Lue keskustelun säännöt.
Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
22.04.2024 |
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on alunperin vanha aloitus. Ollut täällä jo muutama vuosi sitten. Muistan silloin vastanneenikin. Eiköhän haulla olisi löytynyt sekin?
Aihe on joka tapauksessa tärkeä ja ajankohtainen. Vuosi sitten eräs puolue lupaili vaalikampanjassaan, että he haluavat tuoda koulumaailmaan takaisin kurin ja koulurauhan. En muista tarkkaa sanamuotoa. Minusta se kuulosti hyvältä. Onko sitä nyt alettu toteuttaa?
Ainoa nykyhallituksesta lukemani hyvä uutinen oli se, että ajavat jonkun lakimuutoksen jonka jälkeen koulumaailmassa voidaan mahdollistaa kännyköiden poiskeruu opetuksen aikana. Käsittääkseni tällä hetkellä tilanne on aika lailla se että se voidaan tehdä, jos kaikki vanhemmat antavat luvan, mutta yksikin riivinrauta joka riitauttaa tilanteen voi tehdä sen ettei koko luokassa
Ei siihen lakia tarvita, että kännykän käytön koulualueella voi kieltää. Koulun järjestyssäännöt riittää siihen. Yleensä rehtori on haluton niitä muuttamaan, koska varsinkin pienillä paikkakunnilla pitää pedata itselle seuraavaa parempaa paikkaa. Ei katsos kestä tehdä sitä, että joku iso herra pahoittaa mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ihmiset puolustelee tietämättömyyttä sillä, ettei joidenkin sanojen tietämisellä ole väliä tai sillä, ettei omaa äidinkieltään tarvitse osata niin täydellisesti. Ja aika moni nuorikin tähän vetoaa. Kuitenkin samaan aikaan näiden nuorten unelma-ammatteja on mm. juristi. Ja mikä pitää olla juristilla helvetin hyvin halussa lakien lisäksi? Äidinkieli.
Vierailija kirjoitti:
🤣Nuorissa on tulevaisuus.
Länsimaisen kulttuurin tuho on käynnissä, idioluutio on menossa. Me ollaan hävitty tää peli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. En minäkään tiedä nelikymppisenä edelleenkään miltä esimerkiksi näyttää västäräkki, kun taas äitini tietää. Sen sijaan tiedän esimerkiksi tietotekniikasta enemmän. Kun elämä siirtyy luonnosta verkkoon niin ei ihmekään ettei kaikki lapset tiedä luontosanastoa. He tietävät sitten jotain muuta.
Näin. Suurin osa ihmisistä ei vaan kestä muutosta ja tästä syystä nuorisoa aina dissataan. Ettekö ymmärrä ettei sillä ole mitään merkitystä jos tulevaisuudessa vain vähemmistö tietää mitä esim. sana puro tarkoittaa?
Tässä nyt ei ole kyse vain yhdestä sanasta vaan siitä että sanavarasto on tutkimustenkin mukaan osalla nuorista huolestuttavan pieni. Ero parhaiden ja huonoiten pärjäävien välillä on tuhansia sanoja. Kyllä se vaikuttaa vahvasti tulevaisuuteen, jos oman äidinkie
Se oman äidinkielen suppea sanavarasto johtaa siihen, että sanojen jatkeeksi otetaan nyrkit. Yleensä kohteena on se sujuvammin verbaalista herjaa heittävä.
Juuri tänään opehuoneessa lähti keskustelu, kun minä pyysin yhtä oppilasta tuomaan minulle hyllyltä purnukan luokassa, ja kävi ilmi, etteivät oppilaat lainkaan tunteneet sanaa purnukka. Toinen ope kommentoi siihen, että hän juuri viime viikolla jäi pohtimaan, onko sana "vauras" todella niin vieras, että on normaalia etteivät yläkoululaiset sitä tunne. Oli mennyt yli hilseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli töihin työharjoitteluun 21-vuotias henkilö, joka ei yhtään tiennyt, että mitä olivat lotat sota-aikana.
Tästä tuli mieleen, kun tyttöystävä kavereineen oli meillä leipomassa, kun tulin kotiin. Heitin sitten, että täällähän on Lettu Svärdin kokoontuminen. Vitsi meni kaikilta ohi.
Rikun fiksumpaa naista hakemaan. Olet onnellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen peruskoulu oli parhaimmillaan kasariluvulla. Piste.
Näin on. Kuten myös lukio. Postilaitos. Musiikki. Terveydenhoito. Ja kaikki muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen minkä nykynuoret häviää äidinkielessä niin voittavat kyllä englannin kielessä. Ehkä tämä on vain luonnollista siirtymää. Muutaman vuosikymmenen päästä yleisemmin käytetty sana purolle Suomessa saattaakin olla englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Sen minkä nykynuoret häviää äidinkielessä niin voittavat kyllä englannin kielessä. Ehkä tämä on vain luonnollista siirtymää. Muutaman vuosikymmenen päästä yleisemmin käytetty sana purolle Suomessa saattaakin olla englanniksi.
Tuskinpa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan näitä maisema-alueita kokeessa kysyttiin: Lappi, Vaara-Suomi, Pohjanmaa, Järvi-Suomi, Etelä-Suomi, Saaristo-Suomi.
Vierailija kirjoitti:
Tein testin ja kysyin 7v. pojalta millaista ääntä pitää
Meri -> kuohuu, pauhaa, tyrskyää, kohisee, liplattaa
Jää -> ritisee, paukahtelee, kumisee, rasahtelee, ja ryskää sitten kun jäät lähtevät
Laineet -> liplattaa, loiskii
Puro -> solisee, lirisee
Sade -> ropisee, lätsähtelee, hakkaa kattoa, ropsahtelee
Aika paljon tuli ihan tuosta vaan mieleen veteen liittyviä kuvailuja ja verbejä. Kyseessä lapsi, joka lukee paljon ja jolle on luettu.
Ei koulu ehdi enää kuroa kiinni sitä eroa minkä 7 vuotta täysin virikkeettömissä kotioloissa kasvaneella ja akateemisesti orientoituneissa perheissä kasvaneilla lapsilla on.
Tästä tuli hyvä mieli. Ihanaa kun pieni lapsi hallitsee kieltä, nauttii kirjoista ja erityisesti sykähdyttää tuo, että kyseessä on pikkupoika. Voi kunpa lapset taas löytäisivät kirjojen ja satujen maailman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rakennusinsinööri. Valmistuin 1980-luvulla.
Opettaja kysyi yhdeltä insinöörioppilastytöltä, mikä on ruuvi. Ei tiennyt. Kysyi vielä jotain muuta tavallista. Ei tiennyt.
Jälkeenpäin sanoi jäkeltyneensä niin paljon, että ei muistanut. Häntä nolotti. Kyllä hän valmistui.
Minä olen todella paha jännittäjä ja sosiaalisessa tilanteessa saatan unohtaa oman nimeni. Kerran työpalaverissa en muistanut omaa ammattiani. Lukiossa en osannut nimetä voikukkaa, kun opettaja yllättäen kysyi. Ei se aina ole tyhmyyttä.Samoin. Jännitys salpaa ajattelua. Informaatio ikään kuin liukuu ohitse, eikä mitään jää mieleen, eikä kaikkea edes ymmärrä.
Nyt alkoi kiinnostamaan, millaisissa tehtävissä tällä tavoin jännittävät ihmiset voivat toimia työelämässä. Itse en rekrytoisi. Tuon kaltainen jännittäminen vaikuttaa merkittävästi toimintaa rajoittavalta tekijältä.
On aika huvittavaa seurattavaa tämä nykynuorison opiskelu yliopistotasollakin nykyään. Olen alanvaihtaja hakupainealalla, eli opiskelijat ovat selkeästi sitä ikäluokkansa pärjääväisintä osaa. Silti opettajat ovat jo usealla kurssilla joutuneet muistuttamaan, että tentteihin vastataan kirjakielellä, ei puhekielellä. Ei olisi kyllä itselle 19-vuotiaana opiskellessani tullut mieleenkään lähteä tenttiin sepustamaan puhekielellä yhtään mitään. Muutenkin ovat kyllä todella avuttomia ja ihan pienimmätkin asiat tuntuvat ahdistavan ja kuormittavan älyttömästi. Itsellä tässä monilapsinen perhe, työt, lasten harrastukset ja kokopäiväopiskelut, ihan samat kurssit tehtävineen hoituneet jo kolmatta vuotta ok. Että en nyt sanoisi ylivoimaiseksi urakaksi jos saa ihan rauhassa keskittyä vain opiskeluun ja tehdä silloin tällöin työvuoron. Kyllä tuolla peruskoulussa ja sen myötä lukiossa mättää nyt ihan toden teolla asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioon tuli oppivelvollisuuden myötä opiskelijoita laajemmalla kirjolla. Melkoiselle osalle heistä on tullut yllätyksenä se, että läpi päästäkseen on esseet kirjoitettava, oltava läsnä, osallistuttava kokeeseen ja annettava muut mahdolliset näytöt,
Rimaa lasketaan jatkuvasti joka oppiaineessaja silti saa aina hämmästyä, ettei sekään tahdo riittää. Tason lasku on tapahtunut nopeasti ja on kuin syöksykierre. Väitän, että johtuu hillittömän ruutuajan lisäksi tarkkiskaman integroimisesta perusluokille, pöljäily tarttuu. Mitään ei saisi enää vaatia keneltäkään, minkään eteen ei pidä joutua näkemään vaivaa. Liian heikko aines sysätään perusluokille, jolloin yleinen vaatimustaso on pidettävä alhaalla. Tylsyyttä ei siedetä minuuttiakaan. Amerikan malli on rantautunut. Jos ei jotain täysin suoraan sanota, sitä ei voi mitenkään itse päätellä tai tajuta. Jos ei jotain myöskään suoraan kielletä, se on sallittua. Ja vanhemmat lähtevät tähän kyseenalaistamiseen myös mukaan.
Lopputuloksena vain ne osaavat, joiden kotona ollaan viitseliäitä, jaksetaan vängätä ruutuajasta, sitkeästi luetaan ja ikävä kyllä myös tukiopetetaan. Koulussa ei ehdi enää tukea kasin oppilasta ysin oppilaaksi tai seiskan oppilasta kasin oppilasksi. Aika menee siihen, että selvitetään korkeasaari-kuntoisten asioita ja pyritään saamaan neloset vitoseksi.
Ketju on surullista luettavaa.
Miltä teistä vanhemmista tuntuu kasvattaa kännykkäriippuvaisia lapsia, joilla on onneton sanavarasto? Onko tämä ihan ok vai herääkö tunne, että jotain pitäisi tehdä?
Kyllä monelle kommentoijalle tekisi hyvää käydä seuraamassa muutamaa satunnaisen yläkoulun satunnaista oppituntia.
"Eikö peruskoulussa tätäkään asiaa opeteta?" Kyse ei ole siitä, etteikö peruskoulussa opetettaisi. Kyllä opetetaan, monella eri tavoin havainnollistaen, mutta kun oppilaalla koko yhdeksän vuoden ajan ei ole ajatus mukana oppitunnilla, mikään ei tartu. Vaikka oikean vastauksen saa puolipakolla oppilaan suusta tai kynästä puristettua ("varmistetaan, että oppilas osaa"), viimeistään seuraavana päivänä se on jo muistista liuennut. Vastassa on vain tyhjä katse. Uudelleen ja uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Pelasin joku aika sitten Monopolia 9- ja 11-vuotiaiden kanssa. Kumpikaan ei osannut lukea suoraan ääneen kortteja, vaan tankkasivat hitaasti ja epäselvästi. Toinen ei osannut laskea noppien silmälukuja yhteen, vaan eteni ensin kaksi ja sitten viisi ruutua. Kumpikaan ei osannut antaa vuokrarahoista takaisin ilman laskinta. Kumpikaan ei tiennyt, mitä tarkoittaa vero, huutokauppa tai konkurssi. Kumpikaan ei tiennyt, mitä tarkoittaa kiinnittäminen, joskin tämän puutteen voi pistää osittain sen piikkiin, ettei peli ollut ennestään tuttu. Kummallakaan heistä ei ole ollut mitään erityisiä oppimisvaikeuksia, vaan ovat pärjänneet suht hyvin koulussa.
No. Ydinsota lopettaa ihmiskunnan kohtapuolin, niin emme joudu näkemään näitä pölkkypäitä yhteiskunnan puikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monelle kommentoijalle tekisi hyvää käydä seuraamassa muutamaa satunnaisen yläkoulun satunnaista oppituntia.
"Eikö peruskoulussa tätäkään asiaa opeteta?" Kyse ei ole siitä, etteikö peruskoulussa opetettaisi. Kyllä opetetaan, monella eri tavoin havainnollistaen, mutta kun oppilaalla koko yhdeksän vuoden ajan ei ole ajatus mukana oppitunnilla, mikään ei tartu. Vaikka oikean vastauksen saa puolipakolla oppilaan suusta tai kynästä puristettua ("varmistetaan, että oppilas osaa"), viimeistään seuraavana päivänä se on jo muistista liuennut. Vastassa on vain tyhjä katse. Uudelleen ja uudelleen.
Totta. Voisi olla, että oppitunneilla pari päivää istunut kommentoija vähentäisi kliseen "kyllä ammattitaitoinen opettaja" käyttämistä. Loistavallakin opettajalla on raja siinä, miten monta sujuvasti lukevaa, liki lukutaidotonta, käytöshäiriöistä ja nukuksissa elävää samassa luokkahuoneessa saadaan oppimaan ja olemaan ihmisiksi.
.