Viiden nepsy-tyttären yksinhuoltajaäiti on jaksamisensa äärirajoilla kokee, että sukulaisetkin jättivät yksin

Ja lisään vielä, että en tiedä, onko nepsyys geeneissä ja periytyykö se, mutta saman äidin tapa hoitaa lapsiaan on varmaan hyvinkin samanlainen lapsesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsy eli huonostikäyttäytyvä lapsi, jota ei ole osattu kasvattaa. Näitä on nykyisin joka toinen lapsi. 

Nepsy ei ole huonosti kasvatettu lapsi.

Hyvin usein on. Vanhemmat vain käyttävät tätä muotitermiä perustellakseen vanhemmuustaitojensa puutetta. 

Olen jonkun verran tehnyt vapaaehtoista nepsyvalmennusta. Usein vanhemmille, joilla ongelmia omien sanjensa mukaan haastavan lapsensa kanssa. Mitään tieteellistä tutkimusta en toki ole tehnyt, mutta aika usein huomaa, että kun minä olen nepsylapsen kanssa ja ohjaan häntä ja teen kaiken hänen ehdoillaan, niin hänellä ei ole yhtäkkiä mitään ongelmia ottaa vastaan neuvoja tai suunnitella toimintaansa, mutta sitten kun pitäisi ohjata niitä vanhempia, niin usein taustalla näkyy ajatus siitä (jotkut jopa tiedostavat sen itse), ett eivät halua järkeistää arkeaan nepsylapsensa tarpeiden mukaan, että lapsen pitää sopeutua. Se tuntuu joskus todella tylyltä sitä lasta kohtaan. Etenkin, jos vanhempien sopeutustoimet olisivat tyyliä (keksitty esimerkki, mutta sopeutustoimen aiheuttama muutos perheelle on samantasoinen): peskaa vaatteet tästä lähtien maanantain sijaan torstaisin. Mutta ei voi, kun äidillä on sitten torstaina kuoro eikä halua joustaa siitä vaikka voisi siirtää kuoroharjoitteensa maanantaihin toiseen kuoroon, niin ei voi, koska siellä torstai kuorossa on teija, jonka kanssa haluaa jutella kahvilla. Kun sitten ehdottaa, että voisittekos mennä teijan kanssa kahville sitten toisena viikonpäivänä, niin ei voi, koska ollaan totuttu siihen, että mennään kuoron jlkeen. Että ei vaan voi tehdä kotona toimenpiteitä, jotta nepsy voisi paremmin, koska vanhemmat on kuitenkin miettineet jo raskausaikana ja synnytyksen jälkeen mite kodin arki hoidetaan. ja nepsy jatkaa sitten oireilua ja vanhemmat toteavat, että kun mikään ei auta ja kaikkea on kokeiltu.

Sitten ne toiset, ne joissa perheissä vanhemmat tajuavat, että arki pitää todellakin laittaa sujumaan sen kaikista eniten tukea tarvitsevan ehdoilla, niin alun työläyden ja väsymyksen ja uusien rutiinien opettelu-uupumuksen jälkeen tajutaankin yhtäkkiä että hei, täähän toimii kaikille tosi hyvin ja on enemmän aikaa olla yhdessä ja lapset voi niin hyvin kuin  mahdollista.

Eikä noihin ole mitään yleispätevää taikakeinoa, että miten kaikki nepsyt saa voimaan hyvin, mutta yksi tärkeimmistä vaikuttaa tosiaan olevan se, että asiat pitää osata nähdä sen nepsyn näkökulmasta ja on oltava rehellinen omien toimintojensa suhteen. Esimerkiksi jos menet nyt huutamaan nepsyllesi, että "nyt syömään, sanoin tästä jo kolme kertaa sitten" eikä millään näisät kerroista varmistanut, että nepsy kuuli, ja sitten npesy saa rankun siitä ettei totellut, niin eihän se ole oikein. Kaikki vanhemmat ei osaa nähdä näitä pikkujuttuja, että missä he itse tekevät väärin. Oletetaan vaan vaikka, että jos huutaa keittiöstä nepsylle, että "ruoka on valmis, tule syömään!" niin nepsy sen kuulisi. Ei mene aina niin. nepsy voi vaikka olla syväkeskittyneessä tilassa eikä näe eikä kuule muuta kuin sen mitä on tekemässä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en jaksa noita vinkujia yhtään. Jos pää ei kerro, että älä tee lapsia jos on haasteita, niin kärsikööt sitten. Ensimmäinen lapsi kertoo jo sen onko se rankkaa vai ei ole.

Ei pidä paikkaansa tuo että eka lapsi sen kertoo. Ekahan voi olla todella helppo tapaus ja sen perusteella aatellaan toisestakin joka voi olla vastakohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsy eli huonostikäyttäytyvä lapsi, jota ei ole osattu kasvattaa. Näitä on nykyisin joka toinen lapsi. 

Nepsy ei ole huonosti kasvatettu lapsi.

Hyvin usein on. Vanhemmat vain käyttävät tätä muotitermiä perustellakseen vanhemmuustaitojensa puutetta. 

 

 

Olen jonkun verran tehnyt vapaaehtoista nepsyvalmennusta. Usein vanhemmille, joilla ongelmia omien sanjensa mukaan haastavan lapsensa kanssa. Mitään tieteellistä tutkimusta en toki ole tehnyt, mutta aika usein huomaa, että kun minä olen nepsylapsen kanssa ja ohjaan häntä ja teen kaiken hänen ehdoillaan, niin hänellä ei ole yhtäkkiä mitään ongelmia ottaa vastaan neuvoja tai suunnitella toimintaansa, mutta sitten kun pitäisi ohjata niitä vanh

Lapset voivat käyttäytyä eri tavalla eri seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt, että moni äiti ei enää oikein ymmärrä nukuttaa lapsiaan. Vauvat tarvitsevat oikeasti unta. Joskus esim. vatsakipu haittaa nukkumista ja lapsi herää. Mutta hän edelleen tarvitsee unta. Pitää vain löytää ne keinot, joilla hänet saa nukkumaan, vaikka vatsa onkin kipeä. Lapsen uni on myös sellaista sykilittäistä, eli parin tunnin kohdalla uni kevenee. Se pitää vain saada jatkumaan siitä.

Luulen, että monen nepsyilyn taustalla on lapsen yliväsymys. Lapsen kanssa myös seurustellaan ehkä liikaakin, vauva tarvitsee myös rauhaa. Rauhaa, ruokaa ja rakkautta oli se vanha sääntö. 

Itselläni on kaksi poikaa, jotka olivat vauvoina hyvin huonounisia. He nukkuivat kuitenkin pitkiä unia liikkuvissa vaunuissa, joten kävelin tosi paljon vaunujen kanssa ja takasin heille kunnolliset päiväunet, eli kahdet pitkät ja yhden lyhyemmän alkuillasta. Olen itse sitä mieltä, että jos olisin antanut lasten olla hereillä, yliväs

Tämä oli varmaan tyhmintä, mitä olen lukenut pitkiin aikoihin. Monet vanhemmat tuskailevat, että saisivat tenavansa nukkumaan. Väsyneet vanhemmat yrittävät kaikki temput, mitä kukaan ikinä on keksinyt, että saisivat lapsen nukkumaan. Sitten tulee joku, joka sanoo, että lapsen täytyy antaa nukkua tai siitä tulee häiriintynyt.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa teistä kommentoijistakin olisi saanut jäädä syntymättä. Oletteko te kaikki esikoislapsia?

Kuopus olen

Pitikö niitä viisi vääntää, jos jo ensimmäisen kanssa ongelmia jaksamisessa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö ottaa niitä rokotteita lapsille. 60-luvulla vain 1/10 000 oli nepsy/autistinen, nyt rokotteiden määrän moninkertaistuttua luku on jo 1/36. Tästä on tilastot olemassa.

 

 

Ennen heitä sanottiin vajaamielisiksi.  Joku kävi kansakoulun oppimatta mitään.  

Kotikylältäni 50-luvun lopulla sijoitettiin yksi tyttö jonnekin, sellanen riehuva ekaluokkalainen, kaksi viikkoa oli koulussa ja minunkin kimpussani monesti .   Toinen hiljainen tyttö löhti jostain kolmannelta luokalta Pieksämäelle,  joku Vaajalla alkava hoitolaitos. Tietenkään en diagnooseja tiedä ja  miten tarkkaan kunnanlääkärit siihen aikaan diagnisoivat.

Ainahan näitä poikkeavia on ollut- ennen vaan niitä tajuttiin hävetä ja yritettiin viimeiseen asti salata epänormauliudet. Diagnoosin hakeminen poikkeavalle ja hankalalle lapselle oli taatusti viimeinen  mitä vanhemmat halusi tehdä. Isompanahan monet näistä sitten hoiti ongelmiaan alkoholilla 

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä luoja. Ja jo ihan ekan kanssa ihan alusta asti ongelmissa, mutta silti ei riittänyt kaksi tai kolme lasta. Mikä ihmeen velvollisuus sukulaisilla on uhrata omat elämänsä toimien "turvaverkkona" kun aikuinen ihminen tieten tahtoen hakkaa päätään seinään. Ei varmaan ihan nentti tuo äitikään. 

Tämä on ikävä tosiasia. Sisareni ihmettelee miksi en ota hänen lapsiaan hoitoon. Lapset on kirjolla ja aika raskaita, vaikka rakkaita ovatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt, että moni äiti ei enää oikein ymmärrä nukuttaa lapsiaan. Vauvat tarvitsevat oikeasti unta. Joskus esim. vatsakipu haittaa nukkumista ja lapsi herää. Mutta hän edelleen tarvitsee unta. Pitää vain löytää ne keinot, joilla hänet saa nukkumaan, vaikka vatsa onkin kipeä. Lapsen uni on myös sellaista sykilittäistä, eli parin tunnin kohdalla uni kevenee. Se pitää vain saada jatkumaan siitä.

Luulen, että monen nepsyilyn taustalla on lapsen yliväsymys. Lapsen kanssa myös seurustellaan ehkä liikaakin, vauva tarvitsee myös rauhaa. Rauhaa, ruokaa ja rakkautta oli se vanha sääntö. 

Itselläni on kaksi poikaa, jotka olivat vauvoina hyvin huonounisia. He nukkuivat kuitenkin pitkiä unia liikkuvissa vaunuissa, joten kävelin tosi paljon vaunujen kanssa ja takasin heille kunnolliset päiväunet, eli kahdet pitkät ja yhden lyhyemmän alkuillasta. Olen itse sitä mieltä, että jos olisin antanut lasten olla hereillä, yliväs

Kyllä ja ei. Monella nepsylapsella saattaa olla epätyypillinen unirytmi. Itselläni on kolme lasta, joista vain yksi on nepsy ja hänen poikkeava unensa näkyi jo vauvana. 

Samoin tietysti väsymys pahentaa oireherkkyyttä. 

Mutta pointti on se, että kyse ei ole siitä, että vanhempana olisin pitänyt hereillä lastani liikaa, tarjonnut liikaa virikkeitä tai ettei häntä olisi yritetty saada lepäämään riittävästi. Hänen aivonsa olivat jatkuvassa ylivirityksessä, Eikä sitä pura "normaalein keinoin". Tiedän, että monen lapselle kokeillaan siitä syystä pitkävaikutteista melatoniinia.

Tilanne oli äärimmäisen haastava koko perheelle. Hän alkoi nukkua normaaliksi katsottavaa unta vasta teini-ikäisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt, että moni äiti ei enää oikein ymmärrä nukuttaa lapsiaan. Vauvat tarvitsevat oikeasti unta. Joskus esim. vatsakipu haittaa nukkumista ja lapsi herää. Mutta hän edelleen tarvitsee unta. Pitää vain löytää ne keinot, joilla hänet saa nukkumaan, vaikka vatsa onkin kipeä. Lapsen uni on myös sellaista sykilittäistä, eli parin tunnin kohdalla uni kevenee. Se pitää vain saada jatkumaan siitä.

Luulen, että monen nepsyilyn taustalla on lapsen yliväsymys. Lapsen kanssa myös seurustellaan ehkä liikaakin, vauva tarvitsee myös rauhaa. Rauhaa, ruokaa ja rakkautta oli se vanha sääntö. 

Itselläni on kaksi poikaa, jotka olivat vauvoina hyvin huonounisia. He nukkuivat kuitenkin pitkiä unia liikkuvissa vaunuissa, joten kävelin tosi paljon vaunujen kanssa ja takasin heille kunnolliset päiväunet, eli kahdet pitkät ja yhden lyhyemmän alkuillasta. Olen itse sitä mieltä, että jos olisin antanut lasten olla hereillä, yliväs

Nepsyys aiheuttaa sitä huonoa unta. Ei toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö ottaa niitä rokotteita lapsille. 60-luvulla vain 1/10 000 oli nepsy/autistinen, nyt rokotteiden määrän moninkertaistuttua luku on jo 1/36. Tästä on tilastot olemassa.

 

 

Ennen heitä sanottiin vajaamielisiksi.  Joku kävi kansakoulun oppimatta mitään.  

Kotikylältäni 50-luvun lopulla sijoitettiin yksi tyttö jonnekin, sellanen riehuva ekaluokkalainen, kaksi viikkoa oli koulussa ja minunkin kimpussani monesti .   Toinen hiljainen tyttö löhti jostain kolmannelta luokalta Pieksämäelle,  joku Vaajalla alkava hoitolaitos. Tietenkään en diagnooseja tiedä ja  miten tarkkaan kunnanlääkärit siihen aikaan diagnisoivat.

Tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä, että ennen kaikki valtavirrasta poikkeavat siivottiin tarkkiksille yms. pois normiluokista, jonka jälkeen heistä tuli alkoholisteja, kylähulluja, peräkammarinpoikia yms tai he tekivät itsemurhan. Moni näistäkin olisi voinut saada paljon paremman elämän, jos heidän haasteensa olisi ymmärretty jo nuorempana ja heitä olisi pystytty auttamaan sopeutumaan yhteiskuntaan. Monet eivät ymmärrä, että esim. itsemurhat ovat laskeneet n. 90 % muutaman vuosikymmenen takaisesta ja nepsyjen ja mielenterveysongelmien parempi hoito ja tunnistaminen on ollut merkittävin syy tähän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jaksa noita vinkujia yhtään. Jos pää ei kerro, että älä tee lapsia jos on haasteita, niin kärsikööt sitten. Ensimmäinen lapsi kertoo jo sen onko se rankkaa vai ei ole.

Ei pidä paikkaansa tuo että eka lapsi sen kertoo. Ekahan voi olla todella helppo tapaus ja sen perusteella aatellaan toisestakin joka voi olla vastakohta.

No ehkä jo siinä kolmannen ja neljännen kohdalla alkaa jo joku kuvio hahmottua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsy eli huonostikäyttäytyvä lapsi, jota ei ole osattu kasvattaa. Näitä on nykyisin joka toinen lapsi. 

Nepsy ei ole huonosti kasvatettu lapsi.

Hyvin usein on. Vanhemmat vain käyttävät tätä muotitermiä perustellakseen vanhemmuustaitojensa puutetta. 

 

 

Olen jonkun verran tehnyt vapaaehtoista nepsyvalmennusta. Usein vanhemmille, joilla ongelmia omien sanjensa mukaan haastavan lapsensa kanssa. Mitään tieteellistä tutkimusta en toki ole tehnyt, mutta aika usein huomaa, että kun minä olen nepsylapsen kanssa ja ohjaan häntä ja teen kaiken hänen ehdoillaan, niin hänellä ei ole yhtäkkiä mitään ongelmia ottaa vastaan neuvoja tai suunnitella toimintaansa, mutta sitten kun pitäisi ohjata niitä vanh

Kuina tyhmänä oikein pidät vanhempia? He tuntevat kuitenkin lapsensa parhaiten.

Lapset voi käyttäytyä eri tavoin eri seurassa.

No eikö sitten vanhempien tule toimia niin, että lapsi käyttäytyisi mahdollisimman hyvin myös heidän seurassaan? Näin kaikilla olisi myös kotona rauhallisempaa ja helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä, että ennen kaikki valtavirrasta poikkeavat siivottiin tarkkiksille yms. pois normiluokista, jonka jälkeen heistä tuli alkoholisteja, kylähulluja, peräkammarinpoikia yms tai he tekivät itsemurhan. Moni näistäkin olisi voinut saada paljon paremman elämän, jos heidän haasteensa olisi ymmärretty jo nuorempana ja heitä olisi pystytty auttamaan sopeutumaan yhteiskuntaan. Monet eivät ymmärrä, että esim. itsemurhat ovat laskeneet n. 90 % muutaman vuosikymmenen takaisesta ja nepsyjen ja mielenterveysongelmien parempi hoito ja tunnistaminen on ollut merkittävin syy tähän. 

Tähän eksyi kirjoitusvirhe. Piti kirjoittaa 50 %, mutta pointti pysyy samana.

Vierailija kirjoitti:

Ja lisään vielä, että en tiedä, onko nepsyys geeneissä ja periytyykö se, mutta saman äidin tapa hoitaa lapsiaan on varmaan hyvinkin samanlainen lapsesta toiseen.

nepsyys on vahvasti perinnöllistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea on käsittää miksi lapsia hankittiin yhtä enempää kun jo ensimmäisellä havaittiin ongelmai heti pienenä.

Ei kaikilla järki sano näitä asioita. Offtopic, mutta juuri luin FB Naistenhuoneelta, kun joku nainen oli kuudetta kertaa raskaana kun mikään ehkäisy ei sovi niin lapsia vaan tulee. Valitteli rankkuutta ja toivoi vielä pääsevänsä sterilisaatioon. Eli ei kaikilla järki riitä kertomaan, miten niitä lapsia tulee. Niitä vaan syntyy.

 

Kondomi on keksitty. Miehelle voi tehdä sterilisaation ja voi olla panematta. Sitten voi vaan syyttää itseään.

Vierailija kirjoitti:

Kuina tyhmänä oikein pidät vanhempia? He tuntevat kuitenkin lapsensa parhaiten.

No tuo on kyllä ihan harhaluulo. Ensinnäkään, minä en todellakaan tiedä, miten minun lapseni käyttäytyy silloin, kun minä en ole paikalla. Lasten käytös on usein hyvin erilaista, kun omat vanhemmat eivät ole paikalla. Toisekseen, vanhemmilla ei ole yleensä minkäänlaista perspektiiviä, miten oma lapsi suhteutuu muihin lapsiin, toisin kuin vaikka opettajilla, jotka näkevät valtavasti lapsia päivittäin. Lisäksi, minä en näe koskaan, miten muitten lapset käyttäytyvät, kun he ovat vain oman perheensä parissa. 

Onko tässäkin yritetty poikaa, saatu liuta villejä tyttäriä ja isä häipynyt.

Parikin tuttua perhettä jotka pakkolisääntyneet että saataisiin kumpaakin sukupuolta oleva lapsi. Kummatkin 4 lapsen jälkeen eronneet.