työttömät mitä vastaatte uteluihin, kun ihmiset kysyvät mitä teet?
ärsyttää etenkin anopin jatkuva utelu. nuiva asenne siihen että olen työtön. pojalleenkin aina puhuu asiasta, siis minusta ikävään sävyyn. ei kiinnosta selitellä, mutta miten utelut voisi sivuuttaa. tulee niitä muiltakin ihmisiltä. tiedän itse syyt ja miten asiat on, mutta en jaksaisi kyselyjä asiasta aina kun tapaa jonkun pitkästä aikaa, tai vaikkei olisi niin pitkäkään aika. eikä varsinkaan kiinnosta kertoa kaikille yksityisasioitani.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Freelanceri mutta nyt on vähän hiljaisempaa.
Tämä. Sanon kirjoitustöitä.
Vierailija kirjoitti:
Sano anopille että elät poikansa rahoilla, ja hymyile suloisesti päälle. Keitä vahvat kahvit.
Sanon että ryyppään ja huoraan. Yleensä keskustelu jää siihen.
Kerron vain olevani työttömänä tällä hetkellä. Ei siinä ole mitään hävettävää.
"Olen työtön." Jos joku siitä tuomitsee, en sellaisen ihmisen kanssa ole tekemisissä.
No sanon, että olen työtön. Ei ole kiinnostanut pitkään aikaan, mitä muut ajattelevat tuosta. Mitä sitä suotta valehtelemaan.
Sanon, että olen eläkeputkessa. Yleensä saan onnittelut tuosta.
Olen töissä kylläkin, mutta en siltikään vastaa työuteluhin tai muihin uteluihin. Yleensä vastaan vastakysymyksellä, että "miksi haluat tietää". Kohteliaasti siis kysyn ja jos ihminen ei osaa kertoa kunnollista motiivia, niin ei hän sitten vastaustakaan tarvitse.
Sukulaiset ja läheiset tietysti asia erikseen. Heille (ja minullekin) on hyödyksi jopa, että tietävät mitä teen ja että minä tiedän mitä he tekevät. Esimerkiksi sunnuntaina minulta katosi pankkikortti, ja tiesin näin heti kenelle voin soittaa, kuka on todennäköisemmin vastaamassa heti puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Sanon että elän säästöilläni. Sekös ärsyttää tyhjätaskuja.
Onko oikeasti näin, siis että elät säästöillä?
Mulla nimittäin on ja joskus joku mölli heittää "ai sä oot löytäny rikkaan miehen"... tosiasiassa ihan omillani elelen. En siis ole työtön varsinaisesti kun en oo työkkärin asiakaskaan.
Olen luonteeltani äkkipikainen ja ailahteleva psykopaatti avohoidossa.
yleensä eivät kysele enempää ja jos satun oleen kännissä niin lähtevät nopeasti kyselemästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon että elän säästöilläni. Sekös ärsyttää tyhjätaskuja.
Onko oikeasti näin, siis että elät säästöillä?
Mulla nimittäin on ja joskus joku mölli heittää "ai sä oot löytäny rikkaan miehen"... tosiasiassa ihan omillani elelen. En siis ole työtön varsinaisesti kun en oo työkkärin asiakaskaan.
Tuota olen miettinyt itsekin, että millä pitäisi tituleerata itseään, jos on pääomatuloilla elelijä. Kun meillähän ei ole erikseen sellaista sanaa, retired, töistä poisjäänyt. On vain eläköitynyt, joka tietysti sanana viittaa eläketuloihin joita nuorehko pääomatuloilla elelijä ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon että elän säästöilläni. Sekös ärsyttää tyhjätaskuja.
Onko oikeasti näin, siis että elät säästöillä?
Mulla nimittäin on ja joskus joku mölli heittää "ai sä oot löytäny rikkaan miehen"... tosiasiassa ihan omillani elelen. En siis ole työtön varsinaisesti kun en oo työkkärin asiakaskaan.
Tuota olen miettinyt itsekin, että millä pitäisi tituleerata itseään, jos on pääomatuloilla elelijä. Kun meillähän ei ole erikseen sellaista sanaa, retired, töistä poisjäänyt. On vain eläköitynyt, joka tietysti sanana viittaa eläketuloihin joita nuorehko pääomatuloilla elelijä ei saa.
Vapaaherratar, perijätär, laiskiainen....
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä kylläkin, mutta en siltikään vastaa työuteluhin tai muihin uteluihin. Yleensä vastaan vastakysymyksellä, että "miksi haluat tietää". Kohteliaasti siis kysyn ja jos ihminen ei osaa kertoa kunnollista motiivia, niin ei hän sitten vastaustakaan tarvitse.
Sukulaiset ja läheiset tietysti asia erikseen. Heille (ja minullekin) on hyödyksi jopa, että tietävät mitä teen ja että minä tiedän mitä he tekevät. Esimerkiksi sunnuntaina minulta katosi pankkikortti, ja tiesin näin heti kenelle voin soittaa, kuka on todennäköisemmin vastaamassa heti puhelimeen.
Jokainen tyylillään. Minulle tuollaisesta vastauksesta tulisi mieleen, että keskustelen jonkun vainoharhaisen pistorasiankingottelijan kanssa. Varmaan pyrkisin keskustelusta takavasemmalle aika nopeasti, eli sen puoleen tehtävä suoritettu.
^ oikeesti taidan useimmiten sanoa että kotirouvailen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä kylläkin, mutta en siltikään vastaa työuteluhin tai muihin uteluihin. Yleensä vastaan vastakysymyksellä, että "miksi haluat tietää". Kohteliaasti siis kysyn ja jos ihminen ei osaa kertoa kunnollista motiivia, niin ei hän sitten vastaustakaan tarvitse.
Sukulaiset ja läheiset tietysti asia erikseen. Heille (ja minullekin) on hyödyksi jopa, että tietävät mitä teen ja että minä tiedän mitä he tekevät. Esimerkiksi sunnuntaina minulta katosi pankkikortti, ja tiesin näin heti kenelle voin soittaa, kuka on todennäköisemmin vastaamassa heti puhelimeen.
Jokainen tyylillään. Minulle tuollaisesta vastauksesta tulisi mieleen, että keskustelen jonkun vainoharhaisen pistorasiankingottelijan kanssa. Varmaan pyrkisin keskustelusta takavasemmalle aika nopeasti, eli sen puoleen tehtävä suoritettu.
Siksi niin vastataankin, että vieras tai semivieras kyselijä tekisi virheellisen oletuksen, että olen vainoharhainen (mikä se toinen käyttämäsi käsite sitten olikaan tai mitä se tarkoitti). Teen tuota itsekin, kun nimenomaan haluan sanoa toiselle semikohteliaasti, että painu vttuun uteluinesi.
Pidän todella töykeänä, että udellaan yksityiselämään kuuluvia asioita noin vain. Itse teen sellaisia töitä etten halua naapureideni niistä tietävän. Käsittelen työssäni nimittäin myös heidän tietojaan ja haluan välttyä tilanteelta, joss joutuisin työssäni selvittämään miksi joku väitti, että olin sanonut tämän ja tämän henkilön asioista näin. Muutenkin olisi paremepi, että ihmiset antaisivat toisten kertoa omasta tahdostaan ja sopivana katsomanaan ajankohtana tietojaan.
Sanon olevani työtön.
Sitten katselen niitä järkyttyneitä ilmeitä ja kuuntelen, kuinka keskustelu kääntyy muihin aiheisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon että elän säästöilläni. Sekös ärsyttää tyhjätaskuja.
Onko oikeasti näin, siis että elät säästöillä?
Mulla nimittäin on ja joskus joku mölli heittää "ai sä oot löytäny rikkaan miehen"... tosiasiassa ihan omillani elelen. En siis ole työtön varsinaisesti kun en oo työkkärin asiakaskaan.
Tuota olen miettinyt itsekin, että millä pitäisi tituleerata itseään, jos on pääomatuloilla elelijä. Kun meillähän ei ole erikseen sellaista sanaa, retired, töistä poisjäänyt. On vain eläköitynyt, joka tietysti sanana viittaa eläketuloihin joita nuorehko pääomatuloilla elelijä ei saa.
On sellainen vanha termi kuin koroillaeläjä, sitä voisi tässä käyttää. Tai ehkä nykyään tunnettaisiin paremmin termi sijoittaja. Jos on pääomatuloja, johonkin on kai rahaa jossakin vaiheessa sijoittanut (jollei ole perinyt kaikkea valmiiksi sijoitettuna).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon että elän säästöilläni. Sekös ärsyttää tyhjätaskuja.
Onko oikeasti näin, siis että elät säästöillä?
Mulla nimittäin on ja joskus joku mölli heittää "ai sä oot löytäny rikkaan miehen"... tosiasiassa ihan omillani elelen. En siis ole työtön varsinaisesti kun en oo työkkärin asiakaskaan.
Tässä eri, mutta olen elänyt viimeiset 2,5 vuotta säästöilläni ja lisäopiskellut samalla. Töitä ei ole mutta haen, en vaan virallisesti ole työtön hakija. CV:ssäni kuitenkin on siis aika iso aukko jo, vaikka sille onkin ihan hyvä selitys. Luulen kuitenkin, että monia saattaa ärsyttää, "miten jollakin on varaa tuollaiseen samalla, kun minä painan hommia ja maksan veroja". En nimittäin ole saanut kovin lämmintä vastaanottoa hakemuksiini. Vaikka sen pitäisi olla tasan oma asiani, mitä teen omilla rahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Sano anopille että elät poikansa rahoilla, ja hymyile suloisesti päälle. Keitä vahvat kahvit.
Anoppi tukehtuu pullaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon että elän säästöilläni. Sekös ärsyttää tyhjätaskuja.
Onko oikeasti näin, siis että elät säästöillä?
Mulla nimittäin on ja joskus joku mölli heittää "ai sä oot löytäny rikkaan miehen"... tosiasiassa ihan omillani elelen. En siis ole työtön varsinaisesti kun en oo työkkärin asiakaskaan.
Tuota olen miettinyt itsekin, että millä pitäisi tituleerata itseään, jos on pääomatuloilla elelijä. Kun meillähän ei ole erikseen sellaista sanaa, retired, töistä poisjäänyt. On vain eläköitynyt, joka tietysti sanana viittaa eläketuloihin joita nuorehko pääomatuloilla elelijä ei saa.
Minä olen pääomatuloilla eläjä ja mitään en vihaa enempää kuin sitä, että joku tulee kysymään mitä teen työkseni. Jos kerron että mitä ikinä haluan ja että elän pääomatuloilla, niin sitten siitä vihertyy heti naama ja saan jälkeenpäin kuulla pahaa puhetta itsestäni. Siksi minäkin kuulun heihin, jotka tiedustelevat miksi kysyjä haluaa tietää. Jos kysyjällä on asialliset motiivit, hän tosiaan osaa kertoa miksi kysyy ja sitten voi antaa vastauksen sen mukaan. Esimerkiksi voi vastata, että olen akateemisesti koulutettu eikä minulla ole sillä lailla mitään erityistä ammattia tai työnkuvaa. Teen erilaisia projekteja rahoitussektorilla tai jotain vastaavaa. En halua kertoa pääomatuloista elämisestä siksikään, että ihmiset juoruaa hyvin paljon ja juorut leviää ja näin altistaisin itseni asuntomurroille turhan takia.
Sano että olet kotirouva