Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää että mikä siinä on niin vaikeaa syödä ilman että lihoo huomattavan ylipainoiseksi?
20.04.2024 |
En halua haukkua ylipainoisia vaan kuulla syitä miksi normaali syöminen ei onnistu.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Ei, sitä ei voi selittää ihmiselle, jolla ongelmaa ei ole. Edes lääkärit kaikessa viisaudessaan eivät osaa ratkaista, miten auttaisivat ylipainoisia potilaitaan, joten miten niin kompleksisen asian voisi tässä noin vain selittää.
Ei ole mikään kompleksi eli monimutkainen asia.
Jos olet lihava, niin sinulla on syömishäiriö. Suhtautumisesi ruokaan ei ole normaali. Syöt enemmän kaloreita kuin kulutat.
Jos haluat laihtua normaalipainoiseksi, niin sinun pitää syödä vähemmän kaloreita kuin kulutat. Netti on täynnä kalorilaskureita, joilla voi tarkistaa oman kalorintarpeen. 170cm naisella se on vajaa 1800 päivässä eli saman verran kuin yhdessä 330g sipsipussissa.
Yksinkertaista matematiikkaa. Ei kestä kiittää ja tsemppiä halukkaille laihduttamiseen. Tulokset eivät tule heti, mutta ne tulevat kyllä jos tavoitteista pitää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun se gramman painoinen mielialalääke lihottaa kymmeniä kiloja.
pitäisi jakaa afrikkaan niitä.
Ja se gramman painoinen ozempic ruisku laihduttaa kymmeniä kiloja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykenlääkkeillä on sellainen maine, että lisäävät ruokahalua. Varsinkin masennuslääkkeitä sanotaan, että paino saattaa nousta joten kysymys kuuluu; onko kyseessä yleinen sivuvaikutus vai ihan tarkoituksellista, koska masennuksesta sanotaan, että saattaa menettää ruokahalunsa🤔
Toisilla masentuneilla ruokahalu kasvaa.
Mulla ruokahalu kasvaa ihan vain fyysisestä tekemisestä (liikunta, fyysinen työ), stressistä ja väsymyksestä (jos olen väsynyt mistä syystä tahansa). Kylmästä säästä, olen aina laihempi kesällä. Ei tarvita siis edes mitään sairautta tai lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykenlääkkeillä on sellainen maine, että lisäävät ruokahalua. Varsinkin masennuslääkkeitä sanotaan, että paino saattaa nousta joten kysymys kuuluu; onko kyseessä yleinen sivuvaikutus vai ihan tarkoituksellista, koska masennuksesta sanotaan, että saattaa menettää ruokahalunsa🤔
Toisilla masentuneilla ruokahalu kasvaa.
Mulla ruokahalu kasvaa ihan vain fyysisestä tekemisestä (liikunta, fyysinen työ), stressistä ja väsymyksestä (jos olen väsynyt mistä syystä tahansa). Kylmästä säästä, olen aina laihempi kesällä. Ei tarvita siis edes mitään sairautta tai lääkkeitä.
Ihmiset ovat erilaisia , myös alkoholin kulutuksen suhteen joillekin yksi lasi on liikaa ja miljoona lasillista liian vähän
Unohda heti kaikki, mitä luulit tietäväsi kalorien laskemisesta
https://www.iltalehti.fi/laihdutus/a/ddd40205-c4ab-4a9e-853b-85dfa649ed…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, sitä ei voi selittää ihmiselle, jolla ongelmaa ei ole. Edes lääkärit kaikessa viisaudessaan eivät osaa ratkaista, miten auttaisivat ylipainoisia potilaitaan, joten miten niin kompleksisen asian voisi tässä noin vain selittää.
Ei ole mikään kompleksi eli monimutkainen asia.
Jos olet lihava, niin sinulla on syömishäiriö. Suhtautumisesi ruokaan ei ole normaali. Syöt enemmän kaloreita kuin kulutat.
Jos haluat laihtua normaalipainoiseksi, niin sinun pitää syödä vähemmän kaloreita kuin kulutat. Netti on täynnä kalorilaskureita, joilla voi tarkistaa oman kalorintarpeen. 170cm naisella se on vajaa 1800 päivässä eli saman verran kuin yhdessä 330g sipsipussissa.
Yksinkertaista matematiikkaa. Ei kestä kiittää ja tsemppiä halukkaille laihduttamiseen. Tulokset eivät tule heti, mutta ne tulevat kyllä j
Kyllä kyllä, ja viiden vuoden kuluttua olet saanut kilot korkoineen takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykenlääkkeillä on sellainen maine, että lisäävät ruokahalua. Varsinkin masennuslääkkeitä sanotaan, että paino saattaa nousta joten kysymys kuuluu; onko kyseessä yleinen sivuvaikutus vai ihan tarkoituksellista, koska masennuksesta sanotaan, että saattaa menettää ruokahalunsa🤔
Toisilla masentuneilla ruokahalu kasvaa.
Mulla ruokahalu kasvaa ihan vain fyysisestä tekemisestä (liikunta, fyysinen työ), stressistä ja väsymyksestä (jos olen väsynyt mistä syystä tahansa). Kylmästä säästä, olen aina laihempi kesällä. Ei tarvita siis edes mitään sairautta tai lääkkeitä.
Ihmiset ovat erilaisia , myös alkoholin kulutuksen suhteen joillekin yksi lasi on liikaa ja miljoona lasillista liian vähän
En juo alkoholia. Ehkä punaviini sitten auttaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön aamulla leipää ja muroja. Menen autolla kauppaan. Tulen kotiin ja teen pastaa. Syön pastaa ja katson telkkaa. Käyn suihkussa. Syön leipää ja kaakaota ja katson telkkaa .
Voisi kai tiivistää että perseellään istuminen ja se,että ihmisen nyt pitää syödä. On sellainen asia kuin nälän tunne. Ja se "kunnon kotiruokakin " kyllä nostaa painoa,ei tarvitse istua mäkkärissä!
Rasvat
Rasvat ovat tärkeässä roolissa, sillä ne pitävät yllä elimistön aineenvaihduntaa ja hormonitasapainoa. Keho toimii painonpudotuksen aikana paremmin ja tehokkaammin, kun se saa tarpeeksi rasvaa.
Tärkeäksi tekijäksi nousee rasvojen laatu. Kirjovaaran mukaan suositeltavaa on ottaa 30 prosenttia rasvojen kokonaismäärästä voin ja kookosöljyn kaltaisista tyydyttyneistä rasvoista, sillä myös niitä tarvitaan. Loput rasvat ovat niin sanottuja terveellisiä rasvoja, kuten oliiviöljyä, avokadoöljyä ja erilaisia pähkinäöljyjä.
Kovia rasvoja on hyvä saada elimistöön kolesterolin takia, koska ne ovat eduksi kokonaiskolesterolille. Tärkeää on hyvän kolesterolin suhde kokonaiskolesteroliin. En suosittele käyttämään sataprosenttisesti pelkkiä pehmeitä rasvoja. Kookosrasvaa tai voita voi laittaa pieniä määriä esimerkiksi aamupuuron sekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuosia normaalipainossa ja söin terveellisesti. Mulle puhkesi tinnitus joka on kuin kidutusta aamusta iltaan. Yöunet meni. Aloin syödä sen aiheuttamaan stressiin. Millään terveellisellä ei ollut mitään väliä enää. Halusin kuolla. Siinäpä syyt lihomiseen. Ja minä olin ennen sitä terveysintoilija!
Olen nyt viime kuukausien aikana saanut onneksi käännettyä kurssia. Löysin ne syömisen taidot ja elämänhallintataidot mitkä oli ennen romahdustani. Nekin piti aikanaan ihan opetella koska mulla ollut aiemminkin paino-ongelmaa joka puhkesi liian tiukoista dieetistä nuorena kun oli vääristynyt kehonkuva. Olen opetellut ja opetellut sallivaa tasapainoista syömistä.
Rakastan terveellistä ruokaa enemmän kuin hetken riemua jostain karkkipussista. Olen nyt laihtunut 6 kiloa siitä 10 kilosta minkä lihoin. Olin ylipainon rajalla jo.
Yksi asia minkä uskon monen tekevän virheen laihdutuksessa on rasvan karttaminen. Minä käytän rasvaa. Kreikkalaista jugurttia, ei rasvattomia maitotuotteita versiona vaan kevytmaitoa tai normirasvaista jugurttia, avokadoa, pähkinöitä, loraus oliiviöljyä, voitakin.
Kun syö vähemmän energiatiheää ruokaa saa syödä enemmän määrällisesti. Kun siinä on esim paljon kasviksia. Lautasmalli on hyvä malli.
Vältän enemmänkin ihan yletöntä hiilarinpuputusta vaikkei hiilarissakaan mitään vikaa ole.
Olin sokerikoukussa ja pääsin siitä irti. Korvasin sen luonnon makeutusaineilla ja stevialla rajaten herkut yhteen pieneen makeaan herkkuun päivässä. Ei tee mieli sokerisia herkkuja ni yhtään kun söin karkkipusseja. Kerran viikossa saan syödä jonkun hyvän mätön joka on esim kebusalaatti, pitsa, tortillat jne. Alkoholia en juo joka helpottaa painonhallintaa.
Uskon että monet keinotekoiset makuaineet ruoissa syötäträä ja yritän syödä vähemmän prosessoitua ruokaa. Vältän erityisesti hirveää määrää kasviöljyjä esim Kuumennettu ja sellaisia joista osa ei kestä välttämättä kovaa kuumentamista muuttumatta haitalliseksi.
Muutos ei kuitenkaan käy käden käänteessä, jos ruokailut ovat olleet pitkään retuperällä. Kehoa on ensin pohjustettava pysyvään muutokseen.
- Yleissääntönä voi pitää sitä, että vatsalihakset tehdään keittiössä, ei kuntosalilla. Jos pitäytyy puhtaissa raaka-aineissa, liikakiloja on vaikeaa saada. Harva syö liikaa esimerkiksi vihanneksia.
Kirjovaara neuvoo käyttämään hieman aikaa ja vaivaa ruoanlaittoon. Pitkälle jalostetut valmistuotteet kannattaa suosiolla jättää kaupan hyllylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käykääs jossain hampurilaispaikassa.
Tupa täynnä isoja ihraperseitä mässyttämässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 20kg ylipainoinen. Liikun, en syö ruokaa paljon, ja viimeksi käynyt lääkärissä kolme vuotta sitten. Koronankin sairastin kuumeettomana ja lähes oireettomana.
Ongelma on yksinäisyys ja olen persu karkeille. Eli kun ahdistaa ja tuntuu yksinäiseltä turvaudun karkkipussiin.
Siinäpä se selitys. Alkoholia en käytä, enkä syö mielialalääkkeitä. Ahdistus on iso osa elämääni.
Ruuan ei syöminen "paljon" on suhteellista. Nykyään jengi vetää 4000 kcal päivässä ja pitää sitä normaalina syömisenä. Unohdetaan mainita kahvihuonepullat ja lounasbuffetit, jota tietysti syödään 3 lautasellista koska muutkin syö. Sitte kotona vaikka 1500 kcal ja pidetään vaan tuota kotona syömistä syömisenä ja muita päivän syömisiä ei lasketa kun halutaan valehdella itselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia normaalipainossa ja söin terveellisesti. Mulle puhkesi tinnitus joka on kuin kidutusta aamusta iltaan. Yöunet meni. Aloin syödä sen aiheuttamaan stressiin. Millään terveellisellä ei ollut mitään väliä enää. Halusin kuolla. Siinäpä syyt lihomiseen. Ja minä olin ennen sitä terveysintoilija!
Olen nyt viime kuukausien aikana saanut onneksi käännettyä kurssia. Löysin ne syömisen taidot ja elämänhallintataidot mitkä oli ennen romahdustani. Nekin piti aikanaan ihan opetella koska mulla ollut aiemminkin paino-ongelmaa joka puhkesi liian tiukoista dieetistä nuorena kun oli vääristynyt kehonkuva. Olen opetellut ja opetellut sallivaa tasapainoista syömistä.
Rakastan terveellistä ruokaa enemmän kuin hetken riemua jostain karkkipussista. Olen nyt laihtunut 6 kiloa siitä 10 kilosta minkä lihoin. Olin ylipainon rajalla jo.
Yksi asia minkä uskon monen tekevän virheen laihdutuksessa on rasvan karttaminen.
Normirasvaista juustoa. Ei mitään siis 5-17 prossaa rasvaa känttyjuustoja. Niitä rasvaisempia tuotteita vaan syödään kohtuudella. Jos meinaa laihtua pitää myös noudattaa jotain ruokarytmiä ja annoskokoja ja kyetä johonkin suunnitelmallisuuteen. Kiire ei ole veruke, itsekin joskus ostan kevyempiä terveellisempiä valmisruokia jos on nälkä. Ja kaikkea voi tuunata terveellisemmäksi, esim hampparinkin voi mahduttaa ihan arkilounasksi mutta limsan voi korvata maidolla ja ranut vaikka salaatilla. Se ei ole loppupeleissä vaikeaa kun sen oikein oivaltaa. Monella on vain putkinäkö joilla ensinnäkin on vääristynyt suhtautuminen ruokaan (esim liian kova rajoittaminen),liian vähäiset kalorit, liian vähän muuta tekemistä että ruoka nousee liian suurern asemaan, ei ratkota henkisiä ongelmia vaan tunnesyödään pelkästään, tai vääristynyt käsite terveellisestä syömisestä tasoa kova dieettikuri. Uskon myös että keholle ei luontainen tapa syödä syötäträä ja esim jos on sabotoinut kehoaan ja on ravintoaineiden puutetta. Kannattaa olla intuivitiiviben syöjä ja kuunnella kehoa.
Terveellisen elämän pitää olla nautinnollista ja mukavaa että sitä jaksaa noudattaa. Kannattaa olla avoin esim kokeilee uusia reseptejä. Siinä missä ennen meni kaupassa hakeen pakastepitsa alkaessa terveelliseen elämään voi tulla havainto että Hei mieletön määrä hyviä ruoka ideoita mielessä jotka loppupeleissä onkin ihan hyväksi kropalle. Ja ne kevyemmätkin terveellisemmät jutut houkuttaa kun makuaisti ei tottunut esim äärimakeaan.
Itse sairastuin psykoosisairauteen nelikymppisenä. Siihen asti olin ikäni ollut normaalipainoinen. Lääkitys psykoosin jälkeen oli raju, ja painonnousua seurasi noin kilo viikossa. Pakkohoidossa ovesta ei saanutkaan lähteä ulos lenkille, ja myöhemmin ahdistus esti liikkumisen. Tuo lääkitys tekee muuten syömisestä pakonomaista. Sitä on vaikea paremmin selittää, varsinkin jos ihminen ei halua asiaa ymmärtää, vaan hokee ettei lääke lihota ei lääke lihota. Mulle tuli vielä tupakanpolton loputtua 15kg lisää, eli yhteensä 50 kiloa on nyt ylipainoa kertynyt muutamassa vuodessa. Lääkitys on kohdallani elinikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, sitä ei voi selittää ihmiselle, jolla ongelmaa ei ole. Edes lääkärit kaikessa viisaudessaan eivät osaa ratkaista, miten auttaisivat ylipainoisia potilaitaan, joten miten niin kompleksisen asian voisi tässä noin vain selittää.
Ei ole mikään kompleksi eli monimutkainen asia.
Jos olet lihava, niin sinulla on syömishäiriö. Suhtautumisesi ruokaan ei ole normaali. Syöt enemmän kaloreita kuin kulutat.
Jos haluat laihtua normaalipainoiseksi, niin sinun pitää syödä vähemmän kaloreita kuin kulutat. Netti on täynnä kalorilaskureita, joilla voi tarkistaa oman kalorintarpeen. 170cm naisella se on vajaa 1800 päivässä eli saman verran kuin yhdessä 330g sipsipussissa.
Yksinkertaista matematiikkaa. Ei kestä kiittää ja tsemppiä halukkaille laihduttamiseen. Tulokset eivät tule heti, mutta ne tulevat kyllä jos tavoitteista pitää kiinni.
Voi taivas, joku vielä ihan oikeesti uskoo tuohon kaloripaskaan. Ainakaan viiteentoista vuoteen kukaan, jolla on YHTÄÄN tietoa mistään, oo enää hokenut tuota ``kalori on kalori, syö vähemmän kuin kulutat``-mantraa. Tutustu hyvä ihminen nykytutkimukseen aiheesta, jottet enää pitkin nettiä esittele tietämättömyyttäsi.
Voisiko joku kertoa miksi on niin vaikea olla juomatta liikaa viinaa tai käyttämättä huumeita? Miksi pitää polttaa tupakkaa? Miksi pitää masentua kun voisi olla vain onnellinen ja tyytyväinen?
Vierailija kirjoitti:
Syön aamulla leipää ja muroja. Menen autolla kauppaan. Tulen kotiin ja teen pastaa. Syön pastaa ja katson telkkaa. Käyn suihkussa. Syön leipää ja kaakaota ja katson telkkaa .
Voisi kai tiivistää että perseellään istuminen ja se,että ihmisen nyt pitää syödä. On sellainen asia kuin nälän tunne. Ja se "kunnon kotiruokakin " kyllä nostaa painoa,ei tarvitse istua mäkkärissä!
Hiilareita, hiilareita ja hiilareita.....! Ei ihme että lihottaa.
Hiilarit ovat nimenomaan niitä joilla me lihomme. Hiilarit aiheuttaavat elimistössämme sllaisen reaktion, että aivomme sanovst meille kokoajan "syö vielä jotain lisää". Sokeri on addektoiva aine, jota mieli haluaa vaan lisää vaikka vatsa olisikin jo täynnä.
Syökää proteiiniä, se pitää pitkään kylläisenä ja mieliteot vähenee huomattavasti. Vähentäkää hiilareita (pasta, peruna, riisi, leipä, kaikki missä on sokeria) minimiin. Elimistön tottuminen hiilqrittomuuteen tai vähähiilariseen kestää n 2 viikkoa, huomat kyllä muutoksen hyvin pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia normaalipainossa ja söin terveellisesti. Mulle puhkesi tinnitus joka on kuin kidutusta aamusta iltaan. Yöunet meni. Aloin syödä sen aiheuttamaan stressiin. Millään terveellisellä ei ollut mitään väliä enää. Halusin kuolla. Siinäpä syyt lihomiseen. Ja minä olin ennen sitä terveysintoilija!
Olen nyt viime kuukausien aikana saanut onneksi käännettyä kurssia. Löysin ne syömisen taidot ja elämänhallintataidot mitkä oli ennen romahdustani. Nekin piti aikanaan ihan opetella koska mulla ollut aiemminkin paino-ongelmaa joka puhkesi liian tiukoista dieetistä nuorena kun oli vääristynyt kehonkuva. Olen opetellut ja opetellut sallivaa tasapainoista syömistä.
Rakastan terveellistä ruokaa enemmän kuin hetken riemua jostain karkkipussista. Olen nyt laihtunut 6 kiloa siitä 10 kilosta minkä lihoin. Olin ylipainon rajalla jo.
Yksi asia minkä uskon monen te
Yksi asia mikä on tärkeä on säännön oppiminen: kun syöt kunnolla suurimman osan ajasta, tuloksia näkyy hyvinvoinnissa ja kropassa vaikka joskus herkuttelet. Tämä on varmaan ero monen lihavuudesta kärsivän ja normaalipainoisen välillä.
Minulle pitkän tähtäimen hyvinvointi painaa paljon enemmän vaakakupissa kuin lyhyen tähtäimen ilot. Pitkäjänteinen toiminta tuottaa suuremman ilon kuin hetken impulsiivinen toiminta jatkuvasti. Tietty kurinalaisuus on hyväksi ihmiselle ja ruokaa oppii arvostamaan jos ruokailuja suunnittelee eikä vain kokoajan osta impulsiivisesti jotain herkkua itselle. Herkkua voi olla muuten myös terveellisempi ruoka ja toki voi intuitiivisesti mennä kauppaan ja miettiä mikä olisi hyvää mutta pahimmillaan se menee siihen että ihminen ei näe muutakin jotkut pitsat ja energiajuomat ja hetken ilot.
Mikään pakkohan ei ole myöskään herkutella esim sokerilla. Sokeriherkut ei ole pakollisia mutta jos joku niitä kaipaa en niitä lähtisi täysin ruokavaliosta poistamaan täydellisen mustavalkoisesti. Jos on ahmija ei kannata missään nimessä ostaa isoja paketteja herkkuja kotiin jos se ei ole tasapainossa. Pieniä herkkuja joita syö sitten mutta niillä ei korvata kunnon ruokaa. Myös itse voi tehdä hivenen terveellisempiä herkkuja esim Banaanivohvelit, raakakakut, banaanileipä, vähäsokerisempi leivonta. Saat samalla niistä herkuistakin ravintoaineita
Ja mun mielestä tumma suklaa kohtuudella on paras herkku!
Olen ollut kassalla töissä, eikä se kilon irtokarkkipussi ollut mikään harvinainen näky, vaikken sellaista ole ikinä itse ostanut.