Toisen naisen tunteet kun salasuhdekumppani menehtyy

Jos leski tiesi, että se nainen on olemassa, niin miksi hän salli asian. Sitä tietysti voi hävetä. Mutta muuten häpeä on sen miehen. 

91: sitäkö se vain on, ei mitään muuta?

Kysymyksessä taisi olla sana päästäisinkö. Kyllä päästäisin. Luultavasti helpottaisi omalta osaltaan myös omaa surutyötä.

Väkivallasta jos puhutaan ja väkivallasta parisuhteessa, niin usein noista puheista puuttuu naisten harrastama henkinen väkivalta miehiä kohtaan seksiä hyväksikäyttäen. Että nainen kokee, että, jos hän ei anna, niin miehenkään ei tarvitse saada. Naisella toki on oikeus kieltäytyä seksistä aina, kun tuntuu ettei halua (kuten miehelläkin), mutta ei ole oikeutta määrätä toisen osapuolen seksielämää - edes avioliitossa (eikä kyllä miehelläkään). Tai sitten hyväksyä se, että mies pettää tai ottaa eron, koska seksuaaliset tarpeet eivät enää kohtaa.

Ja toki mieskin voi se pihtaaja olla.

Minua on petetty, miehelläni oli suhde josta sain tietää vasta erottuani hänestä. Minua ei kiinnosta se nainen enkä enää välitä ex-mieheni teoista mutta jos jotakuta haluan syyttää ja vastuun hänelle laittaa niin se mies se ensisijaisesti on. Ei se nainenkaan oikein tehnyt mutta toisaalta en tiedä millaista satuilua mies minusta sille kertoi ja mieheni kanssahan minä aviossa olin, en sen naisen.

Vierailija kirjoitti:

Väkivallasta jos puhutaan ja väkivallasta parisuhteessa, niin usein noista puheista puuttuu naisten harrastama henkinen väkivalta miehiä kohtaan seksiä hyväksikäyttäen. Että nainen kokee, että, jos hän ei anna, niin miehenkään ei tarvitse saada. Naisella toki on oikeus kieltäytyä seksistä aina, kun tuntuu ettei halua (kuten miehelläkin), mutta ei ole oikeutta määrätä toisen osapuolen seksielämää - edes avioliitossa (eikä kyllä miehelläkään). Tai sitten hyväksyä se, että mies pettää tai ottaa eron, koska seksuaaliset tarpeet eivät enää kohtaa.

Ja toki mieskin voi se pihtaaja olla.

 

Höpö höpö.

Jos se vainaja olisi halunnut sen naisen siihen tilaisuuteen, niin vainajan toivetta tulisi kunnioittaa. Vainajaakin tulisi surra sellaisena kuin hän todellisuudessa oli. 

Vierailija kirjoitti:

Minua on petetty, miehelläni oli suhde josta sain tietää vasta erottuani hänestä. Minua ei kiinnosta se nainen enkä enää välitä ex-mieheni teoista mutta jos jotakuta haluan syyttää ja vastuun hänelle laittaa niin se mies se ensisijaisesti on. Ei se nainenkaan oikein tehnyt mutta toisaalta en tiedä millaista satuilua mies minusta sille kertoi ja mieheni kanssahan minä aviossa olin, en sen naisen.

Okei. Jos liittonne aikana miehesi olisi kuollut, olisitko halunnut tuon lortsun heilumaan haitajaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan relevantti kysymys. Tunteet ne on sillä toisella naisellakin.

Tunteet, joita pidettiin päivånvalolta piilossa miehen eläessä. Ja kuoleman jälkeen yhtäkkiä pitää tuoda itsensä ja tunteensa julki? Eipä olisi mieskään halunnut että salasuhde menee esittäytymään hautajaisiin. 

Me olemme sopineet, että kun toinen kuolee niin haudalle tuo kukkia se kumpi tänne jää. Pitkä rakkaus-/salasuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin hyvin jyrkkä nuorena ja nuorempana liiton ulkopuolisiin suhteisiin. Seksisuhteita en vieläkään ymmärrä enkä hyväksyisi mutta kipuilun jälkeen minun on ollut pakko muuttaa asennettani salasuhteen suhteen. En voi -ymmärrettävästi- avata asiaa oikein yhtään mutta hyvän ystäväni tilannetta läheltä nähneenä tajuan että asiat eivät todellakaan ole aina lähellekään mustavalkoisia eikä huonosta suhteesta lähteminen ole aina helppoa tai turvallista. Sillekin on aikansa. Salasuhteessakin voi olla kyseessä rakkaus, puolin ja toisin eikä niin kuin täällä kauhean vastenmielisillä kielikuvilla esitetään pelkkä seksi. Se toinen voi oikeasti olla lämmin ja ihana, syvästi tunteva ihminen ja se puoliso jotain muuta. Painotan vielä että ei ole aina lainkaan niin yksinkertaista että sen kuin eroaa ensin ja sitten vasta uusi.

Vastenmielistä selittelyä selkärangattomalta lu

Arvasin että tällaista kommentointia tulee. Ei sille voi mitään koska en voi mitenkään kertoa tarkemmin. Ei ne minua loukkaa koska en minä ole missään kuvioissa mukana. Näen vain asioita eri tavoin kuin ennen ja olen oppinut että yleistäminen hyvin harvassa asiassa toimii.

Mulla on suhde varatun miehen kanssa ja jos mies nyt kuolisi, niin en todellakaan olettaisi pääseväni hautajaisiin. Ei miehen avovaimo musta tiedä eikä hänen tarvitsekaan tietää.

Itse jos olisin se petetty, niin en todellakaan päästäisi toista naista hautajaisiin.

Mielenkiintoista miten paljon vihaa tässä ketjussa on. Kun leimataan se yksi osapuoli lortoksi, niin ei tarvitse kohdata omaa rooliaan tapahtumien kulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on petetty, miehelläni oli suhde josta sain tietää vasta erottuani hänestä. Minua ei kiinnosta se nainen enkä enää välitä ex-mieheni teoista mutta jos jotakuta haluan syyttää ja vastuun hänelle laittaa niin se mies se ensisijaisesti on. Ei se nainenkaan oikein tehnyt mutta toisaalta en tiedä millaista satuilua mies minusta sille kertoi ja mieheni kanssahan minä aviossa olin, en sen naisen.

Okei. Jos liittonne aikana miehesi olisi kuollut, olisitko halunnut tuon lortsun heilumaan haitajaisiin?

En tiennyt hänestä silloin. Mutta tuskinpa.Tai en tiedä, ehkä olisin halunnut kuulla häneltä mikä oli hänen näkemyksensä tilanteesta.  En silti käytä hänestä karmeaa kieltä kuten tässä jotkut käyttävät. Ja luulen ettei hän nyt niin haisevakaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan relevantti kysymys. Tunteet ne on sillä toisella naisellakin.

Tunteet, joita pidettiin päivånvalolta piilossa miehen eläessä. Ja kuoleman jälkeen yhtäkkiä pitää tuoda itsensä ja tunteensa julki? Eipä olisi mieskään halunnut että salasuhde menee esittäytymään hautajaisiin. 

Me olemme sopineet, että kun toinen kuolee niin haudalle tuo kukkia se kumpi tänne jää. Pitkä rakkaus-/salasuhde.

Ne kukat lähtee äkkiä.

Mistä kukaan tietää kuka ne kukat on tuonut? Vai eikö miehelläsi ole ketään ystäviä, työkavereita tms jotka voisivat tuoda haudalle kukkia? Varmuuden vuoksi heität kaikki heti menemään?

Harvassa ovat ne ketkä päästäisivät. Kertoo hyvin yhteiskunnassamme vallitsevista arvoista. Jotka ovat terveitä ja hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan relevantti kysymys. Tunteet ne on sillä toisella naisellakin.

Tunteet, joita pidettiin päivånvalolta piilossa miehen eläessä. Ja kuoleman jälkeen yhtäkkiä pitää tuoda itsensä ja tunteensa julki? Eipä olisi mieskään halunnut että salasuhde menee esittäytymään hautajaisiin. 

Me olemme sopineet, että kun toinen kuolee niin haudalle tuo kukkia se kumpi tänne jää. Pitkä rakkaus-/salasuhde.

Ne kukat lähtee äkkiä.

Miten vain. Lupauksen täytän ja vaimo kyllä tietään suhteemme, ei välitä, kunhan säilyttää elintasonsa. Minulle tämä suhde riittää hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tietenkään edes haluaisi mennä hautajaisiin. 

T. Toinen nainen jo 20v.

Miksi 20v? Eikö ketään muuta löydy? Ei edes ketään uskollista?

Ei taida kestää tulla petetyksi. Siksi laittaa uskollisuuden sitaatteihin ja huolehtii, että on pettäjäpuolella. Käyhän se noinkin jos ei aikuisen vastuut nappaa.

Jos henkilö oli miehelle tärkeä, on jopa moraalinen velvollisuus kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten paljon vihaa tässä ketjussa on. Kun leimataan se yksi osapuoli lortoksi, niin ei tarvitse kohdata omaa rooliaan tapahtumien kulussa. 

Mitä omaa roolia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan relevantti kysymys. Tunteet ne on sillä toisella naisellakin.

Toisen naisen tunteista ei tarvi välittää, koska hänkään ei välittänyt muiden tunteista.

Älä yleistä liikaa. Totta on, että joskus toinen nainen on toinen nainen valheen tai petoksen turvin, mutta suomessa on hyvin paljon myös sellaisia järjestelyjä, että toinen nainen on suhteessa naimisissa olevaan ihan luvan kanssa.

Mikä lupa se sellainen on, jos ryöstät toisen pyssyllä uhaten ja sitten väität, että no se ite antoi ne tavarat.