueprojektien asiantuntija) ja sitten työhistoriani. Mikä on pitkä. Nyt jo 18 v yrittäjä.
Mutta että älykäs. Miten se määritellään? En tiedä.
Asianajaja, yrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Usein nuo korkeasti koulutetut ovat varsin älykkäitä tai ainakin keskimääräistä älykkäämpiä. Viisaus onkin sitten ihan toinen asia ja sitä ei oikein pysty hankkimaan kouluttautumalla.
Mutta onko vielä älykäs jos on keskimääräistä älykkäämpi eli siinä mediaanin kohdasta vähän edellä. Mihin vedetään älykkään raja? Jos vaikka 5% parhaista on älykkäitä, 5% vähiten älykkäistä tyhmiä ja 90% normaaliälyisiä niin kaikki korkeasti koulutetut eivät todellakaan ole tällä määrittelyllä äkykkäitä.
Ja olet ap. ihan oikeassa! Eihän koulutettu ihminen tietenkään halua hyväksyä asiaa, sehän veisi pohjan hänen mielikuvastaan itsestään älykkäänä ja muita parempana ihmisenä.
Käsittääkseni minkään koulutusohjelman osaamistavoitteissa ei luekaan että valmistuttuaan opiskelija on älykäs, eikä pääsykoevaatimuksissakaan puhuta älykkyydestä. Eihän korkeakoulutuksen hyödyllisyyttä tai merkitystä kannata arvioida sellaisilla kriteereillä, joihin se ei edes väitä tähtäävänsä.
Korkeakoulutus on muutakin kuin kokeiden suorittamista. Ainakin sen pitäisi olla, nythän yliopistokin on muokattu valmistumistuubiksi, jossa jotkut opiskelijat ahdistuvat kun pitäisi pohtia ja kirjoittaa essee monivalintatehtävien sijaan.
Vierailija kirjoitti:
No, akateemisen tutkinnon suorittaminen kyllä vaatii tietyn tasoista älykkyyttä, 90:n äo:lla jo lukion läpäiseminen on vaikeaa.
Pidemmälle opiskelleella on yleensä enemmän tietoa kuin vähemmän koulutetulla ja hän on oppinut hyödyntämään tietoa sekä yleensä tiedostaa tietämisensä rajat, eli sortuu harvemmin ylivertaisuusharhaan.
T: amis, äo Mensan nettitestin mukaan 110
On tainnut kommentistasi päätellen mennä nettitestisi arvauksen puolelle.
Suomessa korkeakoulutettujen osuus on 41% väestöstä ja korkean älykkyysosamäärän - eli älykkään kriteerit - saavuttaa 16% populaatiosta. Täten voidaan todeta että Suomessa jokainen korkeakoulutettu ei ole älykäs vaan heidän joukossaan on väkisinkin myös normaalilla älyllä varustettuja.
Tässä ketjussa jotkut ovat kirjoittaneet duunareista kouluttamattomina. Millä perusteella toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittanut on kouluttamaton?