Viiden nepsy-tyttären yksinhuoltajaäiti on jaksamisensa äärirajoilla kokee, että sukulaisetkin jättivät yksin

Miksi tehdä noin monta lasta, jos ei jaksa hoitaa? Ulkkariperheissä sama juttu. Pykkäävät lapsia yksi per vuosi, ja sitten lapset yrittävät kasvattaa toisiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vastaus viestiin 189

Taisi niillä teini-ikäisillä sukulaisillakin olla autismikirjon diagnoosit. Ainakin toinen näistä oli pikkuvanha, eikä näiden käytös ihan ns. neuroterveen käytökseltä muutenkaan vaikuttanut. Nämä teini-ikäiset sukulaiset selvästi myös kuormittuivat tuolla kylässä.

Voi ihan normaalikin varmaan kuormittua, jos joku koko ajan kiukuttelee korvan takana.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä noin monta lasta, jos ei jaksa hoitaa? Ulkkariperheissä sama juttu. Pykkäävät lapsia yksi per vuosi, ja sitten lapset yrittävät kasvattaa toisiaan. 

Miksi suotta katsoa ohjelmaa, jota kommentoi? Tuo äitihän nimenomaan jaksoi ihan suunnattoman paljon, huolehtia lastensa moninaisista tarpeista ja siinä ohessa vielä itsestäänkin. Sanna nimenomaan teki kaikkensa lastensa parhaaksi. Täysin päinvastainen tapaus oli taas tämän kiireellisesti huostaanotetun lapsen äiti, joka jaksoi sossulle valittaa miten huostaanotto on niin kamalaa kun tuntee itsensä niin tarpeettomaksi. 🤣 Ihmekään kun poika muuttui aivan toisenlaiseksi kun pääsi laitokseen terveellisempiin oloihin.

Mulla tuli tuosta 5 nepsyn äidistä mieleen oma äiti. Erona vaan se, että jätti lapsenteon vain yhteen lapseen eli minuun. ADHD:hen kuuluu paljon sellaista, että ei halua/kykene tekemään vääriksi koetuille asioille mitään. On harhaluulo, että ADHD-ihmiset olisivat jotenkin spontaanin vilkkaita, hetkessä eläjiä ja riskinottajia. Usean elämä on apaattista, välinpitämätöntä ajelehtimista.

Äidilläni on selkeä ADHD. Se selittäisi sen, miksi hän on aina elänyt itselleen täysin vääränlaista elämää. Ei pärjännyt koulussa eikä saanut siellä, eikä myöhemmälläkään iällä ystäviä. Meni naimisiin, vaikka halusi aina elää sinkkuelämää. Perusti perheen, vaikka ei halunnut lapsia. Muutti isäni matkassa maalle, vaikka on aina kaivannut suurkaupunkiin. Teki työuransa suorittavassa, huonopalkkaisessa duunariammatissa, vaikka halusi olla ompelija ja yrittäjä. Kotona purki pahaa oloa  ja syyllisti monesti minuakin tilanteestaan. Valitti usein, että kukaan ei pidä hänestä ja meidän perheestä.

Minä olin vaikea lapsi jota hän häpesi. Itse sain ADHD-diagnoosin 2020, 28-vuotiaana. Itse en ole perustanut perhettä, mutta olen ajelehtinut paikkakunnalta toiselle, opinnot jäivät aina kesken ja työsuhteet purettiin koeajalla. Kokeilin yrittäjyyttäkin välissä mutta siitä ei tullut mitään, en osaa verkostoitua ja minulla ei muutenkaan ole yhtään ystävää. Alkoholi on maistunut ja miehet vaihtuneet tiuhaan. 

Vastaus viestiin 189

Taisi niillä teini-ikäisillä sukulaisillakin olla autismikirjon diagnoosit. Ainakin toinen näistä oli pikkuvanha, eikä näiden käytös ihan ns. neuroterveen käytökseltä muutenkaan vaikuttanut. Nämä teini-ikäiset sukulaiset selvästi myös kuormittuivat tuolla kylässä.

No jopas. Kukapas ei tämän sarjan nepsylasten kanssa kuormittuisi, moni päätyy masennuslääkitykselle.

Juuri noinhan ne lapset normaalisti ryhmässä kasvavat, oppivat muokkaamaan käytöstään toisilta tulevan palautteen mukaan. Toimii oikein hyvin myös muihin paitsi syvästi autistisiin nepsylapsiin. Nykyään vaan hyvin monella nepsylapsella on vanhempi, joka jaksaa uutterasti valittaa oman lapsen saaman palautteen olevan sitä että omaa lasta kaikki kiusaavat. Tähänhän tämän katraan tyttäretkin jossain kohdin yrittivät aina vedota, vaan Sanna torppasi nämäkin yritykset hyvin tyylikkään tehokkaasti.

Tuo äiti on varmaankin tyypillinen vauvahullu, isompien lapsien kasvatus ei sitten kiinnostakaan ja lopputulos on tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Olen jonkun verran tehnyt vapaaehtoista nepsyvalmennusta. Usein vanhemmille, joilla ongelmia omien sanjensa mukaan haastavan lapsensa kanssa. Mitään tieteellistä tutkimusta en toki ole tehnyt, mutta aika usein huomaa, että kun minä olen nepsylapsen kanssa ja ohjaan häntä ja teen kaiken hänen ehdoillaan, niin hänellä ei ole yhtäkkiä mitään ongelmia ottaa vastaan neuvoja tai suunnitella toimintaansa, mutta sitten kun pitäisi ohjata niitä vanhempia, niin usein taustalla näkyy ajatus siitä (jotkut jopa tiedostavat sen itse), ett eivät halua järkeistää arkeaan nepsylapsensa tarpeiden mukaan, että lapsen pitää sopeutua. Se tuntuu joskus todella tylyltä sitä lasta kohtaan. Etenkin, jos vanhempien sopeutustoimet olisivat tyyliä (keksitty esimerkki, mutta sopeutustoimen aiheuttama muutos perheelle on samantasoinen): peskaa vaatteet tästä lähtien maanantain sijaan torstaisin. Mutta ei voi, kun äidillä on sitten torstaina kuoro eikä halua joustaa siitä vaikka voisi siirtää kuoroharjoitteensa maanantaihin toiseen kuoroon, niin ei voi, koska siellä torstai kuorossa on teija, jonka kanssa haluaa jutella kahvilla. Kun sitten ehdottaa, että voisittekos mennä teijan kanssa kahville sitten toisena viikonpäivänä, niin ei voi, koska ollaan totuttu siihen, että mennään kuoron jlkeen. Että ei vaan voi tehdä kotona toimenpiteitä, jotta nepsy voisi paremmin, koska vanhemmat on kuitenkin miettineet jo raskausaikana ja synnytyksen jälkeen mite kodin arki hoidetaan. ja nepsy jatkaa sitten oireilua ja vanhemmat toteavat, että kun mikään ei auta ja kaikkea on kokeiltu.

Uskotko ihan oikeasti, että tuo on oikea tapa toimia? Että kaikki pitää tehdä lapsen ehdoilla ja hänen tahtonsa mukaisesti? Jos lapsi haluaa, että äiti pesee pyykit torstaisin maanantain sijaan, äiti luopuu ainoasta harrastuksestaan ja sosiaalisista kontakteistaan, että voisi sitten pestä pyykit torstaisin? Ja juu, tiedän, että tuo oli keksitty esimerkki, mutta siitä tuli hyvin selväksi, ettet pidä äidin omaa elämää minkään arvoisena, vaan hänen pitäisi olla pelkästään lapsensa oikkujen varassa, myös silloin, kun se oikku ei liity siihen lapseen mitenkään vaan on pelkkää vallankäyttöä. Ja älä yritä esittää, etteivät nepsy-lapset voisi pelata perheensisäistä valtapeliä ihan samalla tavalla kuin neurotyypilliset. 

Sinusta huomaa hyvin, että olet mukana tasan tarkkaan vapaaehtoisena, etkä itse joudu elämään sitä arkea. Olet kuitenkin täysin valmis syyllistämään vanhempia siitä, että he haluaisivat edes hiukan elää omaakin elämäänsä ja käydä vaikka siellä kuorossa kerran viikossa ja sen jälkeen kahvilla Tuijan kanssa. Kait myös kerrot niille lapsille käynneilläsi, että heillä on täysi oikeus vaatia vanhemmiltaan mitä tahansa ja jos he eivät suostu, he ovat huonoja vanhempia? 

Vierailija kirjoitti:

Vastaus viestiin 189

Taisi niillä teini-ikäisillä sukulaisillakin olla autismikirjon diagnoosit. Ainakin toinen näistä oli pikkuvanha, eikä näiden käytös ihan ns. neuroterveen käytökseltä muutenkaan vaikuttanut. Nämä teini-ikäiset sukulaiset selvästi myös kuormittuivat tuolla kylässä.

 

No jopas. Kukapas ei tämän sarjan nepsylasten kanssa kuormittuisi, moni päätyy masennuslääkitykselle.

Juuri noinhan ne lapset normaalisti ryhmässä kasvavat, oppivat muokkaamaan käytöstään toisilta tulevan palautteen mukaan. Toimii oikein hyvin myös muihin paitsi syvästi autistisiin nepsylapsiin. Nykyään vaan hyvin monella nepsylapsella on vanhempi, joka jaksaa uutterasti valittaa oman lapsen saaman palautteen olevan sitä että omaa lasta kaikki kiusaavat. Tähänhän tämän katraan tyttäretkin jossain kohdin yrittivät aina vedota, vaan Sanna torppasi nämäkin yritykset hyvin tyylikkään tehokkaasti.

Toi oli mun mielestä käsittämätöntä ja törkeetä. Että se äiti puolusteli sen huonosti käyttäytyvän teini-ikäisen käytöstä. Että kyseisellä ipanalla on oikeus puhua rumasti muille, mutta muut eivät saa "antaa takaisin". Ei edes humoristisen piikittelevästi. Noin ison ja huonosti käyttäytyvän lapsen pitäisi oikeasti pikkuhiljaa oppia, että teoilla ja sanomisilla on seurauksia. Eli kun vttuilee jollekin, saattaa tulla vttuilua takaisin. Äidin kasvatustyyli ei tuota hyvää tulosta, joten antaa ympäröivän maailman sitten kasvattaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä noin monta lasta, jos ei jaksa hoitaa? Ulkkariperheissä sama juttu. Pykkäävät lapsia yksi per vuosi, ja sitten lapset yrittävät kasvattaa toisiaan. 

Miksi suotta katsoa ohjelmaa, jota kommentoi? Tuo äitihän nimenomaan jaksoi ihan suunnattoman paljon, huolehtia lastensa moninaisista tarpeista ja siinä ohessa vielä itsestäänkin. Sanna nimenomaan teki kaikkensa lastensa parhaaksi. Täysin päinvastainen tapaus oli taas tämän kiireellisesti huostaanotetun lapsen äiti, joka jaksoi sossulle valittaa miten huostaanotto on niin kamalaa kun tuntee itsensä niin tarpeettomaksi. 🤣 Ihmekään kun poika muuttui aivan toisenlaiseksi kun pääsi laitokseen terveellisempiin oloihin.

Juu, saattoi tehdä parhaansa vaikeassa tilanteessa, mutta tuo tilanne ei tupsahtanut kuin faksi Jäätteenmäelle, vaan ihan itse hän päätti harrastaa seksiä ilman ehkäisyä, vaikka ei pärjännyt edellistenkään lastensa kanssa. 

Onko tolle joku perinnöllinen taipumus vai miten on mahdollista, että on 5 nepsyä saatu

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli siis kaksi hyvin huonounista lasta, ja kyllä: nukuttamiseen piti keksiä keino jos toinenkin. Eli pari tuntia kävelyä vaunujen kanssa 2 kertaa päivässä, oli sää, mikä hyvänsä. Lapsen nukuttaminen haalarissa, ikkuna auki, kapalo, kaikkea oikeasti mahdollista. Väitän, että aika harva huonounisen lapsen vanhempi viitsii tehdä tuollaista. 

Minusta huonon unen taustalla ei ole nepsyys, vaan se nepsyys on seurausta huonosta ja katkonaisesta unesta. Huonon unen taustalla on jotain muuta, esim. vatsakipua.

Mutta tiedän, että moni on eri mieltä. Oman kokemuksen (muistakin kuin siis omista lapsista) pysyn kuitenkin kannassani. 

 

Minä yritin kaikki temput ikinä ja silti lapsi lopetti päiväunet kokonaan alle kaksivuotiaana. Ja siirtyi yksiin päiväuniin jo alle yksivuotiaana. Tiedätkö kuinka paljon tuollaisten sinun kaltaisten kaikkitietävien neuvot ja mielipiteet auttoi?! No ei sitten yhtään. Edelleen nousee vehje otsaan heti, kun joku kaltaisesi alkaa pätemään, että vanhemmat eivät vain viitsi. N. 2-3% lapsista vaan lopettaa päiväunet alle kaksivuotiaana ja ovat muutenkin vähäunisempia. Olen aika varma, että sinun lapset olivat vain tavallisen huonounisia, joihin keinot tepsi. Eivätkä mitään oikeasti huonounisia, joiden kanssa on haastavaa.

Ja tuo, että nepsyyden taustalla/syynä on huonounisuus on kyllä typerintä ja ignoranteinta mitä olen hetkeen täältä lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Toi oli mun mielestä käsittämätöntä ja törkeetä. Että se äiti puolusteli sen huonosti käyttäytyvän teini-ikäisen käytöstä. Että kyseisellä ipanalla on oikeus puhua rumasti muille, mutta muut eivät saa "antaa takaisin". Ei edes humoristisen piikittelevästi. Noin ison ja huonosti käyttäytyvän lapsen pitäisi oikeasti pikkuhiljaa oppia, että teoilla ja sanomisilla on seurauksia. Eli kun vttuilee jollekin, saattaa tulla vttuilua takaisin. Äidin kasvatustyyli ei tuota hyvää tulosta, joten antaa ympäröivän maailman sitten kasvattaa. 

Tuo on niin totta. Jos ei lapsuudessa opi, että omilla sanomisillaan saattaa olla seurauksia, sen oppii sitten aikuisena nakkikiskan jonossa. Se lihava setä, jolla on ruma nahkaliivi ja mopo, ei välttämättä välitäkään erityisyydestäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Itseäni autismikirjolla olevana kuormittaisi ihan hirveästi tämän ohjelman katsominen. Katson paljon kaikenlaista Yle Areenasta ja MTVKatsomosta,muita suoratoistapalveluita en käytä, mutta harvoin mikään katsomani ohjelma saa itsessäni aikaan tällä tavalla ihan fyysistä ja psyykkistä pahoinvointia kuin mitä tämän ohjelman katsominen saikaan aikaan. Tämä sattui vaan sitten olemaan itselleni liian rajua katsottavaa. Katsoin ohjelman heti viime viikolla ohjelman ilmestyttyä, enkä ole vieläkään toipunut näkemästäni. Olen toki nähnyt myös paljon oikeasti rajuja ohjelmia tuntematta oikein mitään. Ehkä ne ovat sitten turruttaneet.

Siis olen katsonut ohjelman kaikki jaksot ja se siis kuormitti itseäni todella paljon. Jostakin syystä halusin kuitenkin katsoa kaikki jaksot. Viimeinen jakso nyt ainakin vaikutti täysin käsikirjoitetulta ja todellisuuden vääristelyltä kun väkisin haluttiin onnellinen päätös sarjaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo äiti on varmaankin tyypillinen vauvahullu, isompien lapsien kasvatus ei sitten kiinnostakaan ja lopputulos on tuollainen.

Tämä.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni autismikirjolla olevana kuormittaisi ihan hirveästi tämän ohjelman katsominen. Katson paljon kaikenlaista Yle Areenasta ja MTVKatsomosta,muita suoratoistapalveluita en käytä, mutta harvoin mikään katsomani ohjelma saa itsessäni aikaan tällä tavalla ihan ois fyysistä ja psyykkistä pahoinvointia kuin mitä tämän ohjelman katsominen saikaan aikaan. Tämä sattui vaan sitten olemaan itselleni liian rajua katsottavaa. Katsoin ohjelman heti viime viikolla ohjelman ilmestyttyä, enkä ole vieläkään toipunut näkemästäni. Olen toki nähnyt myös paljon oikeasti rajuja ohjelmia tuntematta oikein mitään. Ehkä ne ovat sitten turruttaneet.

Siis olen katsonut ohjelman kaikki jaksot ja se siis kuormitti itseäni todella paljon. Jostakin syystä halusin kuitenkin katsoa kaikki jaksot. Viimeinen jakso nyt ainakin vaikutti täysin käsikirjoitetulta ja todellisuuden vääristelyltä kun väkisin h

Mikä siinä kuormitti? Aihe oli liian lähellä omaa elämää, vai koitko ehkä että asiat oli kuvattu tarkoitushakuisen väärennellysti? Kysyn ihan mielenkiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo äiti on varmaankin tyypillinen vauvahullu, isompien lapsien kasvatus ei sitten kiinnostakaan ja lopputulos on tuollainen.

En kertakaikkiaan ymmärrä tällaisia. Yksikin tietämäni nainen oli ihan hukassa neljän muksunsa kanssa jos mies ei ollut apuna, silti olisi vaan lisää halunnut. Mikä on päässä vialla?

Omat lapseni olivat siis erittäin, erittäin, erittäin huonounisia. Ilman noita pitkiä vaunulenkkejä, lapset eivät olisi nukkuneet yhtään. Noiden avulla loin myös rytmin, johon kuului säännölliset päiväunet, ruokailut ym. Heidän huonounisuutensa taustalla olivat vatsavaivat, mutta pointtini on se, että ilman tuota suurta vaivaa, jolla sain heidät nukkumaan, uskon, että tuo ylirasitus ja univaje olisivat saaneet aikaa neurologisia ongelmia. Uskon myös, että säännöllisenä toistuvat päivärytmi tuo turvaa lasten elämään. 

Osa lapsista on niin helppoja, että sitä on suorastaan vaikeaa uskoa omien lasten jälkeen. 

Lapset tarvitsevat aidosti liikuntaa, ulkoilua, säännöllisyyttä ruokailuihin ja ulkoiluihin ja myös vanhemman seuraa ja älyllisiä haasteita. En väitä, että tämä poistaisi kaikki nepsyt, mutta väitän, että osa  johtuu ympäristöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Omat lapseni olivat siis erittäin, erittäin, erittäin huonounisia. Ilman noita pitkiä vaunulenkkejä, lapset eivät olisi nukkuneet yhtään. Noiden avulla loin myös rytmin, johon kuului säännölliset päiväunet, ruokailut ym. Heidän huonounisuutensa taustalla olivat vatsavaivat, mutta pointtini on se, että ilman tuota suurta vaivaa, jolla sain heidät nukkumaan, uskon, että tuo ylirasitus ja univaje olisivat saaneet aikaa neurologisia ongelmia. Uskon myös, että säännöllisenä toistuvat päivärytmi tuo turvaa lasten elämään. 

Osa lapsista on niin helppoja, että sitä on suorastaan vaikeaa uskoa omien lasten jälkeen. 

Lapset tarvitsevat aidosti liikuntaa, ulkoilua, säännöllisyyttä ruokailuihin ja ulkoiluihin ja myös vanhemman seuraa ja älyllisiä haasteita. En väitä, että tämä poistaisi kaikki nepsyt, mutta väitän, että osa  johtuu ympäristöstä. 

Mahavaivoista johtuva huono nukkuminen vauvana ei aiheuta läpi elämän kestävää neuropsykiatrista periytyvää oireyhtymää.

Vierailija kirjoitti:

Mä en jaksa noita vinkujia yhtään. Jos pää ei kerro, että älä tee lapsia jos on haasteita, niin kärsikööt sitten. Ensimmäinen lapsi kertoo jo sen onko se rankkaa vai ei ole.

Tiedän yhden perheen jossa on ainakin yksi nepsylapsi. Perheen kolmas lapsi, poika. Muut tyttöjä. Poika sai ensimmäisenä diagnoosin. Lääkäri oli kysynyt kun toista tutkittiin että miksi lapsia on pitänyt tehdä noin monta koska jokaisella jotain oireita. Siis lääkäri kysyi! Äiti siihen totesi kysyen että mistä hän sen olisi voinut tietää kun kaikki olivat jo syntyneet ennen kuin ensimmäinen diagnosoitiin. Pitääkö nämä nyt kaikki lopettaa? En tiedä sanoiko lääkäri siihen jotain mutta toivottavasti älysi hävetä.

Eräs tuttu kenellä 2 lasta entuudestaan, ainakin itsellään ja esikoisella adhd, tapasi eron jälkeen uuden miehen, jolla myös nepsypiirteitä. Alle puolessa vuodessa nainen raskaana vaikka olin sanonut että kannattaako...

Nyt sitten suhde karilla ja nainen ihan loppu kolmen muksun kanssa ja syyttää miehen nepsypiirteitä tilanteestaan. Huoh...