HS avoimena naisten yleisestä tavasta: Suhteen alussa moni panostaa ulkonäköönsä mutta sitten tulee romahdus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.

Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka ilta ihon vanhenemista estääkseni. Eli jokaisen pe

Minusta on tosi surkeaa, että joku puhuu korkokenkien käytöstä (selkävaivat) ja kynsien lakkaamisesta ja hiusten värjäämisestä (kemikaalikuorma) itsestä HUOLEHTIMISENA, kun se oikeastaan on täysin päinvastaista. Se on kyllä totta, että kohtuullinen liikunta ja järkevä ruokavalio olisivat ihmiselle hyväksi, mutta niissäkin kannattaisi mielestäni mennä hyvä olo, ei ulkonäkö edellä.

Minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, sinkkuaikana ja nyt myös parisuhteessa. Mutta..en enää laittaudu mieheni iloksi koska hän ei itseasiassa ole koskaa saanut tuntemaan itseäni kauniiksi. Olimme pariskuntien dinnerillä vähän aikaa sitten jolloin yksi mies totesi mm. etten arvosta itseäni ja että olen hyvännäköinen. Tämä kommentti jäi mietityttämään, tajusin että olen niin tottunut siihen että mies aina dissaa älyäni, ulkonäköäni jne ja että olen ikävä kyllä niin tottunut siihen, etten edes reagoi. Oli tosin kiva kuulla että olen jonkun mielestä edelleen viehättävä. Puolisoni ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, päinvastoin. Tämän takia uskon että moni nainen lopettaa  miehen miellyttämisen, kun kokee ettei tämä arvosta naista. Puolison tulisi nostaa sinua, ei laskea ja uskon että moni suomalainen mies ei vaan yksinkertaisesti osaa arvostaa omaa parisuhdetta ja kumppania. 

Ei meillä ole kumpikaan romahtanut viimeisten 20 vuoden aikana. Toki nuoruuden pahimmat ylilyönnit ovat jääneet taakse ja tyyli muuttunut molemmilla aikuisempaan suuntaan, mutta muuten putsataan ja puunataan kuten ennenkin. Itse asiassa ikääntymisen myötä kaikenlainen huolto vaan kasvaa, molemmilla (rasvaa korviin, tippaa silmiin, mies lyhentelee kulmakarvojaan ja nyppii harmaat parrasta, minä rasvaan ja naamioin kuivuvaa ihoa ja rypistyviä silmänalusia. 

Välillä eräillään päiviä suihkuttelematta, savunhajuisina, neulasia ja hämähäkinseittiä tukassa. Ja välillä pynttäydytään ykkösiin sukujuhliin, ja kaikkea siltä väliltä, enemmällä tai vähemmällä innolla. Eipä ole vaikuttanut rakkauden määrään.

Vierailija kirjoitti:

Olisi ollut kiva päästä lukemaan tuo juttu, mutta ei ole hs-tunnuksia. Kiinnostaisi otettiinko jutussa niiden ulkonäöstä ehkä liikaakin painetta ottavien näkökulmaa esiin ollenkaan. Olen pohtinut, tuoko ulkonäöstä huolehtiminen oikeasti onnea suhteeseen. Olen tullut omalla kohdallani sekä ystävien suhteita katsoessani siihen tulokseen, että eniten ulkonäköön panostavien suhteet eivät vaikuta yhtä onnellisilta kuin rennommin ottavilla. Ja nyt en tietenkään tarkoita, että on sama onko normaalipainoinen tai 300-kiloinen tai käykö suihkussa päivittäin vai ei koskaan.

Itse olen aina pitänyt ulkonäköä hirveän tärkeänä asiana itsessäni, ja pidän siitä huolta kaikin tavoin. Tämä kuitenkin kumpuaa hylätyksitulemisen pelosta, kuten joku muukin mainitsi. Se on kuluttavaa ja syö suhdetta kaikin tavoin. Siinä kokee koko ajan suhteen olevan todella hataralla pohjalla. Joskus jopa ajattelen, että olisi helpompaa lopettaa suhde, kun ei tarvitsis

Kaikilla, jotka tykkäävät laittautua, ei ole hylätyksi tulemisen pelkoa. Ja sitä pelkoa voi olla niilläkin, jotka eivät laittaudu. Olet oikeassa siinä, että se haittaa ihmissuhteita, mutta ei kannata vetää mitään yleistyksiä laittautumiseen yleensä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, sinkkuaikana ja nyt myös parisuhteessa. Mutta..en enää laittaudu mieheni iloksi koska hän ei itseasiassa ole koskaa saanut tuntemaan itseäni kauniiksi. Olimme pariskuntien dinnerillä vähän aikaa sitten jolloin yksi mies totesi mm. etten arvosta itseäni ja että olen hyvännäköinen. Tämä kommentti jäi mietityttämään, tajusin että olen niin tottunut siihen että mies aina dissaa älyäni, ulkonäköäni jne ja että olen ikävä kyllä niin tottunut siihen, etten edes reagoi. Oli tosin kiva kuulla että olen jonkun mielestä edelleen viehättävä. Puolisoni ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, päinvastoin. Tämän takia uskon että moni nainen lopettaa  miehen miellyttämisen, kun kokee ettei tämä arvosta naista. Puolison tulisi nostaa sinua, ei laskea ja uskon että moni suomalainen mies ei vaan yksinkertaisesti osaa arvostaa omaa parisuhdetta ja kumppania. 

Pelkääkö miehesi, että lähdet menemään, jos tajuat että olet ihan vetävän näköinen? Eikä siksi kehu koskaan. Onko miehesi itse komea?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, sinkkuaikana ja nyt myös parisuhteessa. Mutta..en enää laittaudu mieheni iloksi koska hän ei itseasiassa ole koskaa saanut tuntemaan itseäni kauniiksi. Olimme pariskuntien dinnerillä vähän aikaa sitten jolloin yksi mies totesi mm. etten arvosta itseäni ja että olen hyvännäköinen. Tämä kommentti jäi mietityttämään, tajusin että olen niin tottunut siihen että mies aina dissaa älyäni, ulkonäköäni jne ja että olen ikävä kyllä niin tottunut siihen, etten edes reagoi. Oli tosin kiva kuulla että olen jonkun mielestä edelleen viehättävä. Puolisoni ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, päinvastoin. Tämän takia uskon että moni nainen lopettaa  miehen miellyttämisen, kun kokee ettei tämä arvosta naista. Puolison tulisi nostaa sinua, ei laskea ja uskon että moni suomalainen mies ei vaan yksinkertaisesti osaa arvostaa omaa parisuhdetta ja kumppania. 

Miksi ihmeessä olet miehen kanssa, joka lyttää sinua sen sijaan, että kannustaisi ja kehuisi? Ansaitset kumppanin, joka arvostaa sua. Tämmöiset tarinat saa mut todella surulliseksi. Naiset, tuntekaa arvonne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten ryhävalaiden perus Modus Operandi. Poikkeuksetta. Viimeistään papin aamenen jälkeen ilmestyy häämekon kätköistä _VÄLITTÖMÄSTI_ sulkaalevy hammaksien väliin jo kirkossa, ja ennen ulko-ovea se on jo syöty sekä perse levennyt 2-3 kertaiseksi.

Sinullahan on kirjallisia lahjoja. 

Ei sentään. Tosiasiat on vain kiistattomia ja faktat myy ihan itse itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, sinkkuaikana ja nyt myös parisuhteessa. Mutta..en enää laittaudu mieheni iloksi koska hän ei itseasiassa ole koskaa saanut tuntemaan itseäni kauniiksi. Olimme pariskuntien dinnerillä vähän aikaa sitten jolloin yksi mies totesi mm. etten arvosta itseäni ja että olen hyvännäköinen. Tämä kommentti jäi mietityttämään, tajusin että olen niin tottunut siihen että mies aina dissaa älyäni, ulkonäköäni jne ja että olen ikävä kyllä niin tottunut siihen, etten edes reagoi. Oli tosin kiva kuulla että olen jonkun mielestä edelleen viehättävä. Puolisoni ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, päinvastoin. Tämän takia uskon että moni nainen lopettaa  miehen miellyttämisen, kun kokee ettei tämä arvosta naista. Puolison tulisi nostaa sinua, ei laskea ja uskon että moni suomalainen mies ei vaan yksinkertaisesti osaa arvostaa omaa parisuhdetta ja kumppania. 

Ja tällä tyylillä se on saanu sut pidettyä erossa kumppanista joka olisi kohdellut sua arvosi mukaisesti. Tää on yks elämä, tosi surullinen tarina.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, sinkkuaikana ja nyt myös parisuhteessa. Mutta..en enää laittaudu mieheni iloksi koska hän ei itseasiassa ole koskaa saanut tuntemaan itseäni kauniiksi. Olimme pariskuntien dinnerillä vähän aikaa sitten jolloin yksi mies totesi mm. etten arvosta itseäni ja että olen hyvännäköinen. Tämä kommentti jäi mietityttämään, tajusin että olen niin tottunut siihen että mies aina dissaa älyäni, ulkonäköäni jne ja että olen ikävä kyllä niin tottunut siihen, etten edes reagoi. Oli tosin kiva kuulla että olen jonkun mielestä edelleen viehättävä. Puolisoni ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, päinvastoin. Tämän takia uskon että moni nainen lopettaa  miehen miellyttämisen, kun kokee ettei tämä arvosta naista. Puolison tulisi nostaa sinua, ei laskea ja uskon että moni suomalainen mies ei vaan yksinkertaisesti osaa arvostaa omaa parisuhdetta ja kumppania. 

Tämä on totta ja tutkittuakin.

Mm laihdutuksen onnistumisessa kaikkein tärkein tekijä on positiivinen kehonkuva. Jos inhoaa ulkonäköään, todennäköisesti ei onnistu laihduttamaan.

Minä olin laiha ja hyvännäköinen, mutta mies alkoi arvostella rumaksi ja lihavaksi. Sen jälkeen olen lihonut 10 kg laihdutusyrityksistä huolimatta, enkä enää ole jaksanut panostaa ulkonäköön muutenkaan. Itsetunto meni ensimmäisenä ja sen seurauksena myös rumennuin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.

Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka ilta ihon vanhenemista estääkseni. Eli jokaisen pe

Niin, nainen tekee kaikki nuo samat jutut kuin sinä, mutta odotat hänen tekevän vielä enemmän. Kokeilepas käyttää niitä korkkareita, lakata kynsiä jne intiimipaikkojen sokerointia unohtamatta! Ei pidä odottaa toiselta asioita, joita ei ole valmis itse tekemään.

En enää ikinä, ikinä halua suhdetta jossa on pienintäkään tunnetta siitä että suhteen kestävyys on kiinni siitä miltä minä näytän. Olen tällaisessa suhteessa ollut, jossa hyväksynnän määrä oli verrannollinen siihen kuinka kauniiksi onnistuin laittautumaan. Koko suhde taisi perustua muutenkin sille, että olin nuori ja kaunis.

Nykyinen mieheni rakastui minuun kun painoin lähes sata kiloa. Päädyimme yhteen ja laihduin, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta suhteeseemme. Hänen katseensa on aina ollut arvostava ja rakastava, olinpa lihava tai hoikka, laittautunut tai seinästä reväisty. Sama toisin päin. Hän on puolestaan suhteen aikana lihonut, ja nykyään viisikymppisenä tietty ukottuminen näkyy. Minulle sillä ei ole minkäänlaista väliä, näen hänet aina komeana ja ihanana.

Vierailija kirjoitti:

Peukutuksista päätellen täällä on todellisten laatumiesten puolisot äänessä ja edustettuna. Pitäisikö katsoa peiliin, jos omalla sohvalla on peseytymätön ja muutenkin ruokkoamaton ihmiskuvatus.

Ei tuo ole vielä mitään. Näiden katkeroiden haisuliturjakkeet ovat kuulemma järjestään löytäneet Thaimaasta parikymppiset uudet vaimot itselleen.

Mä olen taas sitä mieltä, jos oma kumppani on kiinnostava ja rakastaa sitä, niin haluaa panostaa myös itseensä. Koskee miehiä ja naisia. Jos kumppani on taas vähän "hälläväliä" niin ei.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tässä nyt sitten tekisi;

Ensin valitetaan siitä, ettei huolehdita itsestä ja sitten jos harvoin meikkaa, sekään ei ole hyvä...

Vaikeaksi menee.

Sama täällä. Ei saisi edes ripsiväriä laittaa ilman ihme motkotusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.

Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka ilta ihon vanhenemista estääkseni. Eli jokaisen pe

Käytkö itse sokeroinnissa? Värjäätkö hiuksiasi? Pidätkö helppohoitoista lyhyttä tukkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.

Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka

 

Kyllä mä voin sokeroidakin, jos säännöllinen trimmaus ei riitä. Vaan kun olen sen usemmalta naiselta kuullut, että ne eivät halua täysin karvatonta. Kivekset kyllä ajelen aivan täysin karvattomaksi. Ja jos se minusta naisille miehisemmän tekisi, niin varmasti lakkaisin kynnet ja kulkisin vaikka puujaloilla. Tässä on turha näsäviisastella ja ottaa jotain yhtä asiaa esimerkiksi, koska kyse ei ole yksityiskohdissa, vaan kokonaisuudessa. Mä teen kaikki suhteellisen helposti toteutettavat asiat itselleni pitääkseni itseni kunnossa. En ala käyttämään steroideja, enkä vaadi naisiltakaan silikonirintojen laitattamista. Mutta siis ne asiat, mitkä on helppoa toteuttaa, niin teen. Ja en sano etteikö itsestään huolta pitäviä naisia ole olemassa. On niitä. Harva heistä on vain suomalainen, ainakaan sukujuuriaan myöten. Nyt tällä hetkellä olen ollut jo pitkään yhdessä virolaistaustaisen naisen kanssa, vaikka hän siis suomalainen onkin. Hänelle ei tee vaikeaa pitää itsestään huolta. Väitän että tämä itsestään huolehtimattomuus on meillä kulttuurissa ja se koskee ihan molempia sukupuolia.

Miksi naisen kuuluisi käyttää aikaa, rahaa ja vaivaa kauneudenhoitoon? Lisäksi monet asiat, kuten hiusvärit, kynsilakka, hiuskiinne jne ovat terveydelle haitallisia. Toki esimerkiksi silikonit ja täyteaineet ovat vielä paljon haitallisempia ja jopa vaarallisia.

Kyse on markkinoinnista ja yhteiskunnan odotuksista. Moni pariutuu parikymppisinä, mutta kolmekymppisenä ymmärtää jo kuinka typerää on riskeerata terveyttään kemikaaleihin. Parikymppisenä ihmiset eivät yleensä vielä hahmota riskejä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, sinkkuaikana ja nyt myös parisuhteessa. Mutta..en enää laittaudu mieheni iloksi koska hän ei itseasiassa ole koskaa saanut tuntemaan itseäni kauniiksi. Olimme pariskuntien dinnerillä vähän aikaa sitten jolloin yksi mies totesi mm. etten arvosta itseäni ja että olen hyvännäköinen. Tämä kommentti jäi mietityttämään, tajusin että olen niin tottunut siihen että mies aina dissaa älyäni, ulkonäköäni jne ja että olen ikävä kyllä niin tottunut siihen, etten edes reagoi. Oli tosin kiva kuulla että olen jonkun mielestä edelleen viehättävä. Puolisoni ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, päinvastoin. Tämän takia uskon että moni nainen lopettaa  miehen miellyttämisen, kun kokee ettei tämä arvosta naista. Puolison tulisi nostaa sinua, ei laskea ja uskon että moni suomalainen mies ei vaan yksinkertaisesti osaa arvostaa omaa parisuhdetta ja kumppania. 

Tarkoituksellinen ja systemaattinen lyttääminen ja itsetunnon nujertaminen ei ole mitään muuta kuin henkistä väkivaltaa. Kukaan ei kohtele noin ihmitä, jota rakastaa. Ikävää, että olet jo tottunut, mutta toivottavasti saat vielä omanarvontunteesi takaisin ja myös aidosti hyvän ja turvallisen ihmissuhteen. Älkää hyvät ihmiset tyytykö kaltoinkohteluun.

Laittautuisin, jos voimat ja aika riittäisivät. Ei liity suhteen pituuteen vaan lastentuloon. 2 pientä lasta, työt ja kodinhoito. Mieskin tekee asioita, mutta on vain niin tolkuttoman hidas, että käytännössä pyöritän kotia yksin. Olen laittanut lapset, kodin ja perustarpeeni (uni ja syöminen) ulkonäön edelle. Puhdas ja siisti olen aina, mutta kampaajalle, kosmetologille tai kynsiä laittamaan olen ehtinyt viimeksi 4 vuotta sitten. Meikkiä en käytä ja hiukset ovat aina ponnarilla, että saan aamulla nukkua vartin pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi ollut kiva päästä lukemaan tuo juttu, mutta ei ole hs-tunnuksia. Kiinnostaisi otettiinko jutussa niiden ulkonäöstä ehkä liikaakin painetta ottavien näkökulmaa esiin ollenkaan. Olen pohtinut, tuoko ulkonäöstä huolehtiminen oikeasti onnea suhteeseen. Olen tullut omalla kohdallani sekä ystävien suhteita katsoessani siihen tulokseen, että eniten ulkonäköön panostavien suhteet eivät vaikuta yhtä onnellisilta kuin rennommin ottavilla. Ja nyt en tietenkään tarkoita, että on sama onko normaalipainoinen tai 300-kiloinen tai käykö suihkussa päivittäin vai ei koskaan.

Itse olen aina pitänyt ulkonäköä hirveän tärkeänä asiana itsessäni, ja pidän siitä huolta kaikin tavoin. Tämä kuitenkin kumpuaa hylätyksitulemisen pelosta, kuten joku muukin mainitsi. Se on kuluttavaa ja syö suhdetta kaikin tavoin. Siinä kokee koko ajan suhteen olevan todella hataralla pohjalla. Joskus jopa ajattelen, et

Kaikilla, jotka tykkäävät laittautua, ei ole hylätyksi tulemisen pelkoa. Ja sitä pelkoa voi olla niilläkin, jotka eivät laittaudu. Olet oikeassa siinä, että se haittaa ihmissuhteita, mutta ei kannata vetää mitään yleistyksiä laittautumiseen yleensä. 

En lainkaan tarkoittanut yleistää vaan puhuin itsestäni ja tuosta toisesta joka kommentoi samoin. Siksi kiinnosti, mikä Hesarissa esitelty näkymys mahtoi olla siitä, nähdäänkö laittautumisen olevan yksiselitteisesti hyväksi suhteelle. Minun tapauksessani se ei ole, monella muulla varmaan toisin jos suhteessa on luottamusta siihen ettei laittautuminen kuitenkaan ole pakollista vaan on vain ekstraa suhteessa.