Miten joku voi alkaa synnyttää ilman että tiesi raskaudesta?

Eräs tuttavani meni vatsavaivojen takia lääkäriin.

Olikin raskaana, pari viikkoa synnytykseen. Mies ei uskonut, luuli, että tahallaan huijasi isäksi ja jätti.

No, uskomatontahan tuo on, mutta hyvinkin uskon ko. ihmisestä, erittäin kaoottinen persoona, todennäköisesti diagnosoimaton adhd. Ruumiinrakenne roteva ja tukeva, mutta ei mahdottoman lihava.

Vierailija kirjoitti:

Vahvat lihakset, pitkä vartalo, taaksepäin kallistunut kohtu, pieni sikiö eli SFD sekä aiemmat vuotohäiriöt.

Hobittin raskaus tietenkin näkyy, pitkän ja hoikan välttämättä ei. 

Ap on pikkupoika, jonka tiedot gynekologiasta ja naisen anatomiasta ovat olemattomat.

Mikään "asian kiistäminen" ei selitä sitä, että raskaus on yllätys lähimmillekin. 

Ei hobitinkaan raskaus välttämättä näy. Minä oon 155cm ja vatsa oli tosi pieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti. On ihmisiä joilla on muutakin miettimistä kuin jotain lasten tekoa. Ei vauvakupla ole mikään luonnonlaki, onneksi.

Minä mietin raskauksien aikana kaikkea muuta kuin raskautta, mutta huomasin kyllä mahan. Ap

Vartaloita on hyvin monenlaisia. Kaikilla raskaus ei juuri näy päällepäin.

Hauska juttu oli, kun vaimoni odotti kuopusta tai toiseks nuorinta. Hän haki apteekista närästyslääkettä. 

Apteekkari oli huolissaan, pitkäaikaisen närästyksen syy pitää tutkia.

Vaimoni nauroi, että kyllä tämä on hohimenevää.

P.S. vaimoni ei ole lihava

Eihän kyse ole vatsan ulkonäöstä vaan odottavan äidin voinnista. Onko teillä osalla todella ollut niin oireettomat raskaudet, että uskotte ettei yllätysvauvoissa ole kyse kognitiivisesta suojamekanismista?

Eikö teillä ole ollut esimerkiksi ympärivuorokautista kuvotusta ja nukkumishalua ensimmäisen kolmanneksen loppuun saakka, ei jatkuvaa vessahätää, närästystä. Ei viimeisen kolmanneksen keuhkojen tilttaamista, liitoskipuja, palannutta väsymystä jne.? Mahan ulottuvuudet on pikkuseikka raskausoireiden rinnalla.

Usko vaan. Kaikilla ei ole raskausoireita eikä raskaus näy ulkoapäin. Joillakin voi olla perussairaus, joka aiheuttaa samoja oireita kuin raskaus. Silloin mikään ei muutu, vaikka oireita onkin.



Tämäkin tyttö on ihan sutjakkaassa kunnossa juuri ennen synnytystä:



https://www.is.fi/perhe/art-2000009242979.html

Vierailija kirjoitti:

Eihän kyse ole vatsan ulkonäöstä vaan odottavan äidin voinnista. Onko teillä osalla todella ollut niin oireettomat raskaudet, että uskotte ettei yllätysvauvoissa ole kyse kognitiivisesta suojamekanismista?

Eikö teillä ole ollut esimerkiksi ympärivuorokautista kuvotusta ja nukkumishalua ensimmäisen kolmanneksen loppuun saakka, ei jatkuvaa vessahätää, närästystä. Ei viimeisen kolmanneksen keuhkojen tilttaamista, liitoskipuja, palannutta väsymystä jne.? Mahan ulottuvuudet on pikkuseikka raskausoireiden rinnalla.

 

Monilla on erilaisia kolotuksia ja kremppoja ihan jatkuvasti, ja ovat tottuneet siihen, että terveydenhuolto suosittelee niihin Buranaa. Ei joku väsymys esimerkiksi ole mikään harvinaisuus niilläkään, jotka eivät ole raskaana. Syyttävät pimeää vuodenaikaa, raskasta jaksoa töissä/koulussa ja kuormittavaa perhetilannetta. Noiden piikkiin menee helposti närästys ja pahoinvointikin. 

Ja ei, mulla esimerkiksi ei ollut mitään pientä kuvotusta kummempaa alkuraskaudessa, enkä yhden lapsen synnyttäneenä tiedä, mitä tarkoittaa "keuhkojen tilttaaminen" enkä liitoskipujakaan kokenut. Ei niitä tule kaikille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti. On ihmisiä joilla on muutakin miettimistä kuin jotain lasten tekoa. Ei vauvakupla ole mikään luonnonlaki, onneksi.

Minä mietin raskauksien aikana kaikkea muuta kuin raskautta, mutta huomasin kyllä mahan. Ap

Ei se aina ole kovin näkyvä. Itse kyllä huomasin mahani esikoista odotellessa, mutta kun törmäsin yhteen tuttuun pitkästä aikaa ja kuulumisia vaihdellessa kerroin juuri aloittaneeni äitiysloman, hän katsoi minua kummastellen ja totesi, ettei hän olisi kyllä päällepäin huomannut. Naapureillekin oli yllätys, kun näkivät meidät vauvan kanssa tämän synnyttyä. Olen pitkäselkäinen, eikä maha pullahtanut esiin. Mutta vauvan potkut kylkiluiden alle olivat sitten järkyttävän kivuliaita loppuvaiheessa.

Kakkosen kohdalla sitä melskaamista mahassa ei voinut olla huomaamatta. Kokenut gyne totesi ultrassa, ettei hän ole ennen moista pomppijaa nähnyt.

Kolmannen kohdalla se maha pullahti esiin jo alkuraskaudesta, mutta hänen liikehtimisensä oli ei niin voimakkaasti tuntunut. Joskus kun ilma hieman kiertelee suolistossa, tuntuu samanlaiselta silloin kun ei ole raskaana.

Siis siellähän myllää ihminen siellä sisällä, miten sitä ei muka huomaa vaikka ei kumpua kasvaisikaan? En voi ymmärtää.

Yhden etäisesti tiedän. Lapsi oli ollut heille tervetullut, mutta olivat luopuneet toivosta jo kymmenen vuotta aiemmin. Ei siis ollut mitään ehkäisyä käytössä ja rouvalla normaalistikin kuukautiset kahdesti vuodessa, joten ei ollut asiassa huomannut mitään outoa. 

 

Työpaikan kahvipöydässä tämä rouva oli valitellut, että tänä talvena tämä kaamosväsymys on ollut ihan eri luokkaa kuin ennen, unta riittää ja sittenkin väsyttää. Raskausoireita siis oli ollut, vaan ei tätäkään ollut raskauteen yhdistänyt. Lisäksi rouva oli päivitellyt kahvipöydässä että pitäisi jättää nämä pullat väliin kun on tänä talvena tullut useampi kilo lisää painoa. 

 

Ja ei ollut läheisistäkään kukaan arvannut raskautta. Tämä raskaus tosin ei päätynyt yllätyssynnytykseen  vaan asia selvisi jonkun verran aiemmin. Ja ihan ns. normaalin oloinen pariskunta kyseessä, hyvin tavallista elämää viettivät. 

En näe miksi ei voisi tapahtua. Osa ei näytä viimeisilläänkään kuin hieman tukevoituneelta. Mitä sitten tulee kuukautisiin epäsäännöllinen kierto ei ole edes kovin epätavallista ja kuukautiset voivat olla ihmisillä hyvin erilaisia, joten osa ei välttämättä voi tulkita siitä yhtään mitään muutosta. Mitä sitten tulee erinäisiin oireisiin niin en tiedä, tunnenko ketään, joka olisi täysin oireeton normaalistikaan. Esimerkiksi itselläni on ihan perussairauksien takia monia oireita vähän väliä. Itselläni on myös kunnon stressivatsa. Stressaavissa elämänvaiheissa maha myllää niin, että siinä ei tuskin erottaisi mitään. 

Eihän se mitenkään tavallista ole. Yleensä nuo tapaukset ovat hyvin nuoria, jolloin ei ehkä ole vielä aivan tuttua, miten oma keho käyttäytyy. Monessa tapauksessa lisänä on varmasti asian kieltämistä itseltään erinäisistä syistä joko alitajuisesti tai ihan tarkoituksella. Kaikillahan ei tosiaan vatsa ihan hirveästi kasva ja toisaalta ihmisen mieli on niin vahva, että voi auttaa pitämään vatsan piilossa. 

Vierailija kirjoitti:

Helposti. On ihmisiä joilla on muutakin miettimistä kuin jotain lasten tekoa. Ei vauvakupla ole mikään luonnonlaki, onneksi.

Joillekin lapsen saaminen on maailman suurin asia. Toisille yksi asia muiden joukossa. Itse kuulun jälkimmäisiin.