Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies ei kosi?
22.04.2024 |
Olemme olleet yhdessä kohta 15 vuotta, on yhteinen lapsi ja talolaina mutta mies lykkää naimisiinmenoa. Eka halusi valmistua ensin, sitten saada työn, sitten vakituisen työn jne mutta ei vieläkään. Siis, voin minä näinkin elää mutta mies kyllä tietää että minä haluaisin naimisiin. Kuitenkin on muuten sitoutunut niin tuskin kyse on mistään sitoutumiskammosta.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimisiinmeno on miehelle pelkästään rahanmenoa : sormukset, juhlat, vaatteet, avioehto ja hetken kuluttua avioliiton purku kustannuksineen.
Sama setti se on naisellekin.
Joo joo mutta jos nainen onkin varaton ?
Ei kai kukaan solmi varattoman kanssa avioliittoa.
Sepä se, osuit nappiin. Kaikki tähänastiset naistuttavani ovat olleet lähes varattomia. Rahat menee itsensä tälläämiseen ja matkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverit ovat sanoneet, että älä ihmeessä mene naimisiin. On helpompi lähteä livohkaan ,kun rakastuu uuteen naiseen. Se on varmaa!!
Avoliitto on se paras ja tasa-arvoisin yhdessäolon muoto. Siinä ollaan yhdessä rehellisesti yhteisestä halusta, ei mistään pakottavasta syystä. Molemmat on vapaita lähtemään omalla ilmoituksella milloin haluaa. Ja varsinkin naiset ymmärtää pysyä normaalipainossa eivätkä uskalla alkaa lihomaan, kun ajolähdön merkki on päällä kokoajan. Siksihän ne naiset naimsiin haluavatkin, koska voivat papin aamenen jälkeen alkaa paisumaan ja lopettaa teeskentelynsä kun ukko on jo satimessa. Aika yllättävää ettei tässäKÄÄN yhteydessä naisille aito tasa-arvo kelpaa (NOT!) kun eivät olekaan vain saamapuolella.
Jännittävää kuitenkin kuinka läskitkin naiset onnistuvat löytämään itselleen miehen, vaikka ovat lihavia jo silloin ensitapaamisella. Vie jotenkin pohjan tuolta teorialta että naisten täytyisi odottaa avioitumista ennen kuin voivat lihottaa itsensä.
Nämä on niitä naisia mihin tyydytään. Ei se ole sen kummemmasta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimisiinmeno on miehelle pelkästään rahanmenoa : sormukset, juhlat, vaatteet, avioehto ja hetken kuluttua avioliiton purku kustannuksineen.
Sama setti se on naisellekin.
Joo joo mutta jos nainen onkin varaton ?
Ei kai kukaan solmi varattoman kanssa avioliittoa.
Sepä se, osuit nappiin. Kaikki tähänastiset naistuttavani ovat olleet lähes varattomia. Rahat menee itsensä tälläämiseen ja matkoihin.
Eihän matkusteleva ja itseään tälläävä ihminen voi olla varaton? Vai mistä ne ovat rahat saaneet noihin kalliisiin aktiviteetteihin?
Mitä voitatte sillä, että menette naimisiin? Kun on avopari ja yhteinen lapsikin, ei siinä suurta eroa ole naimisissa oleviin.
Miksi miehen pitää kosia, eikö nainen voi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimisiin meneminen ei ole yhtäkuin kallis hääjuhla, huomiona vain.
Mikäs vajaa älyinen sä olet. Naimisiin voi mennä ilman juhliakin, tais olla sulle järkytys? Meidän naimisiinmeno maksoi kaikenkaikkiaan jotain 350e. Siinä on tanttu, miehen puku, sormukset ja kakkukaffeet neljälle ihmiselle. Halvemmallakin ois päässy mutta en jaksanut ettiä viittäkymmppiä halvempaa asua, inhoan muutenkin ostoksilla käyntiä.
Huvittavaa. Vajaaälyínen haukkumassa toista vajaaälyíseksi. Dunning-Kruger.
Itse asiassa se ekan viestin kirjoittaja ei edes ollut vajaaälyinen, ennemminkin ihan järkevä. Tämä vastaaja sen sijaan selvästi on vajaaälyinen.
Ei helvetttti :DDDDDDDDDDDDDDD En kestä tätä palstaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä voitatte sillä, että menette naimisiin? Kun on avopari ja yhteinen lapsikin, ei siinä suurta eroa ole naimisissa oleviin.
Onhan siinä eroa onko vaimo vai avopuoliso. Meillä on nyt eri sukunimet perheessä, ja on nuo kaikki lakiasiatkin. Eniten siis kuitenkin haluaisin että mies haluaisi minut virallisesti vaimokseen. Vaikea sitä on selittää. Vaikken uskokaan että hän lähtisi mihinkään, on kuitenkin tavallaan olo että on joku syy miksi se avioituminen on niin suuren työn takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään enää tuossa vaiheessa menisi naimisiin. Kaikki on saatu jo.
Mutta siis jos mies on saanut "kaiken" haluamansa niin enkö minäkin sisälly siihen haluttuun?
Kyllä, eli avioliittoa ei enää tarvita. Olet jo pallo jalassa. Kuka nyt haluaa mennä naimisiin enää siinä vaiheessa kun rakstumisvaihe on aikaa sitten ohitettu? Mikään ei muutu kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat kuitenkin erota hänestä kun täytät 40v
Olemme molemmat jo täyttäneet 40. Minä olen 41 v, hän 42. Ei siis mikään nuoripari.
41v, eli ihan siinä vaihdevuosi-eksistentiaalikriisin partaalla. Naama ja kroppa rypistyy, muiden naisten postaamat somen kiiltokuvat aiheuttavat kateutta, oma mies jättää likaiset sukat lattialle liian monta kertaa eikä keksi mitään jännää ikinä, voimaantuminen, ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhoillista ajatella että vain karkauspäivänä nainen voi kosia. Sen kuin kosit vaikka tänään ap
Menin mieheni kanssa naimisiin oltuamme 8 vuotta kihloissa. Tätä ennen. Kolme vuotta seurustelua. Lapsetkin oli siinä vaiheessa ja huuma-aika kaukana. Lopulta mentiin viikon varoajalla extempore naimisiin niin että pappi ja lähimmät paikalla. Tuli omannäköiset juhlat pienellä budjetilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä miehellä mitään voitettavaa avioitumisessa? Tulee kalliit juhlat ja joutuu olemaan huomion keskipisteenä. Pitää ostaa sormus ja opetella tanssimaan. Lisäksi taloudelliset kytkökset välillänne monimutkaistuvat.
Minulle kelpaisi maistraattikin. En kuitenkaan halua painostaa miestä.
En jaksa uskoa että olisi ottanut lainan ja tehnyt lapsen jos edelleen etsisi muuta seuraa.
Maistraattivihkiminen ei ole este juhlille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä miehellä mitään voitettavaa avioitumisessa? Tulee kalliit juhlat ja joutuu olemaan huomion keskipisteenä. Pitää ostaa sormus ja opetella tanssimaan. Lisäksi taloudelliset kytkökset välillänne monimutkaistuvat.
Minulle kelpaisi maistraattikin. En kuitenkaan halua painostaa miestä.
En jaksa uskoa että olisi ottanut lainan ja tehnyt lapsen jos edelleen etsisi muuta seuraa.
Maistraattivihkiminen ei ole este juhlille.
Eikä kirkkovihkiminen ole edellytys juhlille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet on just tollasia. Jos tulisi ero en ottaisi uutta miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverit ovat sanoneet, että älä ihmeessä mene naimisiin. On helpompi lähteä livohkaan ,kun rakastuu uuteen naiseen. Se on varmaa!!
Avoliitto on se paras ja tasa-arvoisin yhdessäolon muoto. Siinä ollaan yhdessä rehellisesti yhteisestä halusta, ei mistään pakottavasta syystä. Molemmat on vapaita lähtemään omalla ilmoituksella milloin haluaa. Ja varsinkin naiset ymmärtää pysyä normaalipainossa eivätkä uskalla alkaa lihomaan, kun ajolähdön merkki on päällä kokoajan. Siksihän ne naiset naimsiin haluavatkin, koska voivat papin aamenen jälkeen alkaa paisumaan ja lopettaa teeskentelynsä kun ukko on jo satimessa. Aika yllättävää ettei tässäKÄÄN yhteydessä naisille aito tasa-arvo kelpaa (NOT!) kun eivät olekaan vain saamapuolella.
Avioliitostahan ei pääse pois kun sellaisen ke
Et olekaan siis ateisti.
Kaappihomo tai kaappibii. Siinä syy.
Se uusi pesäpallomailasi kellarissa perc..eseen.
Mielestäni romanttinen yllätyskosinta ja siihen liittyvät soidinmenot olisi tullut suorittaa jo ennen lapsia, taloa ja todella pitkää parisuhdetta. Sopiva aikaikkuna odottaa kosintaa oli ja meni myös aikoja sitten. Sen sijaan teidän pitäisi nyt istua alas ja pohtia yhdessä vaihtoehtoa että solmitte laillisen sopimuksen nimeltä avioliitto ja käydä läpi sen mukana tuomia etuja ja sekä muita mahdollisia liitännäissopimuksia kuten avioehtoa ja sen yksityiskohtia. Sekä sitä että pidättekö jonkinlaiset hääjuhlat ja millainen visio teillä on. Jos avioliitto ja kosinta on sinulle todella tärkeää, ihmettelen mikset ole jämäkästi ottanut asiaa esiin reilusti yli 10v sitten kun kosintaa ei kuulunut. Nyt tilanne on verrattavissa siihen että viisikymppisenä ihmettelee ettei tullut niitä lapsia sitten hankittua. Nuo asiat tulee ottaa puheeksi eikä vain odotella. En usko että sinua enää kositaan joten nyt vaan suuta auki.
Monelle miehelle avioliitto, kosinta ja häät ei ole samanlaisessa roolissa kuin naisille. Ei siitä pidä pahastua tai olettaa ettei mies ole rakastunut tai sitoutunut. Sitten jos minkäänlainen laillinen sopimus ei miehelle sovi voi alkaa laskea yksi yhteen.
Voisi tuoda avioliittoon odottamisen perinteen takaisin muotiin.
Jos leikkii kotia ennen avioliitton menemistä niin ei kai siinä sitten ole enää mitään kannustinta ottaa vastuuta ja mennä naimisiin.
Voihan se olla, että mies on vaan joku avioliittokammoinen ja hänelle riittää avoliitto.
Tai on niin saamaton, ettei osaa aloittaa ja hoitaa isompia päätöksiä ja asioita.
Tai sitten se ikävämpi, ettei vain halua sinun kanssasi naimisiin..
Tunsin yhden pariskunnan, joka oli vuosikausia avoliitossa. Tekivät useamman lapsen ja rakentivat talon. Naimisiin eivät menneet, en kyllä ihan täysin varma, halusiko nainenkaan. Sen kuulin, ettei suku oikein arvostanut naista.
Sitten mies löysi uuden ja naimisiin menivät pikavauhtia. Lapsista en tiedä, tekivätkö, mutta naimissa ovat edelleen.
15 vuotta yhdessä. Jos olette onnellisia, niin miksi tehdä tästä seremoniasta jotain turhaa kiistakysymystä?
Luultavasti miehesi ei edes ajattele koko asiaa, eikä tosiaankaan ole vailla turhia seremonioita.
Ja eikö jotkut prinsessahäät ole 15 vuoden jälkeen vähän turhaa pelleilyä?
Naiset tietysti ajattelevat näistä eri tavalla.
Niin no, kuten sanottu tämä mies sentään käy töissä eikä ryyppää ja huuda sekä meillä on yhdessä hauskaa, hän hoitaa suurin piirtein puolet kotihommista ym. Enpä minäkään mitään parempaa löydä enkä kyllä haluaisikaan muita miehiä.