Lue keskustelun säännöt.
Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
22.04.2024 |
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Työni puolesta olen paljon opettajiin yhteydessä ja voin kertoa että niistä suurin osa ei osaa oikeinkirjoitusta eikä välimerkkejä. Ja niille laitetun viestin ja ohjeiden lukeminen näyttää tuottavan melkoisia vaikeuksia. Tulee monesti mieleen että miten tuokin on päässyt opettajaksi ja liekö joku sijainen tai määräaikainen korvike kun parempaa ei löytynyt. Ihan voi siis vikaa olla muuallakin kuin oppilaissa. Kävin koulua 80-luvulla ja kahtena vuotena meillä oli sijainen, niistä vuosista jäänyt mitään koulussa mieleen kun opettajakin oli joku kylän pankinjohtajan eukko ja täysi pöljä.
Moni opettaja tosiaan kirjoittaa aika huolimattomasti, mutta et sinä puoline tusinoine pilkkuvirheinesi itsekään mikään esimerkillinen kirjoittaja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oh, I do love a man who knows what he wants!
Vierailija kirjoitti:
Miten joku ei tiedä, mikä on puro?
Minä ainakin ole joka vuosi seurannut TTK:a ja tiedän kyllä, kuka on Matti Puro.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuullut aiemmin maisema-alueesta.
En minäkään. Ja olen käynyt kouluni 70-luvulla, jolloin kaikki oli paremmin ja oppilaat oppivatkin jotakin.
Se näkyy olevan lakitermi: "Maisema-alueella tarkoitetaan suojeltavaksi määrättyä maisemallisesti arvokasta kohdetta." Ehkä niitä on ruvettu perustamaan vasta sen jälkeen, kun olin kouluni käynyt?
Veikkaan kyllä, etteivät kaikki av-mammat tiedä sitäkään, mikä se sellainen niitty oikein on. On vain jokin epämääräinen mielikuva, miltä niitty näyttää. Mutta miettikääpä, onko teille oikeasti selvää, miten eroavat toisistaan niitty, keto, laidun, luhta ja aho?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika huvittavaa seurattavaa tämä nykynuorison opiskelu yliopistotasollakin nykyään. Olen alanvaihtaja hakupainealalla, eli opiskelijat ovat selkeästi sitä ikäluokkansa pärjääväisintä osaa. Silti opettajat ovat jo usealla kurssilla joutuneet muistuttamaan, että tentteihin vastataan kirjakielellä, ei puhekielellä. Ei olisi kyllä itselle 19-vuotiaana opiskellessani tullut mieleenkään lähteä tenttiin sepustamaan puhekielellä yhtään mitään. Muutenkin ovat kyllä todella avuttomia ja ihan pienimmätkin asiat tuntuvat ahdistavan ja kuormittavan älyttömästi. Itsellä tässä monilapsinen perhe, työt, lasten harrastukset ja kokopäiväopiskelut, ihan samat kurssit tehtävineen hoituneet jo kolmatta vuotta ok. Että en nyt sanoisi ylivoimaiseksi urakaksi jos saa ihan rauhassa keskittyä vain opiskeluun ja tehdä silloin tällöin työvuoron. Kyllä tuolla per
Odotan sitä päivää, kun ikärasismi 40+ työnhakijoilla on pakko kuopata. Me sentään osataan vielä lukea ja kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai yliopistossakin kirjoitetaan puhekieltä tentteihin nykyään, aika hurjaa! Minä opetan ammattikoulussa, ja olen pistänyt tämän erityisopiskelijoiden määrän kasvun piikkiin. Aloittaessani ammattikoulun opettajana parikymmentä vuotta sitten amiksissakin oli lopputyöt. Tehtiin opintojen lopuksi työnäyte ja siitä kirjallinen raportti. Se saattoi olla ihan 10-20 sivua pitkä sepustus, ja lähteetkin vaadittiin. Ikipäivänä ei nyt onnistuisi. Peruskoulusta suoraan tulevat opiskelijat, jotka nyt valmistuessaan ovat 19-vuotiaita, on hankaluuksia kirjoittaa edes kokonaisia lauseita itse, ja todellakin joka ikinen kirjoittaa puhekieltä kokeissa. Ei siihen enää edes kiinnitetä huomiota, kun kuitenkin ajatellaan, että ammatillinen perustutkinto on se toisen asteen tutkinto, joka suurimmalla osalla ikäluokasta tulisi olla ainakin erityisen tuen kautta mahdollista saavuttaa. Iso osa ei enää edes tee kirjallisia kokeita, vaan heille on kirjattu lupa tehdä kokeet suullisesti autettuna.
Ja näillä suullisesti kokeet tehneillä on mahdollisuus jatkaa ammattikorkeaan ja vaikka yliopistoon.
Tänään Hesarissa: "Suuri osa alakoululuokan oppilaista ei pystynyt lainkaan seuraamaan opetusta. Moni ei kuunnellut opettajaa, saati että olisi totellut. Valtaosa oppitunnista kului kaikkeen muuhun kuin opettamiseen ja oppimiseen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
löytääkö kartaltanpansa ja kiiikkelinsä? tai alahimpsansa
Vierailija kirjoitti:
Tänään Hesarissa: "Suuri osa alakoululuokan oppilaista ei pystynyt lainkaan seuraamaan opetusta. Moni ei kuunnellut opettajaa, saati että olisi totellut. Valtaosa oppitunnista kului kaikkeen muuhun kuin opettamiseen ja oppimiseen."
Kuuntelin kerran bussissa, kun alakouluikäinen soitti ilmeisesti jonkinlaista ryhmäpuhelua kavereilleen. Oli videopuhelu ja tietenkin kaiuttimella. "Keskustelussa" oli kolme tyttöä, mutta siis kaikki vain puhuivat omia asioita toistensa päälle,eivät kuunnelleet toista ja sellainen normaali vastavuoroinen dialogi puuttui kokonaan. Olivat ihan kabtasuomalaisia kaikki ja iältään jossain 10-12 välillä. En tiedä, että osaako moni nuori edes keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuullut aiemmin maisema-alueesta.
En minäkään. Ja olen käynyt kouluni 70-luvulla, jolloin kaikki oli paremmin ja oppilaat oppivatkin jotakin.
Se näkyy olevan lakitermi: "Maisema-alueella tarkoitetaan suojeltavaksi määrättyä maisemallisesti arvokasta kohdetta." Ehkä niitä on ruvettu perustamaan vasta sen jälkeen, kun olin kouluni käynyt?
Veikkaan kyllä, etteivät kaikki av-mammat tiedä sitäkään, mikä se sellainen niitty oikein on. On vain jokin epämääräinen mielikuva, miltä niitty näyttää. Mutta miettikääpä, onko teille oikeasti selvää, miten eroavat toisistaan niitty, keto, laidun, luhta ja aho?
En saa tarkasti selvää siitä, milloin "maisema-alue" on otettu käyttöön, mutta 1990-luvun puolivälissä sitä jo näkyy.
"Maisema-alue" ja "siirtolohkare" ovat käsitteitä, jotka opitaan koulussa. Siinä, ettei ysiluokkalainen niitä tunne ennestään, ei ole mitään ihmeellistä. "Maisema", "alue" ja "lohkare" kuitenkin pitäisi tuntea ennalta, ja myös siirtämisen pitäisi olla tuttua. Sitten vain yhdistellään ja sanotaan "ahaa!".
Moni aikuinen ei pysty antamaan jo hämärtyneen "niityn" määritelmää tarjottimella. Jokaisen pitäisi kuitenkin tietää vähintään se, että niityt ovat vähän kuin villejä peltoja. Ei-tietämistä on se, että tarjoaa niityksi rakennusta tai ruokalajia.
Koulunkäynnin tarkoitus ei ole se, että yksityiskohdat kustakin oppiaineesta muistetaan koko loppuelämä. Nämä yksityiskohdat kuitenkin muodostavat kouluvuosien mittaan kokonaisuuksia, jotka puolestaan jäävät mieleen tarkkoina tai hämärinä. Sitä on yleistieto, jota surullisen moni ei enää osaa pitää arvossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään Hesarissa: "Suuri osa alakoululuokan oppilaista ei pystynyt lainkaan seuraamaan opetusta. Moni ei kuunnellut opettajaa, saati että olisi totellut. Valtaosa oppitunnista kului kaikkeen muuhun kuin opettamiseen ja oppimiseen."
Kuuntelin kerran bussissa, kun alakouluikäinen soitti ilmeisesti jonkinlaista ryhmäpuhelua kavereilleen. Oli videopuhelu ja tietenkin kaiuttimella. "Keskustelussa" oli kolme tyttöä, mutta siis kaikki vain puhuivat omia asioita toistensa päälle,eivät kuunnelleet toista ja sellainen normaali vastavuoroinen dialogi puuttui kokonaan. Olivat ihan kabtasuomalaisia kaikki ja iältään jossain 10-12 välillä. En tiedä, että osaako moni nuori edes keskustella.
Kukapa sitä nyt erottaisi kaveria tiktokvideosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen minkä nykynuoret häviää äidinkielessä niin voittavat kyllä englannin kielessä. Ehkä tämä on vain luonnollista siirtymää. Muutaman vuosikymmenen päästä yleisemmin käytetty sana purolle Suomessa saattaakin olla englanniksi.
Sillä ei ole mitään väliä vaikka tietäisi sanan englanniksi, jos ei ymmärrä sen merkitystä.
Ja minkälaista on se englanti mitä ne nuoret sitten osaa. Simppeliä jutustelua ja pelislangia vain, tai yksittäisiä sanoja. Jos ei ole opiskelumotivaatiota tai -taitoja, ei kyllä opi englantiakaan yhtään paremmin.
Juuri näin. Nyt meillä nuori karjuu: "vi**u tää netvörkki lagaa" ja wt-vanhemmat ovat haltioissaan, kun muksu osaa niin hienosti englantia ja tulee varmasti pärjäämään elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ketju on surullista luettavaa.
Miltä teistä vanhemmista tuntuu kasvattaa kännykkäriippuvaisia lapsia, joilla on onneton sanavarasto? Onko tämä ihan ok vai herääkö tunne, että jotain pitäisi tehdä?
Tätä lienee turha kysyä, koska meillä on nyt koululaisten vanhempina niitä, jotka ovat koko oman nuoruutensa jo roikottaneet alahuulta ja kyylänneet ruutua aivottomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
🤣Nuorissa on tulevaisuus.
🤣🤣🤣
oikeasti aika huolestuttavaa, jos noin tavallisia sanoja ei tunne
Minua ei finglish ole suuremmin haitannut, ja olen siihen itsekin syyllistynyt. Olen tosin asunut nuoruudessani Englannissa, joka voi osaltaan tätä selittää. Olen 60 luvulla syntynyt, Boomerin ja X-generaation välimaastossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika huvittavaa seurattavaa tämä nykynuorison opiskelu yliopistotasollakin nykyään. Olen alanvaihtaja hakupainealalla, eli opiskelijat ovat selkeästi sitä ikäluokkansa pärjääväisintä osaa. Silti opettajat ovat jo usealla kurssilla joutuneet muistuttamaan, että tentteihin vastataan kirjakielellä, ei puhekielellä. Ei olisi kyllä itselle 19-vuotiaana opiskellessani tullut mieleenkään lähteä tenttiin sepustamaan puhekielellä yhtään mitään. Muutenkin ovat kyllä todella avuttomia ja ihan pienimmätkin asiat tuntuvat ahdistavan ja kuormittavan älyttömästi. Itsellä tässä monilapsinen perhe, työt, lasten harrastukset ja kokopäiväopiskelut, ihan samat kurssit tehtävineen hoituneet jo kolmatta vuotta ok. Että en nyt sanoisi ylivoimaiseksi urakaksi jos saa ihan rauhassa keskittyä vain opiskeluun ja tehdä silloin tällöin työvuoron. Kyllä tuolla peruskoulussa ja sen myötä lukiossa mättää nyt iha
Eiköhän kypsyyskokeessa kuitenkin yhä edellytetä äidinkielen hallintaa. Kirjoittamasi vahvistaa käsitystäni ja viestiä, jota olen muualta myös kuullut ammatillisen koulutuksen rappiosta Suomessa. Huolestuttavinta on se, että alle puolet ikäluokasta jatkaa lukioon Suomessa. Ei ole maan tulevaisuus kummoisissa käsissä.
USA.ssa ollaan poistamassa tai ainakin muuttamassa tiktokia, ehkä se antaa jatkossa hieman vähemmän idioottimaisia ajatuksia lapsille.
Nyt alkaa oikeasti hirvittää tulevaisuuden puolesta. Onneksi taidan olla jo mullissa, ennen kuin ko. sukupolvi alkaa kantaa vastuuta Suomen pyörittämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen minkä nykynuoret häviää äidinkielessä niin voittavat kyllä englannin kielessä. Ehkä tämä on vain luonnollista siirtymää. Muutaman vuosikymmenen päästä yleisemmin käytetty sana purolle Suomessa saattaakin olla englanniksi.
Sillä ei ole mitään väliä vaikka tietäisi sanan englanniksi, jos ei ymmärrä sen merkitystä.
Merkityksen voi tietää, vaikkei sanaa osaisi suomeksi. Yksinkertaisena esimerkkinä, saatat tietää mikä joku linnun nimi on englanniksi ja miltä se näyttää. Mutta et tiedä nimeä suomeksi.
Työni puolesta olen paljon opettajiin yhteydessä ja voin kertoa että niistä suurin osa ei osaa oikeinkirjoitusta eikä välimerkkejä. Ja niille laitetun viestin ja ohjeiden lukeminen näyttää tuottavan melkoisia vaikeuksia. Tulee monesti mieleen että miten tuokin on päässyt opettajaksi ja liekö joku sijainen tai määräaikainen korvike kun parempaa ei löytynyt. Ihan voi siis vikaa olla muuallakin kuin oppilaissa. Kävin koulua 80-luvulla ja kahtena vuotena meillä oli sijainen, niistä vuosista jäänyt mitään koulussa mieleen kun opettajakin oli joku kylän pankinjohtajan eukko ja täysi pöljä.