Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs
Älykkyys on synnynnäistä. Siivoojalla voi olla parempi äo kuin maisterilla. Kuka vain joka ymmärtää lukemansa pystyy lukemaan kirjasta tiedon ja kirjoittamaan sen kokeisiin. Näin minä ajattelen.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole on älykäs?
No sinulta sitä älykkyyttä ainakin puuttuu kun et tiedä mitä yhtä kuin -merkki tarkoittaa.
...tai osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Työtoverillasi on voinut olla lukihäiriö tai hän ei saanut alaluokilla tarpeeksi tukea niissä aineissa. Minulla oli kouluaikana luokkakaveri, joka pärjäsi huonosti kielissä, koska sekoitti kirjaimia. Silti hän aikuisena opiskeli pitkälle ja työskenteli tutkijana, myös ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Mutta on myös duunareita, joilla peruskyvykkyys (älykkyys) on keskimääräistä korkeampi, ainakin vanhemmissa ikäluokissa.
Totta. Olen ollut avoliitossa miehen kanssa, jolla oli vain sen ajan ammattikoulu. Hän oli hyvin älykäs ja oli mielenkiintoinen keskustelukumppani. Häntä ei pantu oppikouluun (1900-luvulla tarvitsi olla ylioppilas, jotta pääsisi opiskelemaan), koska perhe oli vähävarainen ja asui syrjäseudulla kymmenien kilometrien päässä kylältä.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on synnynnäistä, mutta en missään nimessä usko ettei sitä voi kehittää aivan kuten mitä tahansa ominaisuutta. Oma älykkyys on selvästi kehittynyt yliopistossa, vaikka opiskelu siellä ei olisikaan perusälykkyyttäni kasvattanut. Kasvaminen ja kehittyminen ovat eri asioita. Olisi aika absurdia ajatella, että syntymä-älykäs olisi samalla tasolla myös kokonaan ilman kouluttautumista.
Prinssi Harryn edesottamuksista ja mm heikosta koulumenestyksestä on kirjoitettu paljon viime vuosina. Lukiessani lehtiartikkeleita ja kirjoja aiheesta ihmettelen sitä, että lapsuudenperhe ei auttanut poikaa kehittymään. Heillä olisi ollut käytettävissä kaikki mahdollilnen neuvonta ja tuki ja mahdollisuus hankkia "opettavaisia ja silti kivoja" leluja lapselle. Tehokkaan tuen avulla poika olisi voinut pärjätä koulussa vähän paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten olen kohdannut juristeja joilla on pahoja ongelmia yleistiedon ja ymmärryksen kanssa. Samoin ollut eniten mt-ongelmia heillä.
Tyhmille mt-ongelmia ei edes tule yhtä todennäköisesti.
Kummallinen päätelmä.
Vierailija kirjoitti:
Monta kertaa porukan tyhmin tekee kovaäänisesti lapsellisia päätelmiä asioista ymmärtämättä että asiaan kuuluu miljoonia seikkoja, joista hän ei tiedä.
Tällaiset ihmiset kulkevat nimellä persut.
Se ei liity ihmisen poliittiseen kantaan. On vain kyseessä ihmistyyppi, joka pitää itseään kaikkitietävänä ja julistaa itsevarmasti tosiasioita, mutta v.m. voivat olla höpöhöpöä. Niin monta asiaan vaikuttavaa puolta jää huomioimatta, kun henkilö uskoo sokeasti omiin päätelmiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita ja pärjänneitä.
Älykkyystestit perustuvat suurimmalta osalta hyvään muistiin.
Täällä taas tyhmyys kukoistaa: Mensan testit testaa loogis-visuaalista älykkyyttä, ei esim. musikaalista älykkyyttä. Opiskelkaa vähän ennen kuin tuutte laukomaan tänne typeriä paikkaansapitämättömiä väitteitä, 🤡t
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvassa amisammatissakaan pärjää ihan tyhmä. Esim. sähköasentajalla on oltava hyvä hahmotuskyky ja matemaattista osaamista.
Hyvällä sähköasentajalla on oltava, mutta nykyään amiksesta runnotaan läpi semmoisia jotka ei osaa oikein mitään.
Ammattikoulun opiskelijoita ei kuulemma nykyään enää opeteta. Peruskoulusta päässeen nuoren pitäisi muka oppia asiat kirjoista tai netistä omin avuin. Se ei onnistu. Ilman muuta pitää olla normaalia perinteistä opetusta ja myös käytännön työn opetusta koulun tiloissa, jotta perusasiat tulevat selväksi. Millään työpaikalla ei ole ylimääräistä porukkaa, joka ehtii ohjata jotain opiskelijaa kädestä pitäen, kun silloin ohjaajan omat työt jäävät tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?
Vasta oli tutkimus jonka mukaan menestyneillä ei ole keskivertoa korkeampaa älykkyyttä.
Esim. Bill Gates ei ole mikään ruudinkeksijä älykkyydeltään. (Sen huomaa jo tekemästään käyttiksestä ja siitä miten se on runnomalla tehty.)
Bill Gatesin ÄO on ilmeisesti 160 tienoilla, joka tarkoittaa hyvin harvinaista neroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Mutta on myös duunareita, joilla peruskyvykkyys (älykkyys) on keskimääräistä korkeampi, ainakin vanhemmissa ikäluokissa.
Totta. Olen ollut avoliitossa miehen kanssa, jolla oli vain sen ajan ammattikoulu. Hän oli hyvin älykäs ja oli mielenkiintoinen keskustelukumppani. Häntä ei pantu oppikouluun (1900-luvulla tarvitsi olla ylioppilas, jotta pääsisi opiskelemaan), koska perhe oli vähävarainen ja asui syrjäseudulla kymmenien kilometrien päässä kylältä.
henkilö ei käynyt oppikoulua. Siitä huolimatta hän opiskeli yliopistossa kaksi tohtoritutkintoa aikuisiällä 1980- ja 1990-luvuilla. Aloitti yliopistokurssien suorittamisen aikanaan kesäyliopistossa. Siitä eteni ahkeruudella ja älyllä ha vielä työn ja perheen ohessa. Ei siis tarvinnut olla ylioppilas 1900-luvulla päästäkseen opiskelemaan yliopistoon. Laiskan ja tyhmän ihmisen väite.
Olenko vajaa, kun mielestäni lause "Korkeakoulun käynyt ei ole yhtä kuin älykäs" on ihan ymmärrettävä lause. Vai olenko älykäs, kun ymmärrän tuon vaikka se väärin olisikin?
Ei tuo oikein ehkä ole, mutta ymmärrän sen enkä olisi jaksanut kommentoida virheestä, vaikka olen herkästi suivaantuvalla tuulella! Tähän takertuminen oli vain eka sivun pointti ja en sitten jaksanut muita lukea.
Miten aloittaja esittää adjektiivista tyhmä vertailumuodot:
tyhmä, tyhmempi, tekniikan professori 😂
Ja sanasta hyvä:
hyvä, hyvempi hyvin.
Osuinko oikein?
Vierailija kirjoitti:
Miten aloittaja esittää adjektiivista tyhmä vertailumuodot:
tyhmä, tyhmempi, tekniikan professori 😂
Ja sanasta hyvä:
hyvä, hyvempi hyvin.
Osuinko oikein?
"Osuinko oikein" hehheeh
Google Translate on vastuussa paljosta pahasta...
Ap ei ymmärrä mitä maisteri tarkoittaa. Aktiivinen tiedon selvittäminen, kokoaminen ja analysointi on erikseen.
Kun Ap on kirjoittanut edes 60 sivua omaa tutkimusta hän voi ymmärtää vähän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Jos "Kuka vain joka ymmärtää lukemansa pystyy lukemaan kirjasta tiedon ja kirjoittamaan sen kokeisiin." niin miksi kaikki lukutaitoiset ei saa koulussa kokeista 10 ja kirjoita yo kirjoituksissa 6 ällää??
Kuka kirjan on kirjoittanut? Siinä ihmettelemistä.
Toinen aihe, jonka on luonut henkilö, joka oli liian laiska suorittamaan yliopistotutkintoa tai valitsi "oikean" ammatin 40-vuotiaaksi asti.
Yliopistotutkinto kouluttaa kriittistä ajattelua ja luotettavien lähteiden käyttöä. yliopistotutkinto antaa pohjan tulevalle ammatille. Jos et tee asioita syvällisesti, sinua voidaan pitää älykkäänä. Tunsin monia ihmisiä, jotka pitivät itseään älykkäinä ilman yliopistotutkintoa. Kaikki he olivat hiljaisia matalia, heidän mielipiteensä olivat liian stereotyyppisiä. Älä ymmärrä minua väärin. Minulla ei ole mitään niitä ihmisiä vastaan, joilla ei ole yliopisotutkintoa, mutta alkuperäinen ajatuksesi on täysin väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten olen kohdannut juristeja joilla on pahoja ongelmia yleistiedon ja ymmärryksen kanssa. Samoin ollut eniten mt-ongelmia heillä.
Tyhmille mt-ongelmia ei edes tule yhtä todennäköisesti.
Kummallinen päätelmä.
Ja paikkansapitämätön.
Päinvastoin, huomattava määrä tieteellistä tutkimusta pikemminkin osoittaa selkeän korrelaation matalan älykkyysosamäärän ja mielenterveysongelmien välillä.
(Ja ennen kuin kukaan näsäviisastelee: korrelaatio ei ole sama asia kuin kausaliteetti)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita ja pärjänneitä.
Älykkyystestit perustuvat suurimmalta osalta hyvään muistiin.
Täällä taas tyhmyys kukoistaa: Mensan testit testaa loogis-visuaalista älykkyyttä, ei esim. musikaalista älykkyyttä. Opiskelkaa vähän ennen kuin tuutte laukomaan tänne typeriä paikkaansapitämättömiä väitteitä, 🤡t
Paikkansapitämättömyys ei liity tähän, vaan siihen että älykkyystestit eivät nimenomaan perustu hyvään muistiin.
Älykkyystestit mittaavat sitä, mitä ne mittaavat, eli mitä yleisesti psykologian piirissä määritellään älykkyydeksi. Uudissana tunneäly ei ole älykkyyttä, samoin mitään musikaalista älykkyyttä ei ole. Musikaalista lahjakkuutta toki on.
Jos "Kuka vain joka ymmärtää lukemansa pystyy lukemaan kirjasta tiedon ja kirjoittamaan sen kokeisiin." niin miksi kaikki lukutaitoiset ei saa koulussa kokeista 10 ja kirjoita yo kirjoituksissa 6 ällää??