Lue keskustelun säännöt.
HS avoimena naisten yleisestä tavasta: Suhteen alussa moni panostaa ulkonäköönsä mutta sitten tulee romahdus
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Ei HS ole kuitenkaan "avoimena", sillä olosin halunnut lukea HS jutun, mutta en sitä löydä.
Saako linkin ap. kiitos.
Vai onko tämä taas näitä mielikuvitus-juttuja, kun mielikuvitus laukkaa, kun iltalääkkeet on ottamatta.
Sitä linkkiä juttuun ap. ?
Löytyy maksumuurin takaa, mutta sen alun voi käydä lukemassa ja jo siitä selviää, että HS ei suinkaan pohdi asiaa sukupuolittuneesti niinkuin aloittaja. Vaan juttu on tehty ihan molemmat sukupuolet mielessä pitäen eli miksi miehet ja naiset panostavat suhteen alussa ja jotkut lopettaa sen jossain vaiheessa suhdetta.
Koska ap teki tästä sukupuolittuneen, emme pääse keskustelemaan itse aiheesta ollenkaan vaan ihmiset jankkaa kuinka kauheita miehet ja naiset on ja kumpi on kauheampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisten ryhävalaiden perus Modus Operandi. Poikkeuksetta. Viimeistään papin aamenen jälkeen ilmestyy häämekon kätköistä _VÄLITTÖMÄSTI_ sulkaalevy hammaksien väliin jo kirkossa, ja ennen ulko-ovea se on jo syöty sekä perse levennyt 2-3 kertaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pahempaa on se että esitetään persoonaltaan alussa aivan toisenlaista ihmistä kuin oikeasti on. Muka niin ollaan myötäileviä ja ihania kunnes sitten yks kaks päätetään että nyt aletaankin kauhuakaksi.
Yleensä näin käy siinä kohtaa kun nainen tajuaa, että mies ihan tosissaan ei aio tehdä mitään kotitöitä - koskaan.
Koltityöt mm. ON naisten luontaista vastuualuetta. Ei niitä lähtökohtaisesti miehen kuulukaan tehdä, pöljä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä juttuhan koski molempia sukupuolia. Mutta ap halusi tehdä tästä naisvihaketjun.
Välillä näinkin päin. Miltäs tuntuu tuhannen miesvihaketjun jälkeen?
Täällä EI OLE AINUTTAKAAN miesvihaketjua! Palsta on täynnä naisvihaketjuja. Toivoisin, että miesvihaketjujakin olisi, mutta ei niitä ole.
Ihmeellistä muutenkin tämä miesten jatkuva uikutus täysin keksitystä ja olemattomasta ongelmasta, eli miesvihasta. Naisviha on oikea ongelma, silti naiset eivät valita siitä.
Buahhahhaa! Kaikki poikalapset tulisi jne... Miksi mies ei, tai miksi mies jne.
Mutta miehet eivät suurentele juurikaan miesvihaa. Naiset taas päinvastoin.
Miehiä haukkuvia uusia aloituksia on päivittäin useita. Siis suoraan haukkuvia.
Naiset taas pillastuvat jos kysytään vaikkapa vaatteista, ylipainosta, meikkaamisesta yms. neutraalista. Ja se on muka naisvihaa.
Suomalaiset on tuhdissa kunnossa, mutta niin on muutkin täällä mukavuudenhaluisessa ja ruumiillista työtä karttavassa lännessä. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa ei juurikaan löhöillä sohvalla, vaan istutaan epämukavasti jakkaroilla ym. kovilla alustoilla. Sillä saisi jo ryhtiä paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies lakkasi panostamasta kaikessa, joten niin minäkin. Miksi turhaan näyttää nätiltä ihmiselle, joka haisee, käyttää huonosti istuvia reikäisiä vaatteita, sekä käyttäytyy ja syö kuin porsas.
Sinulla on siis juuri omantasoisesi mies.
Vierailija kirjoitti:
Olisi ollut kiva päästä lukemaan tuo juttu, mutta ei ole hs-tunnuksia. Kiinnostaisi otettiinko jutussa niiden ulkonäöstä ehkä liikaakin painetta ottavien näkökulmaa esiin ollenkaan. Olen pohtinut, tuoko ulkonäöstä huolehtiminen oikeasti onnea suhteeseen. Olen tullut omalla kohdallani sekä ystävien suhteita katsoessani siihen tulokseen, että eniten ulkonäköön panostavien suhteet eivät vaikuta yhtä onnellisilta kuin rennommin ottavilla. Ja nyt en tietenkään tarkoita, että on sama onko normaalipainoinen tai 300-kiloinen tai käykö suihkussa päivittäin vai ei koskaan.
Itse olen aina pitänyt ulkonäköä hirveän tärkeänä asiana itsessäni, ja pidän siitä huolta kaikin tavoin. Tämä kuitenkin kumpuaa hylätyksitulemisen pelosta, kuten joku muukin mainitsi. Se on kuluttavaa ja syö suhdetta kaikin tavoin. Siinä kokee koko ajan suhteen olevan todella hataralla pohjalla. Joskus jopa ajattelen, että olisi helpompaa lopettaa suhde, kun ei tarvitsis
Kiinnostava näkökulma. Minulla nykyinen mieheni on ensimmäinen, joka on ensinnäkään koskaan saanut nähdä minut ilman meikkiä. Nykyään pystyn olemaan hänen seurassaan miten vain, vaikka rumissa vaatteissa ja tukka likaisena. Hän on myös ensimmäinen jota olen aidosti rakastanut, ja jolta olen kokenut saavani aitoa rakkautta. Ehkä kyseessä on rakkaussuhteen ominaisuus. On luottamuksenosoitus antaa toisen nähdä sinut huonoimmillasi. Toki silloin, jos toinen on rakastanut vain ulkonäköä, hän voi ahdistua sen muuttumisesta. Silloin rakkaussuhde on ollut yksipuolinen.
Enkä minäkään tarkoita sitä, että muuttuisi suohirviöksi, vaan ihan vain sitä että alussa ulkonäköön panostaminen johtuu hirveän usein epävarmuudesta kun luottamusta ei vielä ole. Onko se sitten hyvä asia jota kannattaisi jatkaa silloinkin kun se on kuormittavaa ja ahdistavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä pari vuotta, mä laihduin 10 kiloa ja mies kasvatti kaljamahan.
Sun ukkos vain kasvatti itselleen myötätuntomahan, kun joutui katselemaan sinua liian pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Naisista paljastuu karu totuus jo siinä vaiheessa kun pakkelit pestään naamasta. Ysin naisesta tulee kutosen hirvitys.
Herravitunjeesus! Kun tuollaisen vierestä herää baari-illan jälkeen 0_0 niin se on jotain......aivan helvetin kauheaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korealaiset naiset pysyvät hoikkina ja freeseinä vanhoiksi asti.
Se on geeneissä.
Nimenomaan siksi aina aasialaisia naisia suomalaisten Easy Mode :n metsästäjien sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.
Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka ilta ihon vanhenemista estääkseni. Eli jokaisen persvakoäijän mielestä olen neitimäinen tai muuten vaan homoseksuaali, kun ei pieru pärise ja hiki haise.
Ja tätä kaikkea teen myös parisuhteessa. Se ei lopu mulla siihen, että seurustelen tai olen ollut aviossa. Harmi vain että todella monella naisella se kiinnostus itsensä laittautumiseen jää alkuvaiheen jälkeen. Onko se sitten niin, että nainen ajattelee aina saavansa vähintään yhtä hyvän uuden kumppanin, jos nykyinen ei jaksa katsella. Mutta usein treenaaminen jää, herkut alkaa maistua, korkokenkiä ei enää pidetä, kynsiä ei jakseta lakata ja hiusten värjääminenkin säännöllisesti muuttuu liian kalliiksi. Pahimmillaan kutrit leikataan ns. helppohoitoiseksi polkkatukaksi. Joka päivä ei jakseta käydä suihkussa ja sokeroinnissa ei käydä edes vaikka suostun sen kumppanille maksamaan. Ei kiinnosta, ei jaksa, ei napostele.
Eikä parisuhde suoraan tietenkään siihen lopu, tai ainakaan itselläni ole loppunut. Mutta kun toista ei enää halua samalla tavalla ja mielenkiinto menee sinne sinkkumarkkinoiden naisiin, jotka itsestään huolen pitävät, niin siihen se sitten kariutuu. Suurin osa ilmeisesti tyytyy kohtaloonsa ja siihen, että seksielämä kuihtuu vain pois. Ei kai se sitten miehille ole enää niin tärkeää, kun testosteroiinitasot on muutenkin pohjamudissa jo kolmefemmana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että tuo tulee lähinnä väsymyksen ja stressin myötä parisuhteessa, kun lapset vievät paljon aikaa ja energiaa.
Itse lakkasin vähitellen panostamasta ulkonäkööni, koska tunsin olevani miehelle näkymätön. Tietty naisellinen itsetunto mureni vähitellen ja aloin piiloutua verkkareihin ja ylisuuriin paitoihin.
Mites teillä muilla?
Meillä on ihan päinvastoin. Iän myötä naisellisuus on vain lisääntynyt. Voi toki johtua ihan siitä, että vaimo oli niin tyttömäinen kun tavattiin. Ehkä ulkomaalainen taustakin vaikuttaa.
Silmälaseja aletaan käyttää, kun ollaan vakisuhteessa.
Useimmat on sitä ennen ilman tai piilareilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pahempaa on se että esitetään persoonaltaan alussa aivan toisenlaista ihmistä kuin oikeasti on. Muka niin ollaan myötäileviä ja ihania kunnes sitten yks kaks päätetään että nyt aletaankin kauhuakaksi.
Yleensä näin käy siinä kohtaa kun nainen tajuaa, että mies ihan tosissaan ei aio tehdä mitään kotitöitä - koskaan.
Koltityöt mm. ON naisten luontaista vastuualuetta. Ei niitä lähtökohtaisesti miehen kuulukaan tehdä, pöljä!
No sitten ei tarvitse syödäkään eikä käyttää puhtaita vaatteita. Vammaisia ja lapsia autetaan. Aikuiset huolehtii itse itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Silmälaseja aletaan käyttää, kun ollaan vakisuhteessa.
Useimmat on sitä ennen ilman tai piilareilla.
Kylläpitäisi olla valmis näkemään sumeasti, jos ryhtyy parisuhteeseen.
Voi herraisä näitä mölinöitä, on kai selvä, että elämässä prioriteetit menee uusiksi, kun on työt, perhe, yms yms. Harva sitä muutenkaan näyttää nelikymppisenä samalta kuin kaksvitosena, tai arki-iltana samalta kuin rilluttelee sinkkuna baareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.
Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka ilta ihon vanhenemista estääkseni. Eli jokaisen pe
Kuulostat hirveän rasittavalta ja egoistiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pahempaa on se että esitetään persoonaltaan alussa aivan toisenlaista ihmistä kuin oikeasti on. Muka niin ollaan myötäileviä ja ihania kunnes sitten yks kaks päätetään että nyt aletaankin kauhuakaksi.
Yleensä näin käy siinä kohtaa kun nainen tajuaa, että mies ihan tosissaan ei aio tehdä mitään kotitöitä - koskaan.
Koltityöt mm. ON naisten luontaista vastuualuetta. Ei niitä lähtökohtaisesti miehen kuulukaan tehdä, pöljä!
No sitten ei tarvitse syödäkään eikä käyttää puhtaita vaatteita. Vammaisia ja lapsia autetaan. Aikuiset huolehtii itse itsestään.
Siksipä sinäkin asut yksin.
Vierailija kirjoitti:
No panostaako mies naiseen rahallisesti? Ja viekö treffeille ja tuo lahjoja ja huomioi kuten alkuaikoina?
Ai, sinäkö olet sellainen ostoinen ilolintu, yön saastainen harakka? Kerran rahalla tuntuu selviävän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pahempaa on se että esitetään persoonaltaan alussa aivan toisenlaista ihmistä kuin oikeasti on. Muka niin ollaan myötäileviä ja ihania kunnes sitten yks kaks päätetään että nyt aletaankin kauhuakaksi.
Yleensä näin käy siinä kohtaa kun nainen tajuaa, että mies ihan tosissaan ei aio tehdä mitään kotitöitä - koskaan.
Koltityöt mm. ON naisten luontaista vastuualuetta. Ei niitä lähtökohtaisesti miehen kuulukaan tehdä, pöljä!
No sitten ei tarvitse syödäkään eikä käyttää puhtaita vaatteita. Vammaisia ja lapsia autetaan. Aikuiset huolehtii itse itsestään.
Siksipä sinäkin asut yksin.
En valitettavasti asu.
Olisi ollut kiva päästä lukemaan tuo juttu, mutta ei ole hs-tunnuksia. Kiinnostaisi otettiinko jutussa niiden ulkonäöstä ehkä liikaakin painetta ottavien näkökulmaa esiin ollenkaan. Olen pohtinut, tuoko ulkonäöstä huolehtiminen oikeasti onnea suhteeseen. Olen tullut omalla kohdallani sekä ystävien suhteita katsoessani siihen tulokseen, että eniten ulkonäköön panostavien suhteet eivät vaikuta yhtä onnellisilta kuin rennommin ottavilla. Ja nyt en tietenkään tarkoita, että on sama onko normaalipainoinen tai 300-kiloinen tai käykö suihkussa päivittäin vai ei koskaan.
Itse olen aina pitänyt ulkonäköä hirveän tärkeänä asiana itsessäni, ja pidän siitä huolta kaikin tavoin. Tämä kuitenkin kumpuaa hylätyksitulemisen pelosta, kuten joku muukin mainitsi. Se on kuluttavaa ja syö suhdetta kaikin tavoin. Siinä kokee koko ajan suhteen olevan todella hataralla pohjalla. Joskus jopa ajattelen, että olisi helpompaa lopettaa suhde, kun ei tarvitsisi pelätä esim vanhenemista ja ulkonäön rapistumista. Luottamus suhteeseen ei siis ole kovin vahva. Tämä ei edes johdu mitenkään miehestäni, vaan on ajatuskuvio joka on syntynyt jo paljon ennen hänen tapaamistaan kun on koko ikänsä kuunnellut miten monet miehet yleisesti puhuvat naisista ja näiden ulkonäöstä.