Miksi kalorien laskeminen on täysin hyödytöntä?

Ei ainakaan omalla kohdalla ole turhaa.

Ainoa keino pudottaa painoa on syödä 1000kcal/alle 100g hh per päivä. Tällä olen laihtunut rrilu 2kg yänävuonna. Ylipainoa 5-8kg.

Mutta syön kunnon ruokaa 2 lämmintä ateriaa päivässä + aamu- ja iltapala

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki elimistö yrittää säästää.

Se ettei kaloreilla laihdu on yhtä hullua kuin että kaloreilla ei liho.

Yksi kilo on 7000 kaloria. 

 

Eli pitsa, ranskikset, suklaalevy, sipsipussi, pari munkkia ja kilo on syöty.

Mutta yritäppä olla syömättä niin kauan että 7000 kaloria on kulutettu.

Ei ihan. Yksi pudotettu kilo on noin 7000 kcal, mutta se ei ole rasvakilon energiamäärä, joka on 9000 kcal. Pudotettuun kiloon lasketaan aina kuuluvan myös lihasta, siitä tuo ero. Eli jos pudotat massastasi yhden kilon, siitä vain osa on rasvaa, loput lihasta. Tai jopa toisinpäin kun oikein typerästi toimit.

Sen sijaan jos onnistut hankkimaan itsellesi rasvakilon syömällä, olet lihomiseen kuluneella aikavälillä syönyt 9000 kcal liikaa. 

Jojotellessa voi käydä ja usei

*Rasvakudos (lipidit) sisältää n. 37,8 MJ (9000 kcal) kiloa kohti. Rasvattoman kehonosan energia on lähes kokonaan proteiineissa (n. 16,8 MJ eli 4000 kcal), mutta koska rasvattomasta kehosta 75 % on vettä, on energiasisältö (1-0,75) x 16,8 MJ = 4,2 MJ eli 1000 kcal/kg.

Laihtuessa jokaisessa menetetyssä kilossa on yleensä n. 25 % rasvatonta kehonosaa ja 75 % rasvakudosta. Näin ollen yksi laihdutettu kilo sisältää 0,25 x 4,2 + 0,75 x 37,8 = 29,4 MJ = 7000 kcal.* 

(Patrik Borg, Mikael Fogelholm, Hannele Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus)

Toisin sanoen yhden rasvakilon energiamäärä EI ole 7000 kcal eikä myöskään 7700 kcal. Se on 9000 kcal. Pudotettu kilo ei ole sama asia kuin pudotettu rasvakilo.

Tuo vähähiilarinen ketoosi dieetti sopii loistavasti miehille mutta kaikki naiset eivät hyödy siitä.

Ketoosia käyttivät jo aikoinaan antiikin Rooman upseerit, kun piti mahtua uniformuun orgia-kauden jälkeen.

Keto-dieetti laihduttaa nopeasti juuri miehiä ja erityisesti vatsan alueelta. Ketoosi saa miehen testosteroniarvot kohoamaan moninkertaisesti ja miehen älykkyysosamäärä ja energia saa buustausta. On tehty tutkimuksia että miehen älykkyysosamäärä ja tarkkaavaisuus nousee hänen ollessa keto-ruokavaliolla. Syynä voi ehkä olla lihaa sulattavien suolistobakteerien kasvu. Petoeläimen pitää olla neuvokkaampi, tarkkaavaisempi ja älykkäämpi kuin "märehtijän". 

Ikävä kyllä, naisilla tämä dieetti ei toimi aina. Naisilla on korkeat estrogeenitasot, jotka toimivat insuliinin tapaan ravintoa varastoivana hormonina. Eli nainen voi paradoksaalista kyllä, jopa lihoa vaikka ketoosi olisi päällä kun estrogeeni varastoi osan rasvasta lantiolle ja reisiin.

Myös vanhemmilla naisilla, joilla keho ei enää tuota estrogeenia tilanne on vielä hullumpi: kortisolista eli stressihormonista on tullut dominoiva hormoni, estrogeenin ja progesteronin väistyttyä. Kortisoli varastoi rasvaa juurikin keskikehoon. Se hajoittaa jopa lihaksia rasvaksi. Tästä johtuu "mummo-kroppa" selkäläskit, pienet pussittavat pakarat, joiden päällä pulleat jenkkakahvat ja iso maha. Plussaa monelle on kapeat reidet.

Myös liian pitkä, yli 15h. paasto lisää kortisolin määrää. Naiset eivät ole metsästäjiä vaan keräilijöitä. Naiset eivät ole miehen tapaan saalistajia vaan saaliseläimiä. On sanottu, että jokainen nainen pelkää koko ajan jotain. Pelko on naisen luontainen olotila. Nainen on aina huolissaan jostain, asia mitä miehen on vaikea ymmärtää. 

Naiselle paras dieetti on kasvispainotteinen sekaravinto. Mahdollisimman vähän eineksiä, käsiteltyjä hiilareita kuten pasta ja leipää ja pullaa ym. Nainen tarvitsee hiilareita toisin kuin mies. Hiilarin lähteinä mielummin juurekset, pavut, pähkinät, hedelmät ja marjat. 

7000 KILOKALORIN VAJE on yhtä kuin kilo tippuu viikossa painosta , ainakin meikäläisellä,muista en välitä.Metriäkään ei tarvi kävellä,eikä jumpata kilot vaan katoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelepa vaikka tyypin 1 diabeetikkoja: jos he eivät ota insuliinia, he voivat syödä mitä tahansa, niin paljon kuin haluavat, ilman että paino nousee grammaakaan (mutta toki heille tulee kasapäin muita terveysongelmia). Heille kaloreilla ei todellakaan ole mitään merkitystä. Tämäkin on todiste siitä, että hormonit (varsinkin insuliini) vaikuttavat painonhallintaan paljon enemmän kuin kalorit.

Annanpa myös esimerkin itsestäni: paastosin 7 päivää juoden vain vettä ja kalorittomia nesteitä. Tuon 7 päivän aikana en pudottanut grammaakaan painoa, vaikken saanut sisääni yhtäkään kaloria.

Minä paastosin myös 7 päivää lähes nollakaloreilla. Paino tippui 3 kiloa. 8. päivänä söin yhden kevyen aterian. Seuraavana päivänä paino oli noussut 2 kiloa. Vielä pari päivää söin hyvin kevyesti, paino nousi vielä kilon ja jäi siihen, eli samaan

Kertomallasi ei ole mitään tekemistä laihtumisen kanssa. Tuollainen paastoaminen ja sen lopettaminen vaikuttaa lähes pelkästään nesteen määrään kehossa. Käytännössä kun paastoat niin kehossa olevan veden määrä vähenee ja kun alat syömään niin vettä sitoutuu enemmän. Pelkästään jo vatsalaukussa ja suolistossa oleva ruoka sitoo itseensä helposti pari litraa vettä.

Muutamassa päivässä ei merkittäviä määriä rasvaa pala, ellei sitten tee samalla jotain hillitöntä rääkkitreeniä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo vähähiilarinen ketoosi dieetti sopii loistavasti miehille mutta kaikki naiset eivät hyödy siitä.

Ketoosia käyttivät jo aikoinaan antiikin Rooman upseerit, kun piti mahtua uniformuun orgia-kauden jälkeen.

Keto-dieetti laihduttaa nopeasti juuri miehiä ja erityisesti vatsan alueelta. Ketoosi saa miehen testosteroniarvot kohoamaan moninkertaisesti ja miehen älykkyysosamäärä ja energia saa buustausta. On tehty tutkimuksia että miehen älykkyysosamäärä ja tarkkaavaisuus nousee hänen ollessa keto-ruokavaliolla. Syynä voi ehkä olla lihaa sulattavien suolistobakteerien kasvu. Petoeläimen pitää olla neuvokkaampi, tarkkaavaisempi ja älykkäämpi kuin "märehtijän". 

Ikävä kyllä, naisilla tämä dieetti ei toimi aina. Naisilla on korkeat estrogeenitasot, jotka toimivat insuliinin tapaan ravintoa varastoivana hormonina. Eli nainen voi paradoksaalista kyllä, jopa lihoa vaikka ketoosi olisi päällä kun estrogeeni varastoi osan r

Keto laskee vapaan teston määrää normaalipainoisella miehellä. Shbg nousee kokonaisteston suuresta määrästä huolimatta. Älykkyysosamäärää nostavista vaikutuksista ei ole yhtäkään tutkimusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki elimistö yrittää säästää.

Se ettei kaloreilla laihdu on yhtä hullua kuin että kaloreilla ei liho.

Yksi kilo on 7000 kaloria. 

 

Eli pitsa, ranskikset, suklaalevy, sipsipussi, pari munkkia ja kilo on syöty.

Mutta yritäppä olla syömättä niin kauan että 7000 kaloria on kulutettu.

Ei ihan. Yksi pudotettu kilo on noin 7000 kcal, mutta se ei ole rasvakilon energiamäärä, joka on 9000 kcal. Pudotettuun kiloon lasketaan aina kuuluvan myös lihasta, siitä tuo ero. Eli jos pudotat massastasi yhden kilon, siitä vain osa on rasvaa, loput lihasta. Tai jopa toisinpäin kun oikein typerästi toimit.

Sen sijaan jos onnistut hankkimaan itsellesi rasvakilon syömällä, olet lihomiseen kuluneella aikavälillä syönyt 9000 kcal liik

Lipidit ja rasvakudos eivät ole sama asia, koska jälkimmäisessä on muutakin. Nuo prosentit ovat vain yhden tutkimuksen keskiarvo ja niihin voi vaikuttaa muuttamalla proteiinin saantia sekä lihaskuntoharjoittelun määrää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki elimistö yrittää säästää.

Se ettei kaloreilla laihdu on yhtä hullua kuin että kaloreilla ei liho.

Yksi kilo on 7000 kaloria. 

 

Eli pitsa, ranskikset, suklaalevy, sipsipussi, pari munkkia ja kilo on syöty.

Mutta yritäppä olla syömättä niin kauan että 7000 kaloria on kulutettu.

Ei ihan. Yksi pudotettu kilo on noin 7000 kcal, mutta se ei ole rasvakilon energiamäärä, joka on 9000 kcal. Pudotettuun kiloon lasketaan aina kuuluvan myös lihasta, siitä tuo ero. Eli jos pudotat massastasi yhden kilon, siitä vain osa on rasvaa, loput lihasta. Tai jopa toisinpäin kun oikein typerästi toimit.

Sen sijaan jos onnistut hankkimaan itsellesi rasvakilon syömällä, olet lihomi

Ylempänä on selitetty miten tuo 7000 kcal per pudotettu kilo lasketaan. Siinä rasvakudos ja lipidit tarkoittavat samaa.

Tietenkin tuo on se mitä yleisimmin havaitaan tapahtuvan eli että laihtuessa tietyn määrän tietyssä ajassa, neljäsosa poistuneesta painosta on yleensä lihasta. 

On mahdollista pudottaa melkein pelkkää rasvaa, onnea siihen. On myös mahdollista pudottaa melkein pelkkää lihasta, ainakin jos uskoo kehonkoostumusmittauksia. Hienot laitteet ainakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki elimistö yrittää säästää.

Se ettei kaloreilla laihdu on yhtä hullua kuin että kaloreilla ei liho.

Yksi kilo on 7000 kaloria. 

 

Eli pitsa, ranskikset, suklaalevy, sipsipussi, pari munkkia ja kilo on syöty.

Mutta yritäppä olla syömättä niin kauan että 7000 kaloria on kulutettu.

Ei ihan. Yksi pudotettu kilo on noin 7000 kcal, mutta se ei ole rasvakilon energiamäärä, joka on 9000 kcal. Pudotettuun kiloon lasketaan aina kuuluvan myös lihasta, siitä tuo ero. Eli jos pudotat massastasi yhden kilon, siitä vain osa on rasvaa, loput lihasta. Tai jopa toisinpäin kun oikein typerästi toimit.

Sen sijaan jos onnistut hank

Lipidit ja rasvasolut ovat kaksi eri asiaa asianyhteydestä riippumatta. Tämä on lukiotason biologiaa. 

Rasvan ja lihaksen suhde vaihtelee valtavasti tutkimuksien välillä. Esimerkiksi ylipainoisissa ja treenaamattomissa lihas kasvaa ja rasva palaa samaa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki elimistö yrittää säästää.

Se ettei kaloreilla laihdu on yhtä hullua kuin että kaloreilla ei liho.

Yksi kilo on 7000 kaloria. 

 

Eli pitsa, ranskikset, suklaalevy, sipsipussi, pari munkkia ja kilo on syöty.

Mutta yritäppä olla syömättä niin kauan että 7000 kaloria on kulutettu.

Ei ihan. Yksi pudotettu kilo on noin 7000 kcal, mutta se ei ole rasvakilon energiamäärä, joka on 9000 kcal. Pudotettuun kiloon lasketaan aina kuuluvan myös lihasta, siitä tuo ero. Eli jos pudotat massastasi yhden kilon, siitä vain osa on rasvaa, loput lihasta. Tai jopa toisinpäin kun oikein typer

 

Siis todellako sinä luulet, että nuo tuon kirjan kirjoittajat eivät tiedä, mitä on rasvakudos? He ovat yliopistokoulutettuja tutkijoita. Ajatteletko kenties jotain kolesteroleja ja triglyseridejä ja että ne vain ovat niitä lipidejä ja rasvakudoksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Vaiko solujen lipidikaksoiskerrosta ihan?

Oli miten oli, se rasvan energiasisältö on 9000 kcal/1000 g ja sitä on käytetty perusteena, kun on laskettu tuo n. 7000 kcal:n energiavaje 1 painokilon pudottamiseen. Nuohan ovat vakioita. Proteiinin ja rasvan ja myös hiilihydraatin energiamäärät siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki elimistö yrittää säästää.

Se ettei kaloreilla laihdu on yhtä hullua kuin että kaloreilla ei liho.

Yksi kilo on 7000 kaloria. 

 

Eli pitsa, ranskikset, suklaalevy, sipsipussi, pari munkkia ja kilo on syöty.

Mutta yritäppä olla syömättä niin kauan että 7000 kaloria on kulutettu.

Ei ihan. Yksi pudotettu kilo on noin 7000 kcal, mutta se ei ole rasvakilon energiamäärä, joka on 9000 kcal. Pudotettuun kiloon lasketaan aina kuuluvan myös lihasta, siitä tuo ero. Eli jos pudotat massastasi yhden kilon, siitä vain osa on rasvaa,

En tosiaan tiedä onko yliopistolla käynyt astetta isompi moka vai onko lainaaja ymmärtänyt asian väärin.

"Siis todellako sinä luulet, että nuo tuon kirjan kirjoittajat eivät tiedä, mitä on rasvakudos? He ovat yliopistokoulutettuja tutkijoita. Ajatteletko kenties jotain kolesteroleja ja triglyseridejä ja että ne vain ovat niitä lipidejä ja rasvakudoksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Vaiko solujen lipidikaksoiskerrosta ihan?

Oli miten oli, se rasvan energiasisältö on 9000 kcal/1000 g ja sitä on käytetty perusteena, kun on laskettu tuo n. 7000 kcal:n energiavaje 1 painokilon pudottamiseen. Nuohan ovat vakioita. Proteiinin ja rasvan ja myös hiilihydraatin energiamäärät siis."

Rasvakudos ja lipidit liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. 

Vierailija kirjoitti:

Minä pystyin nuorena tiputtamaan painoa kaloreita laskemalla. Tein sitä säännöllisesti, kun pyrin estämään painoa nousemasta muutamaa kiloa enempää. Nyt olen jo vaihdevuodet ohittanut, ja paino on noussut. Olen kolmesti yrittänyt tiputtaa painoa samalla tavalla kuin nuorena, eli kaloreita laskemalla, mutta ei onnistu. Yhtään kiloa ei ole lähtenyt.

Eli nuorena olisin sanonut, että artikkeli on pötyä, niin sanon, että totta.

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta itse olen 52v. ja olen saanut tammikuun alusta tähän päivään kaloreita laskemalla pudotettua painoa 7kg (66kg->59kg).

Kävin kehonkoostumusmittauksessa joulukuun lopussa ja uudelleen viime viikolla. Sen mukaan kaikki pudotettu paino on rasvaa. Lihasmassa on itseasiassa jopa kasvanut 1,4kg.

Tähän asti kaikki kiinteytymisyritykseni ovat epäonnistuneet. Tällä kertaa laskin kaloreita ja makroja, pidin tankkauspäivän kahden viikon välein ja aloin nukkumaan 9 tuntia yössä. Olen aina liikkunut paljon, mutta nyt vaihdoin yhden aerobisen treenin lihaskuntotreeniksi. Ennen viikossa 3 x aerobinen ja 2 x lihaskunto. Nyt 2x aerobinen ja 3 x lihaskunto.

Mutta kyllä olen sitä mieltä, että kalorien laskeminen oli ratkaisu omaan painonpudotukseen.

Vierailija kirjoitti:

"Siis todellako sinä luulet, että nuo tuon kirjan kirjoittajat eivät tiedä, mitä on rasvakudos? He ovat yliopistokoulutettuja tutkijoita. Ajatteletko kenties jotain kolesteroleja ja triglyseridejä ja että ne vain ovat niitä lipidejä ja rasvakudoksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Vaiko solujen lipidikaksoiskerrosta ihan?

 

Oli miten oli, se rasvan energiasisältö on 9000 kcal/1000 g ja sitä on käytetty perusteena, kun on laskettu tuo n. 7000 kcal:n energiavaje 1 painokilon pudottamiseen. Nuohan ovat vakioita. Proteiinin ja rasvan ja myös hiilihydraatin energiamäärät siis."

Rasvakudos ja lipidit liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. 

Se ei muuta periaatetta jolla yhden painokilon pudottamiseen vaadittu energiavaje on laskettu. Mielsit sitten ne eri asioiksi tai et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siis todellako sinä luulet, että nuo tuon kirjan kirjoittajat eivät tiedä, mitä on rasvakudos? He ovat yliopistokoulutettuja tutkijoita. Ajatteletko kenties jotain kolesteroleja ja triglyseridejä ja että ne vain ovat niitä lipidejä ja rasvakudoksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Vaiko solujen lipidikaksoiskerrosta ihan?

 

Oli miten oli, se rasvan energiasisältö on 9000 kcal/1000 g ja sitä on käytetty perusteena, kun on laskettu tuo n. 7000 kcal:n energiavaje 1 painokilon pudottamiseen. Nuohan ovat vakioita. Proteiinin ja rasvan ja myös hiilihydraatin energiamäärät siis."

Rasvakudos ja lipidit liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. 

Se ei muuta periaatetta jolla yhden painokilon pudottamiseen vaadittu energiavaje on laskettu. Mielsit sitten ne eri asioiksi tai et.

Vaikuttaa se, koska grammassa lipidiä on enemmän energiaa kuin grammassa rasvakudosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siis todellako sinä luulet, että nuo tuon kirjan kirjoittajat eivät tiedä, mitä on rasvakudos? He ovat yliopistokoulutettuja tutkijoita. Ajatteletko kenties jotain kolesteroleja ja triglyseridejä ja että ne vain ovat niitä lipidejä ja rasvakudoksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Vaiko solujen lipidikaksoiskerrosta ihan?

 

Oli miten oli, se rasvan energiasisältö on 9000 kcal/1000 g ja sitä on käytetty perusteena, kun on laskettu tuo n. 7000 kcal:n energiavaje 1 painokilon pudottamiseen. Nuohan ovat vakioita. Proteiinin ja rasvan ja myös hiilihydraatin energiamäärät siis."

Rasvakudos ja lipidit liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. 

Se ei muuta periaatetta jolla yhden painokilon pudottamiseen vaadittu energiavaje on laskettu. Mielsit sitten ne eri asioiksi tai et.

Se 7000 kcal tulee kuitenkin tuosta mainitusta laskutoimituksesta, jossa osan kaloreista lasketaan tulevan lihaksesta.

Kerro toki oma kaavasi, miten olet päätynyt 7000 kcal:iin per pudotettu kilo, mitkä elementit ja millä laskukaavalla tuottavat tulokseksi 7000 kcal tai mikä nyt onkaan oma ajatuksesi rasvakudoksen energiamäärästä?

Sinä sanot: "Kalorien laskeminen on hyödytöntä ja en laihtunut sillä kun yritin kalorit ei toimi niinkuin sanotaan kalorit ei toimi noin"

Mitä minä väitän: et laskenut huolellisesti ja oikein.

Perustelen:

- Valmiin ruuan kaloreiden laskeminen on mahdotonta ilman keittiövaakaa ja ainesosien määrää. Esimerkiksi ravintolaruoka, käytän tässä vertailuna pakastepizzojen määriä. Se kepoisin kasvisversio vegetale on 700kcal per pizza, eikä mistään ravintolasta saa niin pieniä ja kuivia pizzoja. Isoin grandiosa juusto meetvursti pakastepizza on 1400kcal. Jos syöt juhlissa satunnaisen viipaleen tuntematonta pizzaa, et voi tietää onko siinä edes 200 vai 500kcal. "Ei siinä varmaan ollut kuin 200". Sushin kalorit voi olla välillä 40kcal (kurkkumaki) - 250kcal (uppopaistettu lohi majoneesilla ja avokadolla). Italialainen mättöpasta on ainakin 1200kcal/annos, mutta onko se 1200 vai 1800? Koulun kahvilan pieni juustosämpylä tomaatilla:210kcal. Kahvilan juustosämpylä, herkullinen, vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja: 650kcal.

- Vaikka olisi vaaka, niin silti ihan perus prosenttilasku näyttää olevan hankalaa tosi monelle. TJeU: kaikki kyselyt netissä mama-nuudelien kalorimääristä.

- Moni unohtaa laskea juomat. Lasi maitoa aamulla: 120kcal. Energiajuoma: 165kcal. 2dl Appelsiinimehu lasi: 90kcal. Överiesimerkki: iso mocha latte 375kcal.

- Lisäksi epävarmuuden vallitessa ihmismieli pyöristää asioita itselleen miellyttävämpään suuntaan. Ja ihminen mielellään juksaa itselleen sen alemman luvun. "Ei se ollut kuin 150kcal pulla". Ja koska laihduttaminen on kurjaa, sitä sitten etsii mahdollisuuksia ayödä vähän enemmän: "pidän tänään nollapäivän" ja todellisuudessa syökin överit.

Eli: jos et punnitse joka ruokaa ja unohdat merkata vaikka ne kahvitauon kahvimaidot, se sun laskelma jää vajaaksi, "annat itsellesi luvan" syödä vielä vähän iltapalaa, ja todellisuudessa et ehkä edes elä energiavajeella.

 

Kalorien laskeminen toimii, mutta vain jos sitoudut tekemään sen kunnolla ja oikein joka päivä. "Kaloriteoria" on perus fysiikkaa, mutta sen käyttö arjessa vaatii perus matematiikkaa.

Mikäli kalorien laskeminen ei toimi, tekee jotain väärin.

Pitää olla hyvä ja tarkka vaaka, osata laskea syödyt kalorit tuotteiden ravintosisällön mukaan. Jos on yhtään epävarmuutta, pitää arvioida/pyöristää YLÖSPÄIN. Ei saa huijata itseään yhtään, eikä unohtaa kirjata mitään syötyä tai juotua. Ei kannata luottaa kalorilaskureiden valmiisiin tuotenimikkeisiin, vaan laskea AINA itse.

Oikein tehtynä toimii ihan jokaisella. Varmasti.

Kalorien laskeminen toimii, mutta on pitemmän päälle ikävää puuhaa. Itse olen laihduttanut tämän vuoden aikana 81-> 76 kg kaloreita laskemalla. Paino on nyt jämähtänyt siihen 76 kiloon, kun kyllästyin, enkä olen uskollisesti näpytellyt kaikkea syömääni ruokaa kalorilaskuriin ja lopettanut syömistä kun päivän kalorit tulevat täyteen. Motivaatiota on, olen vain 4 kuukaudessa kyllästynyt. Pitää saada itsensä taas tekemään töitä laihtumisen eteen. Jos huolellisesti merkkaan kaiken ja punnitsen kaikki ruuat etten heitä painoja päästäni, laskeminen toimii hyvin. Jos taas menen fiiliksellä, paino joko pysyy samassa tai nousee.