Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa epäröivää. Kannattaako kirjastoalaa opiskella?
26.04.2024 |
Olen ollut aiemmin kirjastossa töissä (ilman pätevyyttä), ja tarkoituksena oli mennä alaa opiskelemaan nyt syksyllä 2024.
Nyt aloin epäröidä, että veikkaanko tässä niinsanotusti väärää hevosta. Kirjastossa työskentelevä juttu nimittäin kertoi, että suunnitelmissa on vähentää reippaasti väkeä.
Onko tämä paikallinen ongelma vai onko ala oikeasti menossa kriisiin?
Hemmetti kun aina tuntuu että mitä tahansa teenkin, valitsen väärin. Koko elämä tuntuu olleen sarja hyvältä vaikuttavia valintoja, jotka olivat sittenkin loppupeleissä virheitä. Suurimmassa osassa näistä kävi huono tuuri, mutta miten voi olla, että yhdellä ihmisellä muka käy jatkuvasti huono tuuri?? En luota enää kykyyni tehdä mitään päätöksiä.
Kommentit (243)
Tässä onkin siis kyse siitä että sun pitää saada siitä tietystä kirjastosta työpaikka. ok. No arvioi tarkkaan millaiset opinnot kokoat, mikä turvaisi sinun valinnan. Valmistaudu toki pettymykseen. Sitten rupeat influensseriksi vaan jostain kammarista, jos koti on se juttu. Joku etätyö kotoa, graafista suunnittelua, työnohjausta?? Onhan näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskele lähäriksi. Muuta neuvoa et saa.
Ei mun mielestä kannata. Ne ketkä siel on nyt töissä niin lähtevät kun eläkkeelle pääsee. Eli vaihtuvuus on todella pientä
Meillä isossa kansainvälisessä firmassa oli muutama informaatikko. He haalivat ja tiivistivät meille tuotekehitykseen tietoa mitä tarvittiin. Ja johtoryhmien tukena toimivat myös. Muitaman vuoden olen ollut eläkkeellä niin en tiedä mikä tilanne on nyt.
Tieteelliset kirjastot on yksi vaihtoehto. Sielläkin on kyllä jo vähennetty väkeä, ja Orpo ja Purra ovat päättäneet, että varmaan taas vähennetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikilla kirjastossa työssä olevilla vakituisilla ole korkeakoulututkintoa. Esimerkiksi ammattikoulussa voi suorittaa tieto- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinnon. Työllistymisestä en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Alassa on se ongelma, että kunnat nykyään liittävät kirjastovirkailijan työhön jonkun muunkin homman. Hakijan täytyisi olla pätevä ja kokenut, mutta vielä tutkinto toiseltakin alalta, kuten opettaja, it-, nuoriso- tai kulttuurityöntekijä tai matkailun tai historian alalta. Paikkoja on vaikea saada. Aina otetaan joku naapurikunnan kirjaston superpätevä ja hyvä tyyppi. Lisäksi kunnat haluaisivat niin koulutetun, että voidaan laittaa päälliköksi. Supersosiaalinen pitää olla. Tapahtumia pitää järjestää ja kestohymy pitää olla. Tietotekniikkaa pitää osata yhä enemmän. Homma on myös menossa sellaiseksi, että asiakkaat käyttävät omatoimikirjastoa ja työntekijä lähinnä taustalla varustaa kirjastoa. Eli asiakkaita ei välttämättä enää näe. Lisäksi lukeminen tosiaan vähenee nuoremmissa ikäluokissa. Se on surullista. Silti riittää vielä väkeä kirjastoissa. Mutta veikkaan, että 20 vuodessa voi moni asia muuttua ja mitä sitten on, niin e
Minua nauratti tämä kirjoitus, täytyy myöntää. Kirjastoalalla ei ymmärretä muutosta ja sen johtamishalu loistaa poissaolollaan. Ei kirjasto palvele enää meitä käyttäjiä sellaisena kuin se oli ja siksi sen pitää paljon muuttua. Me asiakkaat atrvitaan just kaikkea muuta, ei oheen vaan hyvin tuotteistettuna. Me halutaan kerhoja, toimintaa ja juurikin niitä naapurikunnan superpäteviä joilla on näkemystä. Minusta kirjasto saisi olla vetovoimaisin paikka lähiössä ja keskustassa ja piste. Lifestyle kahvilaa myöten!
Kirjastoissa on yhä jotenkin väärä ilmapiiri, ja se johtuu nuutuneista työntekijöistä, joilla ei ole halua kouluttautua uudelleen ja uudelleen. Se on meininki muilla aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sä oot nyt jo perustellut ketjussa sen verran opintovalintaasi, että voit hyvillä mielin aloittaa opinnot. Onnea paikasta ja hyvää kirjastouraa.
No eihän se nyt noin mene. Olen perustellut sitä, miksi yleensä haluan alalle - kyse ei ole siitä, että "tykkään kirjoista".
Mutta en minä silti halua taas kerran haaskata aikaa ja rahaa opiskellakseni pätevyyttä, jos se ei johda mihinkään.
-ap
Sua yritetään täällä kaksin käsin auttaa koska just se pointti on ymmärretty, että et opiskelisi turhaan. Jostakin sä nyt olet loukkaantunut ja varmaan se on sen sun kirjastotuttavan tekemä haava, joka nyt eniten haittaa. Kyllähän sä tiedät kirjastoalasta, ja jos sille haluat, niin eikö
"Oliko muita kiinnostuksen kohteita sinulla kuin kirjastoala?"
On toki, paljonkin. Kuten yhdessä viestissä jo sanoinkin, kirjastoala ei ole minulle mikään intohimo. Koin vain soveltuvani alalle todella hyvin, ja esimerkiksi kirjastojen palvelumuotoilu kiinnostaa minua aiheena (ihan itsessään, ilman opiskelua motiivina).
Minulla ei ollut edes suunnitelmissa opiskella enää lisää, vaan aioin ihan eri alalle freelancerina. Tuo toinen ala on todellinen intohimoni. Jotenkin vain onnistuin vakuuttelemaan itselleni, että kirjastoala olisi realistisempi, turvallisempi vaihtoehto - ja voisin sivutoimisesti toimia freelancerina tuolla toisella alalla. Suoraan sanottuna riskinotto pelottaa monen epäonnistumisen jälkeen. Turvallista päivätyötä en ole onnistunut löytämään. Luulin aiemmin, että kirjastoalalta voisin sellaisen löytää.
Mutta jos kumpikin on riskialtis valinta, niin tottahan toki minä mieluummin sen todellisen intohimoni valitsen, enkä haaskaa aikaa opintoihin, jotka eivät todennäköisesti johda mihinkään.
Et usko sen olevan kuoleva eli et usko tutkimuksia. Olet haihattelija.
En usko. Siinä muodossa mitä se on ollu vuosi kymmenet tuskin tulee säilymään. Eli vanha kyllä kuolee, mutta uutta kehitetään jatkuvasti. Esinelainaus mm saattaa jatkossa kasvaa reilustikin. Ihmisillä ei välttämättä ole varaa ostaa kaikkia vempaimia tai eivät uskalla enne kokeilemista. Ja onhan tässä ekologinen pointtinsakin.
Asioiden lainaaminen ei myöskään ole nykyään se ainoa palvelu jonkun satutunnin lisäksi. Eli kuten sanoin, ala muuttuu radikaalistikin, mutta tuskin on kuolemassa. Ota myös huomioon, että on muitakin kirjastoja kuin yleiset kirjastot.
Haihattelija taidan kyllä vähän olla, mutta en tässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne yhtään kirjaston tätiä, joka olisi kovin elinvoimainen keski-iän jälkeen. Mistä johtuu? Tuttavapiirissä on ainakin 6.
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään kirjaston tätiä, joka olisi kovin elinvoimainen keski-iän jälkeen. Mistä johtuu? Tuttavapiirissä on ainakin 6.
Kuinka "elinvoimaisia" muut ihmiset sitten ovat keski-iän jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala vaikuttaa ns. kuolevalta. Ihmiset lainaavat & palauttavat kirjat omatoimisesti. Henkilökuntaa ei tarvita kovinkaan montaa per kirjasto, että homma pyörii.
Ei ne kirjat itsekseen sinne hyllyyn mene. Itsepalvelun merkitys on lähinnä ilta- ja viikonlopun itsepalveluajoissa, mutta ihminen ne kirjat silti kuittaa palautetuiksi ja hyllyttää uudestaan.
Sen tekevät työllistetyt, usein vammaiset pyörätuolissa.
Jonkun niitä työllistettyjäkin on ohjattava. Aineisto pitää myös saattaa lainauskuntoon, eli tarroittaa ja viedä järjestelmiin sekä korjata ja kierrossa rikkoutuneita ja kadonneita ym.
Pitää ne kirjat tilatakin. Nykyään suurin osa kirjoista tulee keskitetysti ja valmiiksi luokiteltuina ja luetteloituina, mutta pitää ne sinne omaan rekisteriin kuitenkin kirjata. Ja luettelointi ja luokittelu on kuitenkin osattava, koska osa kirjoista tulee aina muuta kautta, niitä tulevat jopa harrastaja kirjailijat ja yhdistykset ym. itse myymään. On osattava luokitella ja luetteloida myös harvinaisia ja vieraskielisiä teoksia.
Virkailijan on myös osattava tehdä hakuja, ei niitä kaikki osaa netistä etsiä eikä kaikkea sieltä löydykään. Jouduin itse aikanaan etsimään yhtä asiakkaan haluamaa kirjaa ympäri Saksaa. Joskus tulee vaikeitakin tiedonhakuja. Jopa yleisessä kirjastossa voi joutua olemaan yhteydessä hyvinkin yllättäviin tahoihin. Ihmiset haluavat tietoja jostakin vanhasta asiasta ja niin sitten on etsitty vanhoja ulkomaisia sanomalehtiä jne.
Ihmisillä on käsitys, että kirjaston työntekijät vain lukevat kirjoja kaikki päivät. No sitä ei suinkaan ehdi tekemään. Kirjastoala on varmasti muuttumassa, mutta tuskin kokonaan katoamassa. Se muuttuu siinä kuin yhteiskuntakin.
Ja ihan sitä konkreettista kun työtä on paljon. Kun kirjat seilaavat ympäri maata ja maakuntaa kauko- ja seutulainausten takia, jo kunhan sekin työ on tehtävä. Niitä pakataan ja lajitellaan eteenpäin lähetettäväksi koko ajan.
Ja tottakai ihan tavallista hyllyttämistäkin on tehtävä. Ei sitä kuulkaas mikään pyörätuolissa istuva tee, sellainen ihminen hyllyttää vain siltä tasolta, minne ylettää. Ylös ja lattian rajaan ei onnistu.
Kirjastot tekevät myös sellaisia töitä, mitä ei helposti näe, ellei itse sitä palvelua tarvitse. Joillekin asiakkaille on etsittävä luettavaa kirjaston puolesta, joillekin viedään kirjat kotiin, eli on toimiva kotipalvelu. Kirjastojen taholta käydään myös eri laitoksissa ja sairaaloissa pitämässä laitos- tai sairaalakirjastoa.
Ja tietenkin kirjojen kunnosta on huolehdittava.
Kokoelmien ylläpito ja sen kattavuuden määritteleminen on jatkuvaa työtä.
Kiva että sulla on myös intohimoala, ei ole jokaisella. En tiedä asuinpaikkaasi, mutta paljon voi oppia meidän kotimaisilta Anu Pentikeiltä, jotka halusivat jossain asua, jotain tehdä ja siihen sitten työt keksittiin. Onnistuu se nykyäänkin, varsinkin kun on kansainvälisyys enterin päässä. Mutta isosti pitää ajatella, välittää yksityiskohdista ja inspiroida itse itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Paikkoja on todella vähän.
Opiskelen itse alaa ja olen yllättynyt, että aina kun katson avoimia työpaikkoja, kirjastoihin haetaan moneen paikkaan väkeä. En siis voi yhtyä mielipiteeseesi. Kirjastot nykyisin myös tekevät muutakin kuin lainaavat vain kirjoja, eli käyttöä on.
Joo, mutta silloin pitää olla graafisen suunnittelijan/käsityöopettajan/musiikin ammattilaisen kokemusta.
LOL, noista ei ole mitään hyötyä jos menee tieteelliseen kirjastoon tai vaikka eduskunnan kirjastoon. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään kirjaston tätiä, joka olisi kovin elinvoimainen keski-iän jälkeen. Mistä johtuu? Tuttavapiirissä on ainakin 6.
Kuinka "elinvoimaisia" muut ihmiset sitten ovat keski-iän jälkeen?
No tuntuu että keskimäärin juurikin elinvoimaisempia. Asiasta on ihan juteltu ja kaikki he haikailevat "näköalojen" ja "uusien alkujen perään", mutta perse ei nouse kirjaston penkistä ei millään.
Vierailija kirjoitti:
HS:
Jo sadat suomalaiset kirjastot ovat auki ilman henkilökuntaa: "Tällainen toiminta ei ole edes kovin kallista"
Maailman parhaaksi valitulla Espoon kaupunginkirjastolla on käytössään jo kymmenen omatoimikirjastoa.
Ovat auki myös ilman henkilökuntaa, mutta eivät TOIMI ilman henkilökuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään kirjaston tätiä, joka olisi kovin elinvoimainen keski-iän jälkeen. Mistä johtuu? Tuttavapiirissä on ainakin 6.
Kuinka "elinvoimaisia" muut ihmiset sitten ovat keski-iän jälkeen?
No tuntuu että keskimäärin juurikin elinvoimaisempia. Asiasta on ihan juteltu ja kaikki he haikailevat "näköalojen" ja "uusien alkujen perään", mutta perse ei nouse kirjaston penkistä ei millään.
Vaikeahan tuota on kommentoida, kun en tiedä, mitä elinvoimaisuudella edes tarkoitat. Ilmeisesti liikunnallisuutta? Meidän kirjastossa kaikki työntekijät on hoikkia, ja ainakin osa tulee polkupyörällä töihin. En tiedä, mitä se sitten tarkoittaa elinvoimaisuuden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alassa on se ongelma, että kunnat nykyään liittävät kirjastovirkailijan työhön jonkun muunkin homman. Hakijan täytyisi olla pätevä ja kokenut, mutta vielä tutkinto toiseltakin alalta, kuten opettaja, it-, nuoriso- tai kulttuurityöntekijä tai matkailun tai historian alalta. Paikkoja on vaikea saada. Aina otetaan joku naapurikunnan kirjaston superpätevä ja hyvä tyyppi. Lisäksi kunnat haluaisivat niin koulutetun, että voidaan laittaa päälliköksi. Supersosiaalinen pitää olla. Tapahtumia pitää järjestää ja kestohymy pitää olla. Tietotekniikkaa pitää osata yhä enemmän. Homma on myös menossa sellaiseksi, että asiakkaat käyttävät omatoimikirjastoa ja työntekijä lähinnä taustalla varustaa kirjastoa. Eli asiakkaita ei välttämättä enää näe. Lisäksi lukeminen tosiaan vähenee nuoremmissa ikäluokissa. Se on surullista. Silti riittää vielä väkeä kirjastoissa. Mutta veikkaan, että 20 vuode
Just. Kirjastoissa on yhä liikaa mennyttä hähmää, vaikka Oodi parhaansa tekee. Sehän just on lääke lukemattomuuteen, että kirjastoon mennään tilana ja sinne hyllyillekin sitten muun toiminnan ohessa. Se on sitä sivistystointa nykyään. En minä ainakaan kaipaa vanhaa kirjastoa vaan haluan superhienoa toimintaa, olipa se sitten vanhusten tai päiväkotien tai k-kaupan tai minkä tahansa yhteydessä. Yksityiset rahoittajat myös tervetulleita.
Vierailija kirjoitti:
Käyppäs lähikirjastossasi. Kuinka paljon siellä on väkeä lainaamassa kirjoja ja kuinka paljon tekemässä kaikkea muuta. Siinä sinulle vastaus onko kyseessä kuoleva ala.
Kirjastoalaa opiskelleet työskentelevät paljon muunkin kuin kirjojen parissa. Koulutus valmistaa tiedon organisoinnin, tallennuksen ja haun asiantuntijoita, joiden pitäisi osata selvittää asioita myös erilaisista nettilähteistä, tietokannoista ym. Sellaisia työskentelee myös yritysmaailmassa, ja sivuaineet vaikuttavat paljon siihen, millaisiin tehtäviin työllistyy.
Eikä sekään ongelma ole, että kirjastoissa on väkeä tekemässä kaikkea muuta.
Aloittajalle en voi muuta sanoa kuin että koskaan ei voi tietää, mikä ala työllistää jatkossa. Varmaa hevosta ei voi veikata. Tällä hetkellä se on erilaiset sote-alan tehtävät, mutta sekin voi muuttua.
Oletko sokea eli näkövammainen ja käytät jotain sanelulaitetta jos et näe tekstissäsi tiivistettävää?