Miksi Jumala loi ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta välttyä helvetiltä?
Kalvinistit opettaa, että Jumala on määrännyt ennalta jokaisen ihmisen joko taivaaseen tai helvettiin eikä kukaan voi millään lailla vaikuttaa omaan tai kenenkään muunkaan iankaikkisuuskohtaloon.
Luterilaiset opettaa, että omaan ja/tai muiden iankaikkisuuskohtaloon voi ehkä vaikuttaa esim. tekemällä lähetystyötä, kastamalla lapsia, nauttimalla ehtoollista ja lukemalla Raamattua. Yksikään ihminen voi kuitenkaan tehdä uskonratkaisua tai tulla muutenkaan uskoon omasta ansiostaan, vaan Jumala on viime kädessä se joka lahjoittaa uskon ja ylläpitää uskoa. Jostain syystä Jumala ei kuitenkaan lahjoita tätä uskoa kaikille ja huolehdi siitä, että kaikki pääsisivät taivaaseen.
Moni muu protestanttinen suuntaus opettaa, että vaikka ihminen voi itse tehdä uskonratkaisun, kaikki ne jotka eivät eläessään kuule evankeliumia joutuu helvettiin.
Miksi Jumala on luonut sellaisia ihmisiä, joilla ei ole lainkaan mahdollisuutta välttyä helvetiltä? Miksei hän ole huolehtinut siitä, että kaikki ihmiset pelastuu tai kaikilla on ainakin mahdollisuus pelastua?
Kommentit (1177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vertaan hindulaisuutta ja kristinuskoa niin pidän kristinuskoa näistä parempana vaihtoehtona, lukuisista eri syistä. Samoin käy muiden uskontojen kohdalla. Jos on esittää jokin muu oppi, niin voin tutustua aiheeseen. Ei ole vielä tullut vastaan. Ateismi taas vaatisi sokeaa uskoa ja silmien sulkemista tosiasioilta, joten sekään ei ole vaihtoehto.
Miksi niistä todistamattomista pitäisi valita kumpaakaan? Ateismi ei vaadi mitään, se on vain jumaluskon puutetta.
Ateismi on sen kieltämistä mikä on selvästi näkyvissä.
Ei ole.
sidottu vai vapaa ratkaisuvalta? Ikuisuuskysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuonkaltaisten kanssa kannata edes keskustella, vaikka laittaisi kymmenen sivua faktaa niin kieltäytyisitte lukemasta. Mutta jotain toki voi sanoa. Ottakaa huomioon, että Jeesus toimi aikuisena vain kolmisen vuotta julkisesta ja suht pienellä alueella. Jeesuksen toimintaa pidettiin uhkana niin juutalaisuudella kuin Rooman valtiolle, Jeesus ja Jeesusta seuranneet ihmiset pyrittiin siten vaientamaan. Sen ajan ihmisille, joilla suurella osalla ei varmasti ollut edes kirjoitustaitoa, ei olisi tullut ensimmäisenä mieleen kirjoittaa asiasta, tietoa levisi suullisesti kylästä toiseen.
Oliko vetten päällä käveleminen ja kuolleista herääminen niin arkipäiväisiä asioita 30-luvun Juudeassa että kukaan ei pitänyt niitä edes sen verran merkittävinä että olisivat jaksaneet merkitä tuollaiset tapahtumat ylös?
Nehän merkittiin. Nimittäin uuteen testamenttiin. Ne, jotka eivät uskoneet väittivät tietysti, että ruumis oli varastettu tai vastaavaa. Aivan kuten nykyäänkin. Ei heillä olisi ollut mitään syytä kirjoittaa henkiin herätetystä, jos he eivät uskoneet sellaisen tapahtuneen.
Vierailija kirjoitti:
Vaaleanpunaisista eleffanteista hallusinoijat ovat kansankielellä hulluja.
Entä ilman siittiötä hedelmöittyvistä munasoluista, tai 3 päivää kuolleena mädäntyneiden heräämisestä eloon hallusinoivat? Mitä he ovat?
"Nehän merkittiin. Nimittäin uuteen testamenttiin. Ne, jotka eivät uskoneet väittivät tietysti, että ruumis oli varastettu tai vastaavaa. Aivan kuten nykyäänkin. Ei heillä olisi ollut mitään syytä kirjoittaa henkiin herätetystä, jos he eivät uskoneet sellaisen tapahtuneen."
Jos minä alan nyt säveltää päästäni kirjaa jostain 50-/60-luvun tapahtumista ja silloin vaikuttaneesta ja kuolleesta henkilöstä niin mitä luulet miten kovaa faktaa saan kirjaani raavittua?
Tai vieläkin pahempaa, kuten monen Raamatun kirjan kohdalla, jos alkaisin tehdä "aikalaismerkintöjä" jostain 1800-luvun henkilöstä nyt.
Vierailija kirjoitti:
"Nehän merkittiin. Nimittäin uuteen testamenttiin."
Tarkoitin tietysti että joku aikalainen olisi ne kirjannut ylös, ei että niistä puhutaan ensimmäistä kertaa tuntemattoman kirjailijan 40 vuotta tapahtumien jälkeen kirjoittamassa kirjassa.
Joku aikalainen? Paavalin kirjeet on kirjoitettu 20-vuoden sisällä Jeesuksen kuolemasta. Paavali tapasi ihmisiä, jotka olivat olleet Jeesuksen seurassa. Eikö tämä ole jo aika lähellä aikalaistodistusta. Itse asiassa uusi testamentti on nimenomaan kirjoitettu aikalaistodistusten pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
"Nehän merkittiin. Nimittäin uuteen testamenttiin. Ne, jotka eivät uskoneet väittivät tietysti, että ruumis oli varastettu tai vastaavaa. Aivan kuten nykyäänkin. Ei heillä olisi ollut mitään syytä kirjoittaa henkiin herätetystä, jos he eivät uskoneet sellaisen tapahtuneen."
Jos minä alan nyt säveltää päästäni kirjaa jostain 50-/60-luvun tapahtumista ja silloin vaikuttaneesta ja kuolleesta henkilöstä niin mitä luulet miten kovaa faktaa saan kirjaani raavittua?Tai vieläkin pahempaa, kuten monen Raamatun kirjan kohdalla, jos alkaisin tehdä "aikalaismerkintöjä" jostain 1800-luvun henkilöstä nyt.
Paavali tapasi Pietarin, tämän kuuluisan Pietarin, jolle Jeesus antoi taivasten valtakunnan avaimet. Kuka olisi luotettavampi kertomaan mitä Jeesuksen elämässä tapahtui. Ei suinkaan kyse ole huhu-puheista, vaan todistuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle keskustelua sensuroiva hihhuli: Ei ne faktat sensuurillasi miksikään muutu. Jeesuksesta ei ole minkäänlaisia aikalaiskirjoituksia, vaikka luulisi ettei tuolloin olisi mistään muusta kirjoitettukaan. Ei kertakaikkiaan minkäänlaista mainintaa missään, kymmeniin vuosiin, aivan kuin koko miestä ei olisi ollut olemassakaan. Niitä aikalaiskirjoituksia ei ilmesty mihinkään vaikka miten poistatat täältä kommentteja, ja valehtelet itsellesi ja muille. Uskonnollasi ei ole pohjaa, ja tuhlaat koko elämäsi primitiivisen taikauskon alttarille. Koko raamattu on yhtä valheellinen kuin sinä sensurointeinesi. Säälittävä ruikku.
Myös Raamatun ulkopuolisista lähteistä löytyy mainintoja Jeesuksesta. Antiikin ajan roomalaisista historioitsijoista Tacitus, Suetonius ja Plinius viittaavat Jeesukseen. Lisäksi Jeesus mainitaan juutalais-roomalaisen historioitsijan Josefus Flaviuksen kirjoituksissa sekä rabbiinisissa teksteissä. Myös Uuden testamentin ulkopuolelle jätetyistä kristillisistä lähteistä, niin sanotusta apokryfisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa Jeesuksesta.
Löytyy niitä kirjoituksia muiltakin mm. Polykarpos, Irenius,
Vierailija kirjoitti:
Sinulle keskustelua sensuroiva hihhuli: Ei ne faktat sensuurillasi miksikään muutu.
Yritä olla vähän kunnioittavampi niin ehkä sun viestit säilyy.
Vierailija kirjoitti:
sidottu vai vapaa ratkaisuvalta? Ikuisuuskysymys.
Vapaa. Toki voi valita tehdä vääryyksiä vaikka uskoisi. Jo Israelin kansalle osoitettiin valinta, vääryydellä on hintansa:
"Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää."
Vierailija kirjoitti:
"Myös Raamatun ulkopuolisista lähteistä löytyy mainintoja Jeesuksesta. Antiikin ajan roomalaisista historioitsijoista Tacitus, Suetonius ja Plinius viittaavat Jeesukseen. Lisäksi Jeesus mainitaan juutalais-roomalaisen historioitsijan Josefus Flaviuksen kirjoituksissa sekä rabbiinisissa teksteissä. Myös Uuden testamentin ulkopuolelle jätetyistä kristillisistä lähteistä, niin sanotusta apokryfisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa Jeesuksesta.
Löytyy niitä kirjoituksia muiltakin mm. Polykarpos, Irenius,"
100-300 vuotta tapahtumien jälkeen kirjatut asiat eivät edelleenkään ole aikalaislähteitä. Mikä siinä sanassa on niin vaikeaa ymmärtää?
Yritähän löytää saman ajan ihmisistä aikalaislähteitä, eipä niitä paljon ole vaikka olisi merkittäväkin henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun ei usko taivaaseen, jumaluuteen tai helvettiin..
Kuissit käy?
No miten kaikelle täällä käy? Puille kukille eläimille. Kuollaan vaan. Energia ja atomit jatkaa kiertokulkuaan. Mutta jos ei ajattele sielun olevan ikuinen niin sitten tämä vaan loppuu kun kuolee. Ei siis käy mitenkään. Kuoltuaan ei ymmärrä enää mistään mitään.
Iankaikkinen elämä on osa ihmisen itsesuojeluvaistoa, kun ei halua kuolla, vaikka se on väistämätöntä. Ei haluta uskoa että kuollaan, että ystävä kuoli, vanhemmat kuoli, lapsi kuoli. Sitten keksitään tällainen. Ei me kuollakaan, huh. Elämä jatkuu, huh.
"Jostain syystä Jumala ei kuitenkaan lahjoita tätä uskoa kaikille ja huolehdi siitä, että kaikki pääsisivät taivaaseen.
Moni muu protestanttinen suuntaus opettaa, että vaikka ihminen voi itse tehdä uskonratkaisun, kaikki ne jotka eivät eläessään kuule evankeliumia joutuu helvettiin.
Miksi Jumala on luonut sellaisia ihmisiä, joilla ei ole lainkaan mahdollisuutta välttyä helvetiltä? Miksei hän ole huolehtinut siitä, että kaikki ihmiset pelastuu tai kaikilla on ainakin mahdollisuus pelastua?"
Ap esittää kysymyksen, johon emme tiedä vastausta. Jos on kuullut Jeesuksesta, niin Jumalaa voi myös etsiä itse eikä jäädä passiivisena odottelemaan. Jeesuksen pelastustyöstä pitää kertoa mutta emme loppujen lopuksi tiedä, miten Jumala menettelee niiden kanssa, jotka tätä sanomaa eivät kuule. Pelastuksesta voi myös kieltäytyä.
Ap, mikä on motiivisi esittää tällainen kysymys? Etsitkö itse Jumalaa vai onko kyseessä pelkkä älyllinen uteliaisuus? Miksi et kysy tätä teologeilta vaan tavallisilta uskovilta?
Flavius Josefus syntyi vuonna 37 jKr. Jerusalemissa ja kuoli noin vuonna 100 jKr. Roomassa. Josefuksen syntymä nimi oli Yosef ben Matityahu.
Josefus kirjoitti n. 75 - 79 jKr. teoksensa Juutalaissodista. Tässä kirjassaan Josefus kuvaa yksityiskohtaisen tarkasti mm. Jerusalemia, Jerusalemin temppeliä, juutalaisia kapinallisia, roomalaisten sotatoimia sekä Jerusalemin ja sen temppelin tuhoa. Raamatun Jeesus antoi profetian Jerusalemin temppelin tuhosta n. 30 jKr. ja neljäkymmentä vuotta tämän profetian jälkeen vuonna 70 jKr. temppeli tuhottiin täydellisesti juuri sillä tavalla miten Raamatun Jeesus kuvasi temppelin tuhoa, ettei siihen tulee jäämään kiveä kiven päälle. Josefus kirjoitti Jerusalemin ja temppelin tuhosta silminnäkijän todistuksen tarkasti ylös.
Josefus kirjoitti n. 93 - 94 jKr. hänen tärkeimmän kirjoituksensa juutalaisesta historiasta kirjassaan Muinaisista juutalaista, jonka sanotaan olevan myös eräs kaikkein tärkeimmistä antiikin ajan kirjoituksista ( , Ioudaikē archaiologia). Josefus kirjoitti Muinaisista juutalaisista ollessaan 56-vuotias. Josefus kirjoitti kirjansa Muinaisista juutalaisista kreikkalais-roomalaiseen maailmaan, jossa hän ylisti juutalaista kansaa, joka on niin usein ymmärretty väärin.
Siihen aikaan oli Jeesus, viisas mies, jos häntä on lupa sanoa mieheksi; sillä hän oli ihmeellisten tekojen tekijä, sellaisten ihmisten opettaja, jotka ottavat totuuden mielellään vastaan. Hän houkutteli luokseen sekä monia juutalaisia että monia pakanoita. Hän oli [Kristus]. Ja kun Pilatus meidän keskuudessamme olevien päämiesten ehdotuksesta oli tuominnut hänet ristille, ne, jotka ensin rakastivat häntä, eivät hylänneet häntä, sillä hän ilmestyi heille elävänä kolmantena päivänä, niin kuin jumalalliset profeetat olivat edeltä puhuneet nämä ja kymmenen tuhatta muuta ihmeellistä asiaa hänestä. Eikä kristittyjen heimo, joka on saanut nimensä hänestä, ole tänä päivänä kuollut sukupuuttoon. Flavius Josephus Antiquities of the Jews 18:3:3
Monet ihmiset ovat kyseenalaistaneet onko Pontius Pilatusta ollut koskaan edes olemassa. Ryhmä arkeologeja teki kaivauksia (1961-62 Kesarea Maritima - Israel) löytäen kaiverruksen, jossa luki Tiberieum Pontius Praefectus Iuda (Pontius Juudean maakunnan prefekti Tiberiuksen hallituskaudella). Täten myös historia todistaa kiistattomasti, että Pontius Pilatus niminen henkilö toimi Juudean maakunnassa Rooman keisari Tiberiuksen hallituskaudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos keskittyisitte pahuuden ongelman miettimisen sijaan miettimään mahdollisuutta, että on olemassa hyvä ja rakastava Jumala. Mitä siitä seuraisi?
Vanhan testamentin jumala ei ole hyvä ja rakastava.
Vai olisiko niin, että ihmiset oli niin pahuuden vallassa, yhteiskunnat niin pahuuden läpäisemiä, että se näkyy vanhassa testamentissa ja sen tapahtumissa? Vai sanotko pahaksi yhteiskuntaa, joka laittaa rikollisen vankilaan? Sanotko pahaksi sotilasta, joka joutuu tappamaan puolustaessaan kotimaansa vapautta? Vanhan testamentin maailma on raaka ja julma, koska ihmiset olivat sellaisia.
Jumala oli luonut heistä jokaisen, tietäen koko heidän elämänsä ja pahuutensa luomishetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos keskittyisitte pahuuden ongelman miettimisen sijaan miettimään mahdollisuutta, että on olemassa hyvä ja rakastava Jumala. Mitä siitä seuraisi?
Vanhan testamentin jumala ei ole hyvä ja rakastava.
Vai olisiko niin, että ihmiset oli niin pahuuden vallassa, yhteiskunnat niin pahuuden läpäisemiä, että se näkyy vanhassa testamentissa ja sen tapahtumissa? Vai sanotko pahaksi yhteiskuntaa, joka laittaa rikollisen vankilaan? Sanotko pahaksi sotilasta, joka joutuu tappamaan puolustaessaan kotimaansa vapautta? Vanhan testamentin maailma on raaka ja julma, koska ihmiset olivat sellaisia.
Jumala oli luonut heistä jokaisen, tietäen koko heidän elämänsä ja pahuutensa luomishetkellä.
Jumala lahjoittaa ihmiselle elämän, mutta ihminen on vapaa valitsemaan miten sen elämän elää. Kukaan ei synny esim. murhaajana, vaan jossain vaiheessa ihminen tekee valinnan. Myös toisenlainen valinta olisi mahdollinen.
Ei tuonkaltaisten kanssa kannata edes keskustella, vaikka laittaisi kymmenen sivua faktaa niin kieltäytyisitte lukemasta. Mutta jotain toki voi sanoa. Ottakaa huomioon, että Jeesus toimi aikuisena vain kolmisen vuotta julkisesta ja suht pienellä alueella. Jeesuksen toimintaa pidettiin uhkana niin juutalaisuudella kuin Rooman valtiolle, Jeesus ja Jeesusta seuranneet ihmiset pyrittiin siten vaientamaan. Sen ajan ihmisille, joilla suurella osalla ei varmasti ollut edes kirjoitustaitoa, ei olisi tullut ensimmäisenä mieleen kirjoittaa asiasta, tietoa levisi suullisesti kylästä toiseen. Kristittyjä vainottiin ankarasti ensimmäiset vuosisadat, jos jotain kirjoituksia on ollut niin en ihmettelisi jos ne olisi tarkoituksella tuhottu, "Jeesus-liike" pyrittiin tuhoamaan. Lisäksi voidaan verrata muihin historiallisiin henkilöihin. Jos verrataan vaikka pontius pilatukseen, hänestä löytyy ainoastaan yksi aikalaislähde, kaiverrus kivessä, vaikka kyseessä oli merkittävä roomalainen virkamies. Ei siis kovin paljon. Pitää myös ottaa huomioon, että Jeesuksen seuraajat tuottivat valtavan kirjallisen aineiston, uuden testamentin. Varhaisimmat säilyneet ovat Paavalin kirjeet 50-luvulta, ei kovin kauan Jeesuksen kuoleman jälkeen. Ja edelleen, Jeesusta pidetään tiedemaailmassa historiallisena henkilönä.