Mistä johtuu Suomen heikko talous?

Suomalaiset eivät osaa myydä eikä markkinoida kansainvälisessä bisneksessä, vientiä ja ulkomaankaupan osaajia tarvittaisiin lisää. Brändinrakennus lapsenkengissä. 

Vierailija kirjoitti:

Meneppä Areenaan ja katso eilinen A-studio. Yritysten tuottavuus heikompaa, kuin muissa Pohjoismaissa. Syinä esim. OECD-maiden keskiarvoa heikompi koulutusaste ja innovaatioiden puute palvelusektorilla. 

Se heikko osaaminen ja koulutusaste koskee selvästi myös yritysjohtajia ja esimiehiä. 

Suomessa ei panosteta tuotekehitykseen vaan omistajien maksimiosinkoihin. Ei ihme ettei juostessa kusten tehdyt tuotteet mene kaupaksi.

Vierailija kirjoitti:

Persut ajoivat Suomen taantumaan.

Leikaten lamaan, slogan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen talous on pitkälti kiinni meistä suomalaisista. Jos ostetaan ulkomaalaista tuotetta kaupoista, raha virtaa ulkomaille. Jos ostetaan kotimaista raha jää suomeen.

Tällä seikalla on aika iso merkitys talouteen.

 

Varsinkin Suomessa, jossa kotimarkkinat ovat aivan keskeisessä roolissa talouden kehityksessä. Vienti on vähäistä ja nyt on kuristettu kotimarkkinoistakin taas viimeiset mitä sieltä voi irti saada. Ei ihme, ettei talous kasva. Ostovoimaista porukkaa on lähinnä 100 000 eläkeläistä, ja hekin käyttävät rahansa enimmäkseen Kanarialla.

Niillä kämäsillä eläkkeillä pärjää kanarialla huomattavasti paremmin kuin suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Sääntely ja korporaatiovalta estävät tehokkaasti uuden yritystoiminnan. Siksi talous ei ole kasvanut eikä tule kasvamaan. 

Suomen sääntely ei ole ratkaisevasti tiukempaa kuin vaikka Ruotsissa tai Tanskassa, joissa kummassakin taloudella menee paremmin kuin Suomessa. Niissä on veroastekin korkeampi.

Ruotsissa on jopa se pikkumainen määräys, että tuta-irtisanomisissa irtisanotaan ensimmäisena viimeksi firmaan tulleet. Seurauksena ikääntyneiden työllisyys on paljon paremmalla kantilla kuin Suomessa, mutta eipä tuo talouden menoa haittaa.

Valtio irtisanoo ensi vuonna tuhansia virkamiehiä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010376944.html

Työn tuottavuus ei kasva. Firmat eivät investoi, tai eivät investoi oikeisiin asioihin. Etenkin palvelusektorilla tuottavuuskehitys laahaa. Tästä oli Hesarissa taannoin hyvä analyyttinen artikkeli: https://www.hs.fi/visio/art-2000009358922.html

Vientiteollisuus on liikaa investointihyödykkeiden varassa, eli niiden tavaroiden ja palvelujen, joita firmat myyvät toisilleen. Ja muutaman ison firman. Se tarkoittaa, että kansainväliset suhdannevaihtelut vaikuttavat Suomen talouteen poikkeuksellisen rajusti. 

Suomella olisi kaikki edellytykset tuottaa myös kuluttajille suunnattuja tuotteita. Esimerkiksi naapurimme Ruotsi osaa asian. Mutta ei taida ketään kiinnostaa tarpeeksi? 

Yritystuilla liiaksi ylläpidetään ns. savupiipputeollisuuden isoja firmoja, kun ne kannattaisi pikemmin suunnata juuri kansainvälistä läpimurtoa tekeville keskisuurille yrityksille. Esimerkiksi joku Injeq olisi voinut olla isomman tukemisen arvoinen tapaus kuin joku sellukeittämö: https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000010359328.html

Yritystuissa pitäisi olla jokin raja, kuinka hyvää osinkoa jakavalle yhtiölle niitä ei enää heru. Ja listaamattomien yritysten verokohtelua pitäisi muuttaa niin, ettei tule heti houkutusta myydä niitä ulkomaille, kun on saatu ensimmäinen miljoona kerättyä. Osmo Soininvaara kirjoitti asiasta ihan hyvin: https://www.soininvaara.fi/2023/04/06/listaamattomien-yritysten-osinkov…. En tiedä, onko hänen ehdottamansa ratkaisu juuri se oikea, mutta ainakin ongelma on tunnistettu oikein.

Mielestäni ainakin ennen Suomessa panostettiin laatuun ja siihen, että asiat tehdään kunnolla ja työntekijät ovat tyytyväisiä työnsä tulokseen. Ja kappas, hyvää laatua ja omaperäisiä ideoita haluttiin myös ulkomaille. Nykyisin yritysjohto haluaa kaiken vain mahdollisimman nopeasti, laadusta välittämättä. Pääasia on lyhyen aikavälin mahdollisimman suuret voitot. Asiat tehdään vajaamiehityksellä ja työntekijöitä ei kouluteta kunnolla. Tämä johtaa työpaikkojen huonoon ilmapiiriin. Suomi on alentunut tietynlaiseksi halpatyömaaksi kuitenkaan olematta sitä - vielä.

Suomella on heikko julkinen talous. Pitää ymmärtää että valtion säätää tuota julkista puolta nyt leikkauksilla ja verotuloja nostamalla. Yksityinen sektori pyörii niin hyvin kuin se on mahdollista tällä kulurakenteella, siis mitä tuo julkisen puolen rahoituksesta jää kassaan. Julkisen talouden osuus BKTsta on kasvanut liikaa, se on nyt yli 50%. Silloin kun suomen talous oli nousussa niin luku oli lähempänä 40%.

Yli 50% osuus on kestämätön koska tuotantoa ei pysty tehostamaan mm ilmastotavoitteiden ja sääntelyn takia, fossiilinen energia on edelleen käytössä kilpailevissa maissa ja ne menevät nyt koko ajan ohi Suomesta. Edellinen hallitus teki Suomen kilpailukyvystä selvää lisäämällä tuottavuutta heikentävää vihreysbyrokratiaa ja korvaamalla tehokkuusajattelun ilmastotavoitteilla jotka maksaa eikä edes tule toteutumaan.

Ilmastotavoitteet on kaikki vaikutuksiltaan negatiivisia tässä yhtälössä, teollisuus ja tuotanto ajetaan väkisin kalliimpiin tapoihin tuottaa mikä lisää tuotteen hintaa eli inflaatiota. Samalla halutaan vähentää kaikkea kulutusta mikä taas on toiselta nimeltä talouden taantuma eli kysynnän lasku.

Omna valuutan puuttumisesta se johtuu. Koko euroalueella menee huonosti lukuunottamatta Saksaa ja sen saksankielisiä naapurimaita, joiden etua ajatellen euroalueen rahapolitiikkaa hoidetaan.

Ja ei kiinnosta edelleenkään, että öljymaa Tanskan valuutta on kiinnitetty euroon tai että toisen öljymaan Hollannin taloudella menee hyvin öljystä huolimatta.

Suomi pisti kaikki munat samaan koriin, kun luotti velivenäläiseen. Toivottavasti tästä on viisastuttu.

Vierailija kirjoitti:

Tumpelot päättäjät.

16v peräkkäin? 

Tiesittekö että innostavuudesta energiataso alkaaa lisääntyä ja innostus kasvaa kaikissa muissakin. 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sitä kutsutaan kipinäksi, draiviksi, tuloksennäläksi, intohimoksi jne.

Se saa ihmiset energisoitumaan ja luomaa jotakin itseään suurempaa.

Positiivinen palaute on valtava innostuksen lähde. Se toimii siten että huomaat itsessäsi uusia asioita. Aikuisena vahvin innostus on jaettu innostus. Se tarttuu ja voimistuu nopeasti.

Innostuksen ytimessä on jokin uusi näkökulma: uusi ajatus, oivallus, tieto tai taito. Kun huomaat uuden mahdollisuuden, kun keksit ratkaisun ongelmaan: kun huomaaat kykyjesi kehittyvän kun saat uuden haasteen. 

Innostuksrsta seuraa halu syventyä innostuksen lähteeseen ja saada sitä lisää. Se saa meidät tarttumaan uusiin, havaittuihin mahdollisuuksiin ja innostuksen kohteisiiin. Se edistää luovuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Se on hyvä motivaation lähde: tartutaan toimeen nyt ja hyödyt tulevat tulevaisuuudessa. Innostuneena ajatukset kulkevat nopeasti ja mieleen puskee uusia ajatuksia ja ideoiita. 

Korkea verotus aiheuttaa sen ettei ihmisillä ole rahaa ostaa mitään. 

                                                               Suomessa on liikaa kuntia/ kaupunkia.

Suomen heikko talous verrokkimaihin verrattuna johtuu osin yritys vihamielisyydestä, joka on yllättävän syvällä Suomessa. Yrityksen perustava henkilö on Suomessa lähtökohtaisesti kovan luokan roisto ja ahne oman edun tavoittelija, sekä verottajan, että monen kadunkulkijan silmissä. Opiskelijoista vain murto-osa tähtää suoraan yrittäjäksi. Suurin osa tähtää johonkin hyväpalkkaiseen ja pitkäaikaiseen virkaan julkisella tai yksityisellä puolella.

Vierailija kirjoitti:

Suomella on heikko julkinen talous. Pitää ymmärtää että valtion säätää tuota julkista puolta nyt leikkauksilla ja verotuloja nostamalla. Yksityinen sektori pyörii niin hyvin kuin se on mahdollista tällä kulurakenteella, siis mitä tuo julkisen puolen rahoituksesta jää kassaan. Julkisen talouden osuus BKTsta on kasvanut liikaa, se on nyt yli 50%. Silloin kun suomen talous oli nousussa niin luku oli lähempänä 40%.

Yli 50% osuus on kestämätön koska tuotantoa ei pysty tehostamaan mm ilmastotavoitteiden ja sääntelyn takia, fossiilinen energia on edelleen käytössä kilpailevissa maissa ja ne menevät nyt koko ajan ohi Suomesta. Edellinen hallitus teki Suomen kilpailukyvystä selvää lisäämällä tuottavuutta heikentävää vihreysbyrokratiaa ja korvaamalla tehokkuusajattelun ilmastotavoitteilla jotka maksaa eikä edes tule toteutumaan.

Ilmastotavoitteet on kaikki vaikutuksiltaan negatiivisia tässä yhtälössä, teollisuus ja tuotanto ajeta

Suomen julkinen talous toimii verraten tehokkaasti. Siis kun muihin maihin vertaa. Tietysti aina parantaakin voi, mutta leikkaukset tuskin ovat oikea konsti. Vai miten sinusta julkista taloutta parantaa perusterveydenhuollosta leikkaaminen, joka johtaa sairauksien myöhempään diagnosointiin ja pahenemiseen, ja sillä tavoin kuormittaa erikoissairaanhoitoa? Tai koulutuksesta leikkaaminen, joka johtaa pulaan osaavasta työvoimasta?

Tuon viimeisen voisi tietysti ratkaista niin, että yritykset itse kouluttaisivat työvoimansa. Oletko siihen valmis? Miksi odottaa tuotakin palvelua julkiselta puolelta. 

Sitä voi miettiä myös, mitä tuottaa, ja tarvitseeko tuotteen olla niin energiaintensiivistä. Ajattele vaikka sellaista Ruotsin merkittävää vientiyritystä kuin Spotify. Olet jymähtänyt siihen vanhahtavaan malliin, että Suomen pitää tuottaa sitä samaa mitä se on aina ennenkin tuottanut. Juuri viennin yksipuolinen rakenne on yksi taloutemme ongelmia.

Yksityinen sektori ei suinkaan pyöri niin hyvin kuin sen on mahdollista. Se voisi pyöriä tehokkaammin. Onko kulurakenne Ruotsissa tai Tanskassa olennaisesti toinen kuin Suomessa? Siellä yksityinen sektori pyörii paremmin, ennen muuta palvelutuotanto. Analysoi niitä ja mieti, mitä siellä tehdään paremmin kuin meillä. Suomalaisilla pörssiyrityksillä on ollut varaa maksaa avokätisiä osinkoja. Ei vaikuta siltä, että talous kaikilla niin tiukoilla olisi.

Mitä julkisen sektorin osuuteen BKT:stä tulee, niin eihän se niinkään siitä tule että julkinen sektori kasvaisi ja kutistuisi, vaan siitä, että yksityinen sektori kutistuu ja kasvaa suhdanteiden mukaan. Tietysti silloin kun yksityinen sektori kutistuu, julkisen osuus kasvaa. Lisäksi silloin julkisen sektorin menot kasvavat esim. työttömyysturvan muodossa. Ajattelusi on siis takaperoista: sekoitat syyn ja seurauksen. 

Onko sinulla mitään sanottavaa siitä, miksi Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 15 vuoteen? Siis se, kuinka paljon taloudellista hyötyä työntekijä pystyy tunnissa saamaan aikaan. Tämä on erityisesti yksityisen palvelusektorin ongelma ollut. 

Koska meillä ei ole demokratiaa. Demokratiassa ajatellaan enemmistön etua. Enemmistö on köyhiä. Köyhät on ajettu umpikujaan. Pari hassua rikasta ei ihan oikeasti auta mitään, kun 70% kansasta on köyhiä ja heidän olojaan ja tulevaisuudennäkymiään vain kurjistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

huonot yritysjohtajat. olematon myyntiosaaminen ulkomaankaupassa.

Suomalaiset vientiyritykset ja niiden johto  ovat tehneet viime vuodet huipputuloksia ja niiden omistajat ovat vaurastuneet. 

Ikävä kyllä niitä vientiyrityksiä on todella vähän. Suomi vie neljänneksi vähiten kaikista EU-maista per capita.

Pari hassua rikasta ja pari hassua yritystä ei tee hevonpaskaakaan meidän talouden eteen.