Viiden nepsy-tyttären yksinhuoltajaäiti on jaksamisensa äärirajoilla kokee, että sukulaisetkin jättivät yksin
Miksi, oi miksi pitää niitä lapsia tehdä enempää, jos jo eka ja toka lapsi on erityislapsi. Pitänyt vielä kolme pykätä lisää.
Ei ihmekään, jos sukulaisetkaan ei jaksa tuollaista konkkaronkkaa. Miehetkin häipyneet liukkaasti takavasemmalle.
Kommentit (388)
Minä olen autistin äiti, siltä kannalta kirjoitan.
Suomessa ei todellakaan ole helppo saada julkiselta tutkimuksia/kuntoutusta. Oman lapseni kohdalla autismi oli selvää jo taaperoiässä, kaikki klassiset oireet näkyvissä + isän puolelta periytyvä. Neuvolassa vähäteltiin ja vedottiin ikään, kunnes tuli aika aloittaa päiväkoti. Siirto pienryhmään tuli viikossa aloittamisesta. Tämän jälkeen neuvolakin otti tosissaan, ja tekivät lähetteitä eteenpäin lääkärin kanssa.
Lähetteet vaan eivät menneet läpi. Yritettiin aina uudestaan, nimiä oli alla useita. Vasta ylilääkärin puututtua peliin, päästiin neurolle tutkimuksiin. Tätä ennen oltiin mm. käyty vuosi perheneuvolassa kuuntelemassa "minulla ei ole autismiosaamista, mutta katsotaanko seuraavaa aikaa" kuukausittain. Tuntui, että julkinen teki kaikkensa, ettei mikään edistynyt, ja tarjosi toisaalta tilalle kaikkea hyödytöntä.
Viikko neurolla ja siitä se sitten lähti. Työntekijämme ihmetteli, miten emme olleet päässeet läpi jo aiemmin- lapsi oli jo lähes eskari-ikäinen tässä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan tyttöjen nepsypiirteet voivat hyvin jäädä pitkäksikin aikaa huomaamatta.
No joissakin tapauksissa joo. Esimerkiksi se hiljainen ja kiltti kympin tyttö, joka on aina nenä kiinni kirjassa, saattaa olla lievästi autistinen, mutta nämä kympin tytöt harvemmin terrorisoivat ympäristöään.
Eikä välttämättä niin vähääkään. Jos on riittävän älykäs, kykenee peittämään sen autisminsa nenteiltä käytännössä loputtomiin. Se muu kuormitus sitten ennemmin tai myöhemmin tekee sen, että ihminen murtuu.
Minullakin meni kouluaikoina kaikki energia sen ympäristön sietämiseen ja olin aina niin loppu, etten tehnyt kotona läksyjä. Minua pidettiin vaan laiskana, mutta mihinkään ei puututtu, koska sain aina niin hyviä numeroita.
Arvatkaa onko helmeä tajuta aikuisena, että en olekaan laiska, olen vaan ollut koko elämäni ihan loppuun väsynyt, mutta ketään ei ole kiinnostanut.
Katsokaa nyt sitä sarjaa ennen kuin kommentoitte! 😆 Sannan ex-mies näkyy sarjassa, käy kylässä entisen perheensä luona.
Tässäkin sarjassa näkyy, miten hyvät kasvuolot tekevät ihmeitä näille nepsyillekin. Kiireellisesti huostaanotettu poika ja tyttö molemmat voivat laitoksessa niin paljon paremmin ja pelastuvat elämälle. Surullista seurata, miten poika haluaa itse asua laitoksessa mutta joutuu vähän myötäilemään äitiään joka tietysti on kaikkea vastaan. Sannan lapsista toiseksi vanhin on sarjan lopussa kuntoutunut hurjasti ja saanut jopa ystäviä!
Pysäyttävimmät hetket Sannan perheessä koetaan sarjassa silloin, kun pienemmät nepsytyttäret koettavat kiukutella kylässä oleville teini-ikäisille Sannan siskonpojille. Pojilta ei tulekaan äidin lehmänhermoista ja kaiken sietävää lempeyttä vaan päin heitetty tiskirätti heitetään takaisin heittäjälle. 😁 Reaktioista huomaa että ei tässä nyt niin nepsykäytöstä enää haluakaan harrastaa kun palautetta tulee kuten terveeltä vertaiselta tulee. Nuo nuorimmat selvästi hyötyisivät enemmästä vertaistensa seurasta, oppivat miten ihmisten kanssa tulee olla. Propsit Sannalle myös siitä kohdasta, jossa sohvan taakse mököttämään menevälle tenavalle todetaan rauhallisesti, että sähän voi olla siellä koko päivän. Käytös loppuu alle minuutissa kun sillä ei saakaan toivottua reaktiota, vaikka toki sittenkin pitää vähän tavaroita paiskoa.
Mut joo, näkee tässä sarjassakin miten nii-in monella on vanhemmuus täysin hukassa ja nepsytkin kovasti kuntoutuu kunhan kasvatus ja kotiolot on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepdydiagnoosit saa niin myöhään, että monta lasta ehtii syntyä ennen kuin tiedetään.
Jos on oikeasti jotain lapsella esimerkiksi Asperger sen huomaa jo hyvin varhain, ettei ole ihan kaikki niin kuin ns normaaleilla. Mutta kyllä usein on vanhemmissa se vika, mutta toki lapselle tulee oireita jne jos vanhemmat eivät vain huomioi tarpeita eivätkä pidä minkäänlaista kuria eikä aikatauluja milloin syödään milloin on iltatoimet jne
Millaisia on vauvan/taaperon nepsyoireet?
Ei niitä oikeasti ole sen enempää kuin normaaleilla lapsilla. Joku levittää tarkoituksella väärää tietoa tässä ketjussa ja yrittää syyllistää näitä vanhempia. Jos itse ei ole saanut diagnoosia niin nepsy-vanhempi ei pysty tunnistamaan lapsen tai omia piirteitään epänormaaleiksi. Seuraavalla sukupolvella on helpompaa, kun diagnoosi tulee todennäköisesti jokaiselle peruskoulun loppuun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö joku juuri kirjoittanut, että isä on kuollut.
No sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, miksi hänestä pitäisi ottaa mallia. Leskeys ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia.
Oletko vähän vajaa?
En. Ja siksi minulla ei ole viittä nepsylasta. Jos olisin saanut yhdenkin nepsy-lapsen olisin tajunnut lopettaa lisääntymisen siihen paikkaan.
Kukaan ei tiennyt lapsena, että olen nepsy. Sain diagnoosin vasta nelikymppisenä.
Kyllä sen näkee, jos ei ole ihan pihalla. Ei se käytös diagnoosin samisesta ala, vaan oir
Mikä diagnoosisi on? Tapailemani mies vaikuttaa hieman kuvailemaltasi, pl. aistiyliherkkyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepdydiagnoosit saa niin myöhään, että monta lasta ehtii syntyä ennen kuin tiedetään.
Jos on oikeasti jotain lapsella esimerkiksi Asperger sen huomaa jo hyvin varhain, ettei ole ihan kaikki niin kuin ns normaaleilla. Mutta kyllä usein on vanhemmissa se vika, mutta toki lapselle tulee oireita jne jos vanhemmat eivät vain huomioi tarpeita eivätkä pidä minkäänlaista kuria eikä aikatauluja milloin syödään milloin on iltatoimet jne
Millaisia on vauvan/taaperon nepsyoireet?
Vauva nukkuu usein huonosti, syömisten kanssa on säätämistä (ei syö/syö liikaakin, vain tietty ruoka kelpaa ym.), ei ehkä viihdy sylissä, peseytyminen tai pukeutuminen on monelle epämiellyttävää vielä isompanakin. Siirtymävaiheet hankalia, karkailee ja saa raivareita, ei jousta eikä sopeudu. Katsekontakti poikkeava. Kehityksessä jollain osa-alueella usein merkittävää viivettä.
Leikkiminen voi olla yksipuolista, voi leikkiä esim. pelkästään laittamalla leluja pitkiin jonoihin. Osa ei siedä toisia lapsia lähellään, osa ei välitä heistä lainkaan (esim. ei hae kontaktia). Oireita on paljon, osan tajuaa vasta aiheesta lukiessa. Usein äidin oma vaisto sanoo, että jokin on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi keskeytetty yhdyntä yhdistettynä varmoihin päiviin on kohtuullisen tehokas ehkäisykeino. Niin tehokas, että ei siinä ainakaan kuutta vahinkoa pääse sy
Keskeytetty yhdyntä ei ole ehkäisykeino ollenkaan. Mistä näitä urpoja sikiää??
No kyllä varmat päivät erityisesti yhdistettynä keskeytettyyn yhdyntään on ihan kohtuullisen tehokas ehkäisykeino. Sitä ei kannata käyttää, jos raskaus olisi täysi katastrofi, mutta toimii hyvin esim. vakituisessa parisuhteessa, jossa on ajatuksena hankkia jossain vaiheessa lapsia, mutta juuri nyt ei olisi paras hetki. Sitä ei ole taatusti käytetty, jos perheeseen on pamahtanut kuusi vahinkoa, vaan on vain pantu menemään milloin sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepdydiagnoosit saa niin myöhään, että monta lasta ehtii syntyä ennen kuin tiedetään.
Jos on oikeasti jotain lapsella esimerkiksi Asperger sen huomaa jo hyvin varhain, ettei ole ihan kaikki niin kuin ns normaaleilla. Mutta kyllä usein on vanhemmissa se vika, mutta toki lapselle tulee oireita jne jos vanhemmat eivät vain huomioi tarpeita eivätkä pidä minkäänlaista kuria eikä aikatauluja milloin syödään milloin on iltatoimet jne
Millaisia on vauvan/taaperon nepsyoireet?
Vauva nukkuu usein huonosti, syömisten kanssa on säätämistä (ei syö/syö liikaakin, vain tietty ruoka kelpaa ym.), ei ehkä viihdy sylissä, peseytyminen tai pukeutuminen on monelle epämiellyttävää vielä isompanakin.
Siirtymävaiheet hankalia, karkailee ja saa raivareita, ei jousta eikä sopeudu. Katsekontakti poikkeava. Kehityksessä jollain osa-alueella usein merkittävää viivettä.
Leikkiminen voi olla yksipuolista, voi leikkiä esim. pelkästään laittamalla leluja pitkiin jonoihin. Osa ei siedä toisia lapsia lähellään, osa ei välitä heistä lainkaan (esim. ei hae kontaktia). Oireita on paljon, osan tajuaa vasta aiheesta lukiessa. Usein äidin oma vaisto sanoo, että jokin on pielessä.
Nyt tähän tulee varmaan 10 mammaa kertomaan, että heidänkin lapsensa olivat huonoja syömään, mutta ihan normaaleja heistä tuli. Kyse ei ole siitä, että mikään noista oireista yksittäisenä tarkoittaisi yhtään mitään, vaan kyse on kokonaisuudesta. Lisäksi vauvavaiheessahan asialle ei voi tehdä mitään muuta kuin pitää asia mielessä ja seurata lapsen kehittymistä ja hakea apua tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan tyttöjen nepsypiirteet voivat hyvin jäädä pitkäksikin aikaa huomaamatta.
No joissakin tapauksissa joo. Esimerkiksi se hiljainen ja kiltti kympin tyttö, joka on aina nenä kiinni kirjassa, saattaa olla lievästi autistinen, mutta nämä kympin tytöt harvemmin terrorisoivat ympäristöään.
Eikä välttämättä niin vähääkään. Jos on riittävän älykäs, kykenee peittämään sen autisminsa nenteiltä käytännössä loputtomiin. Se muu kuormitus sitten ennemmin tai myöhemmin tekee sen, että ihminen murtuu.
Minullakin meni kouluaikoina kaikki energia sen ympäristön sietämiseen ja olin aina niin loppu, etten tehnyt kotona läksyjä. Minua pidettiin vaan laiskana, mutta mihinkään ei puututtu, koska sain aina niin hyviä numeroita.
Arvatkaa
Mulla on as-tyttö samantyylisellä käytöksellä, ja annan hänen olla rauhassa kotona. Koulussa pärjää hyvin, mutta tiedän että kuormittuu melusta, ja lyhyenkin päivän jälkeen istuu sohvalla nollaamassa päätään tuntikausia (mm. piirtää samalla). Läksyt jaksaa tehdä, mutta niitä ei nykykoulussa paljoa tulekaan.
Autismia on helppo luulla laiskuudeksi, jossei ymmärrä, mitä on taustalla. Mun tyttö ei todellakaan jaksa harrastaa mitään kodin ulkopuolista, korkeintaan kerran viikossa voi esim. käydä kylässä kaverilla. Olenkin panostanut siihen, että meille saa aina tulla kylään, ja tämä on toiminut hyvin. Säännöllisesti joku luokalta käy piirtelemässä tms. tytön seurana.
Vierailija kirjoitti
miehille tehdään vasektomia ja naisille sterilisaatio tämä niinku yleisesti ottAen
Ei silloin, kun on mahdollisesti tarkoituksena hankkia lapsia myöhemmin tai ehkäisyn esteenä on jotkin uskonnolliset vakaumukset.
Aikuinen ihminen on vastuussa omista päätöksistään. Ja niiden omien päätösten kanssa pitää sitten elää. Mekin ymmärsimme jo kahden perusterveen ja helpon lapsen jälkeen että tähän meidän henkiset ja taloudelliset resurssit riittää hyvin. Ja lapsiperhe-elämä olikin varsin helppoa ja mukavaa.
Varmaan nepsy itsekin. Ei muuten normaalilla arviointikyvyllä tuohon tilanteeseen päädy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepdydiagnoosit saa niin myöhään, että monta lasta ehtii syntyä ennen kuin tiedetään.
Jos on oikeasti jotain lapsella esimerkiksi Asperger sen huomaa jo hyvin varhain, ettei ole ihan kaikki niin kuin ns normaaleilla. Mutta kyllä usein on vanhemmissa se vika, mutta toki lapselle tulee oireita jne jos vanhemmat eivät vain huomioi tarpeita eivätkä pidä minkäänlaista kuria eikä aikatauluja milloin syödään milloin on iltatoimet jne
Millaisia on vauvan/taaperon nepsyoireet?
Huono uni, ärtyisyys, aistiyliherkkyys, jotkut ei hymyile tai ota katsekontaktia.
Onko periytyvää ? Siis onko kaikilla lapsilla jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö joku juuri kirjoittanut, että isä on kuollut.
No sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, miksi hänestä pitäisi ottaa mallia. Leskeys ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia.
Oletko vähän vajaa?
En. Ja siksi minulla ei ole viittä nepsylasta. Jos olisin saanut yhdenkin nepsy-lapsen olisin tajunnut lopettaa lisääntymisen siihen paikkaan.
Kukaan ei tiennyt lapsena, että olen nepsy. Sain diagnoosin vasta nelikymppisenä.
Kyllä sen näkee, jos ei ole ihan pihalla. Ei se käytös diagnoosin samisesta ala, vaan oir
Kirjoituksesi oli kuin omalta näppikseltäni. Paitsi loppuosa. Olen jo yli 60 v ja viime aikoina alkanut jumittamaan pahasti. Autismipiirteet eskaloituivat vaihdevuosien jälkeen. Enää ei ole energiaa maskata, ja melkein kaikki muukin muiden miellytys on käynyt henkisesti mahdottomaksi. Eli tuo 'en saa aikaiseksi' on tullut vasta nyt aktuelliksi omalla kohdallani. Jumitan ja jumitan. Toiminnanohjaus täysin poikki.
Minulla on tytär, joka vaikuttaa olevan lievästi autismin kirjolla, mutta pärjää, kun me vanhemmat tuetaan ja esim. selitetään auki sosiaalisia nyansseja. Tai siis lähinnä minä, sillä miehenikin vaikuttaa olevan lievästi kirjolla. Meilläkin oli hankaluuksia jo heti alusta saakka. Lapsi ei nukkunut, mutta oli ihan hyperaktiivinen hereillä ollessaan. Lopetti päiväunet alle kaksivuotiaana. Jaksaminen oli ihan äärirajoilla koko ajan. Muut näki tämän, mutta silti se jankutus jatkui, että kyllä lapsella pitää sisarus olla. Ei kyllä silti tehty toista koskaan, mutta ymmärrän, jos joku sen paineen alla erehtyy tekemään toisen. Viittä en kyllä ymmärrä missään olosuhteissa, jos ensimmäinen on jo haastava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepdydiagnoosit saa niin myöhään, että monta lasta ehtii syntyä ennen kuin tiedetään.
Jos on oikeasti jotain lapsella esimerkiksi Asperger sen huomaa jo hyvin varhain, ettei ole ihan kaikki niin kuin ns normaaleilla. Mutta kyllä usein on vanhemmissa se vika, mutta toki lapselle tulee oireita jne jos vanhemmat eivät vain huomioi tarpeita eivätkä pidä minkäänlaista kuria eikä aikatauluja milloin syödään milloin on iltatoimet jne
Millaisia on vauvan/taaperon nepsyoireet?
Ei niitä oikeasti ole sen enempää kuin normaaleilla lapsilla. Joku levittää tarkoituksella väärää tietoa tässä ketjussa ja yrittää syyllistää näitä vanhempia. Jos itse ei ole saanut diagnoosia niin nepsy-vanhempi ei pysty tunnistamaan
Kyllä niitä on. Jos ei tajua niin ei voi mitään. Otetaan esimerkki normaali vauva ottaa katsekontaktia, ns erilaiset eivät ota. Ihan voin kertoa että toinen kaksosista otti katsekontaktin ja toinen taas hästäsi koko ajan ei ottanut kontaktia vaan silmät päilyili muualle koko ajan, on siis ADHD. Ja kyllä oli kaksi vanhempaa lastakin, eli turha väittää että ovat samanlaisia kuin muutkin vauvana.
Vierailija kirjoitti:
Kovasti on jeesustelijoita ketjussa, mutta sarjassa näkyy hyvin, kuinka huono Suomessa on neuvola ja lastensuojelu. Neuvolassa ei ole tunnistettu nepsy-piirteitä, vaan on syyllistetty äitiä huonona.
Myös tuon Hansin osalta hänet on pakkosijoitettu, vaikka olisi pitänyt tarjota apua nepsy-ongelmiin. Hänen papereihin on kirjoitettu vääriä tietoa, että sijoitus on saatu onnistumaan.
Jokaista pitäisi huolestuttaa, missä tilassa lastensuojelu Suomessa on. Nepsy- lapsia sijoitetaan, vaikka se ei ole heidän etunsa mukaista. Se on myös yhteiskunnalle kallein mahdollinen ratkaisu, mutta busineksen takia sitä tehdään.
ilmeisesti syy on raha. Kun valtio maksaa sijoituksen, eikä kunta, kunta säästää, eikä nepsylle tarvitse tarjota hoitoa nepsy-sairauteen. Lapsen oikeusturva on olematon ja esim. asperger-lapsi voi traumatisoitua sijoituksesta.
Ei niiden nepsy-piirteiden tunnistaminen ole aina mitenkään kovin helppoa. Hyvin usein nepsylasten käyttäytyminen ei eroa mitenkään Netflixillä kasvatettujen lasten käytöksestä. Voisin kuvitella, että näytä diagnooseja ei haluta antaa ihan helpolla, koska tältä palstaltakin on helppo päätellä, että todella monet (eivät tietenkään kaikki) vanhemmat pitävät nepsy-diagnoosia oikeutuksena lopettaa lapsen kasvattaminen ja lupana antaa lapselle periksi aivan kaikessa. Sitä voi vain kuvitella, millainen haitta siitä seuraa lapselle, joka onkin neurotyypillinen, mutta vain jo valmiiksi piloille hemmoteltu.
Lisäksi minun on vaikea uskoa, että ainakaan lievemmissä tapauksissa koko elämän suunnittelu lapsen erityisyyden ympärille olisi hyväksi lapselle pitkässä juoksussa. Aikuisten maailma ei nimittäin tule sopeutumaan yksilön mukaan, vaan yksilön pitää sopeutua maailmaan. Täysin eri asia on sitten ne lapset, joilla vaikka autismi on sillä tasolla, että on selvää, ettei hän tule ikinä toimimaan "normaaleilla" työmarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ukko ollut kuvioissa vielä kun 5. tehtiin? Kuitenkin Sanna jää yksin 5 nepsylapsen kanssa, tarinassa on jotain tosi outoa. Ei sukulaiset eikä edes omat vanhemmat ole velvollisia hoitamaan lapsia.
Isä kuollut onnettomuudessa, kuinka monta kertaa se täytyy todeta? Sulla vissiin liian lyhyet piuhat.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010322743.html
Tässä jutussa on korjattu lopussa, että " Minnan mies on kuollut onnettomuudessa, ei Sannan, kuten kuvatekstissä luki. IS pahoittelee virhettä."
Eli ei ole Sannan mies kuollut onnettomuudessa.
Sarjassa näkyi kyllä siinä Sannan olkaleikkauksen jälkeen auttelemassa hetken aikaa "Sannan ex-mies", oliko kyseessä sitten Sannan lasten isä vai kuka?
Millaisia on vauvan/taaperon nepsyoireet?