Voisiko joku selittää että mikä siinä on niin vaikeaa syödä ilman että lihoo huomattavan ylipainoiseksi?
En halua haukkua ylipainoisia vaan kuulla syitä miksi normaali syöminen ei onnistu.
Kommentit (115)
Hienoa ap. Et halunnut haukkua mutta haukuit kuitenkin ja se sama kuoro joka täällä aina haukkuu nappasi syötin heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, sitä ei voi selittää ihmiselle, jolla ongelmaa ei ole. Edes lääkärit kaikessa viisaudessaan eivät osaa ratkaista, miten auttaisivat ylipainoisia potilaitaan, joten miten niin kompleksisen asian voisi tässä noin vain selittää.
No kai sä osaat kertoa miksi et voi syödä kuin ihminen.
Kaikki ihmiset syövät kuin ihminen.
Aviomieheni syö kuin virtahepo. Hän ei kuitenkaan ole ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyykenlääkkeillä on sellainen maine, että lisäävät ruokahalua. Varsinkin masennuslääkkeitä sanotaan, että paino saattaa nousta joten kysymys kuuluu; onko kyseessä yleinen sivuvaikutus vai ihan tarkoituksellista, koska masennuksesta sanotaan, että saattaa menettää ruokahalunsa🤔
Sekoitetaan koktailiin vielä tyreostaatteja ja beetasalpaajia.
Haluaako joku huutelija testata?
Laihduta niin tervehdyt. Mielikin virkistyy, kun jaksat elää arkea ihan toisella tavalla. Nukut paremmin myös ja pääset turhista mömmöistä.
Mikä siinä muka on niin vaikeeta olla juomatta alkoholia? Enhän minäkään juo.
Mikä siinä on niin vaikeeta olla syömättä hampurilaisia? Enhän minäkään syö.
Mikä siinä muka on niin vaikeeta......?
Joku siinä vaan on niin vaikeeta olla syömättä suklaata ja pullaa.
Naisilla on makeanhimo eli jälkiruoanhimo, hormonit. Voisit hyödyntää sitä luomujälkiruokien myynnissä tai terveellisten marjapiirakoiden tahi leivokset. Tulisit rikkaaksi ja naiset saisi terveellisiä vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin, että70- 80- luvulla oli vähän ylipainoisia. Mikä on muuttunut kun nyt on toisin?
Ei silloin ollut joka kulmalla ja vaatekauppoja myöten myynnissä kaikenlaista syötåvää, jota ei lasketa ruoaksi. Sen lisäksi arjen liikkuminen on vähentynyt. Samoin matalan ruokalautasen koko on kasvanut 1970-luvun 17-19 cm läpimitasta 23-26 cm:n läpimittaan. Ihminen syö silmillään lautasta täyttäessään. Tuossa on jo tuntuva ero siinä, kuinka paljon mahtuu jauhelihapihvejä, perunoita, ruskeaa kastiketta ja raastettua porkkanaa lautaselle. Esimerkiksi työpaikkalounasta syötiin 1970-luvulla 0,5 kg ja nykyään kilon keskimäärin per ruokailija.
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin, että70- 80- luvulla oli vähän ylipainoisia. Mikä on muuttunut kun nyt on toisin?
Herkkuja sai vain harvoin, ruokaa sai vain ruoka-aikana, autolla ei kuskattu vaan piti mennä kävellen tai pyörällä. Eiköhän nämä selitä asian.
Hyvä että nykyään ihmiset saavat nautiskella elämästään huomattavasti ennemmän kuin ennen. Ei kuulu kenellekään, miten toiset elämänsä elää.
-normaalipainoinen
Mulla painoa ylläpitää vähäunisuudesta johtuva väsymys, väsyneenä tulee tehtyä tyhmiä valintoja syömisten suhteen. Olen hereillä 18-20 tuntia vuorokaudessa, joten siinä ehtii tulla aika usein nälkä. Stressi ja ahdistus pitää hormonit sellaisessa vireessä, ettei taatusti laihtumista tapahdu.
Kun lipsahtaa tiettyyn mielentilaan, unohtuu kaikki hyväksi opittu. Sitä menee ikään kuin autopilotille ja lappaa suuhun kaikki eteen tulevat höttöhiilarit. Myöhemmin on aivan kauhea olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 20kg ylipainoinen. Liikun, en syö ruokaa paljon, ja viimeksi käynyt lääkärissä kolme vuotta sitten. Koronankin sairastin kuumeettomana ja lähes oireettomana.
Ongelma on yksinäisyys ja olen persu karkeille. Eli kun ahdistaa ja tuntuu yksinäiseltä turvaudun karkkipussiin.
Siinäpä se selitys. Alkoholia en käytä, enkä syö mielialalääkkeitä. Ahdistus on iso osa elämääni.
"Olen persu karkeille"
Mitä hän tarkoitti tällä?
Varmaankin, että perso karkeille.
Autocorrect muuttaa persotkin persuiksi. Kova on käännytystyö!
Mites on läskit joko on henkisesti valmistauduttu siihen, että kohta pitää kuoriutua toppatakeista taas paljastavampiin vaatteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Mites on läskit joko on henkisesti valmistauduttu siihen, että kohta pitää kuoriutua toppatakeista taas paljastavampiin vaatteisiin?
Niin miten siihen erityisesti pitäisi valmistautua?
Se on ollut mysteeri mullekin. On vain syömättä liikaa niin pysyy mitoissaan. Ei se sen vaikeampaa ole.
Päivän syömiset tänään (normaali päivä ): aamiaiseksi hedelmä ja jugurttismoothie, päivällä kasviskeittoa ja reissari juustolla, illalla jugurtti. Ja tällä lihon. Ongelmana ehkä huono nukkuminen. Tai jotain. Nyt bmi 25. Liikun kävelemällä koiran kanssa joka päivä vähintään 10 000 askelta, lisäksi jumppaa 3 krt viikossa. Kiva kun haukutte läskiksi ja ylensyömäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun se gramman painoinen mielialalääke lihottaa kymmeniä kiloja.
pitäisi jakaa afrikkaan niitä.
Jossain puhuttiin että tutkivat nyt mikrokiteistä selluloosaa lääkkeenä nälänhätään.
Vierailija kirjoitti:
En halua haukkua ylipainoisia, mutta teen av:lle haukkumisketjun ylipainoisista. Hyvä ap!
Laihduta läski! Ai et sä kykene siihenkään.
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin, että70- 80- luvulla oli vähän ylipainoisia. Mikä on muuttunut kun nyt on toisin?
No ne karkki-, sipsi- ja limuhyllyt ovat ainakin osa ongelmaa. Kaikenlaista mättöruokaa on jatluvasti saatavilla ja rahaa on selvästi enemmän kuin ennen. Kuljetaan autolla lyhyetkin matkat.
Vierailija kirjoitti:
Mun on pakko sanoa et osan on pakko johtua geeneistä ja osa ihan elintavoista. Tämä pohjautuen omaan nelihenkiseen perheeseen. Minä ja vanhempi lapsi ihan normipainoisia, isä ylipainoinen ja nuoremmalla lapsella selvästi taipumusta ylipainoisuuteen. Vielä nuorempi lapsi normimitoissa, mutta huomaan kropasta heti, jos hän ei ole vähään aikaan liikkunut. Tiedän tasan tarkkaan mitä syömme, normi kotona tehtyä ruokaa. Eli kaikkea ei voi laittaa osaamattomuuden/ liikkumattomuuden/ herkkujen piikkiin tms. Kyllä geeneillä on pakko olla oma osansa. Mutta se, että sen tunnistaa ajoissa... niin siinä vasta hyvä kysymys. Että myönnän suoraan vahtivani nuoremman liikkumista/liikkumattomuutta ja herkkujen määrää vähän enemmän kuin isomman. Mutta ihan normisti nuorempikin saa herkutella. Ja vielä tuohon vanhempien painoeroihin... ihan samalla tavalla molemmat vanhemmat mättää herkkuja ja alkoholia nassuun ja se ylipainoinen kyllä meillä liikkuu enemmän kuin mi
Tämän näkee hyvin myös koirista. Mulla oli äiti ja tytär koirina. Äitikoira lihosi liikaa ja sen lapsi laihtui liikaa (isänsä suvun geenit, laihoja ja lihaksikkaita). Söivät todellakin samaa ruokaa saman verran samaan kellonaikaan, ihan samasta pussista, sama määrä liikuntaa kun käytin yhtäaikaa lenkillä. = GEENIT
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin, että70- 80- luvulla oli vähän ylipainoisia. Mikä on muuttunut kun nyt on toisin?
Omalla kohdallani:
-liikuin joka paikkaan fillarilla
-söin vain kotiruokaa, katettuna pöytään, yhdessä muiden kanssa + kouluruokaa, joka oli paskaa
-tein fyysistä työtä maatilalla, vaikka olin lapsi
-säännölliset nukkumisajat
-ei ollut nettiä, telkkaria kyllä katsoin enemmän kuin nyt ja luin enemmän kirjoja
Soppaluu, pulkannaru, luuviulu, narukäsi, luita pussissa, jne. Ei se laihuudesta haukkuminenkaan mukavalle tunnu.
No jotkut tykkäävät käydä silsaisissa yleisissä suihkutiloissa ja hörppiä altaasta toisten häpykarvojen ja napanöyhdän kyllästämää kloorivettä. Minä en. Olen miljoona kertaa mielummin kotona.