Lue keskustelun säännöt.
Miksi joudenkin miesten kanssa tulee naisellinen olo ja joidenkin kanssa ei
12.04.2024 |
Siis vaikea selittää, mutta osa miehistä saa aikaan sellaisen olon, että olen nainen ja jotenkin miehen suojeltavana. Osa miehistä nostaa esiin ronskin puolen. Mistä voi johtua😳
Kommentit (123)
Miks "punanen lippu" piti olla enlanniksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä trollaa. Nuo eivät ole samoja naisia. Mies ottakoon haltuun ne tilanteet jotka hänen kuuluu ottaa, kuten oma osansa kotitöistä. Ja minä otan haltuun oman osani.
Kyllä mun kokemusten mukaan suurin osa naisista haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan sukupuolten välillä ja tasa-arvoisen parisuhteen PAITSI niissä tilanteissa kun miehen pitää olla mies; eli ottaa tilanne haltuun ja viedä asioita eteenpäin sillain maskuliinisen seksikkäästi. Mutta nykyisen kaltainen feministinen yhteiskunta tappaa aika tehokkaasti tuon maskuliinisen seksikkyyden ilmenemismuodot, joten jäljelle jää vain 100% tasa-arvo ja syntyvyys laskee kuin lehmänhäntä. Onneksi olkoon saarasärmät!
Ei ole olemassa mitään tasa-arvoa. On olemassa ihmisoikeudet ja feminismi. Tasa-arvo on näiden yhdistelmä. Se ei anna hetero miehelle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miks "punanen lippu" piti olla enlanniksi?
Koska punainen lippu ei tarkoita mitään kun taas red flag tarkoittaa suomeksi vaaran merkki. Eli tulisi käyttää ilmaisua vaaran merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis sellainen olo, että mies huolehtii vaikka minusta ei tarvitsisi huolehtia. Olen vuosia selvinnyt ihan yksinkin😁 Sitä voisi kuvailla siten, että en enää yritä olla mies talossa kuten aiemmissa suhteissa eikä minun tarvitse hyysätä miestä kuten lasta. Mutta siis tulee vain sellainen tosi naisellinen olo tämän miehen seurassa ja vaikka olemme tunteneet kohta pari vuotta niin tilanne ei muutu vaan olotila jatkuu.
-ap
Just tämä. Pitää olla kumppani suhteessa mieheen, ei äiti. Tunnistan niin nämä fiilikset. Huolenpidon pitää olla molemmin puolista. Jostain syystä Suomessa yhden sukupuolen pitäisi kannatella yksipuolisesti niin miehet kuin lapset saaden äidin roolin suhteessa, vaikka ei edes olisi lapsi.
Haluatko että sinua kohdellaan tasa-arvoisena, yhtenä miehistä, vai toivotko erityiskohtelua joten sinua pitäisi kohdella naisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks "punanen lippu" piti olla enlanniksi?
Koska punainen lippu ei tarkoita mitään kun taas red flag tarkoittaa suomeksi vaaran merkki. Eli tulisi käyttää ilmaisua vaaran merkki.
Tarkoittaahan, punakapinan merkki, vasemmisto.
Ei se tunne tarkoita huolehtimista, se on jotain muuta. Jokainen aikuinen huolehtii itsestään.
On kyllä vaikea kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apua, miten erilaisia ihmiset on. Mulle tulee lähinnä henkilöstä riippuen ahdistus tai v-tutus jos joku alkaa käyttäytyä "suojelevasti", yleensä toteankin ystävälliseen sävyyn, että kiitos vaan, pystyn hoitamaan ihan itse tilanteen.
Paapominen ja tilanteen haltuunotto ovat kaksi aivan eri asiaa.
Kun alisteisesti ja vähätellen naiselle kerrotaan kuinka hänen nyt pikkuaivoillaan pitää toimia, ylläoleva vastaus on täysin oikein. Ja näitä miehiä riittää jotka pitää naisia täysin bimboina.
Kun taas tilanne otetaan haltuun vähäeleisen mielekkäästi, meteliä nostamatta luontevasti, on se mitä ap kuvailee. Ja minä ainakin olen tuon miehisyyden edessä ns voimaton eli täysin häikäistynyt miehestä ja toden totta tunnen olevani 100% nainen.
Käytöstavat jotka ovat miehellä selkäytimessä ja tulevat luonnollisena tapana käytäntöön on vain yksi ilmentymä. Puheenvuoron antaminen ja aito keskustelu ovat myös yksi tunnusmerkki. Oman elämän osaaminen pyykkäyksestä hygieeniaan.
Feminiinen mies voi aiheuttaa minussa suojelun tarvetta. Voin olla kaveri, en muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sellainen olo, että mies huolehtii vaikka minusta ei tarvitsisi huolehtia. Olen vuosia selvinnyt ihan yksinkin😁 Sitä voisi kuvailla siten, että en enää yritä olla mies talossa kuten aiemmissa suhteissa eikä minun tarvitse hyysätä miestä kuten lasta. Mutta siis tulee vain sellainen tosi naisellinen olo tämän miehen seurassa ja vaikka olemme tunteneet kohta pari vuotta niin tilanne ei muutu vaan olotila jatkuu.
-ap
Just tämä. Pitää olla kumppani suhteessa mieheen, ei äiti. Tunnistan niin nämä fiilikset. Huolenpidon pitää olla molemmin puolista. Jostain syystä Suomessa yhden sukupuolen pitäisi kannatella yksipuolisesti niin miehet kuin lapset saaden äidin roolin suhteessa, vaikka ei edes olisi lapsi.
Suomessa naisen rooli (kokopäivätyö+päävastuu kotitöistä ja lapsista) on aikamoinen työhevosen rooli ja vaatii valtavasti päättäväisyyttä ja jaksamista. Vaikeahan siinä on kunnioittaa kumppania, joka on passiivinen ja vastaanottava ja herraparatkoon vielä odottaa jotain hyysäystä. Aktiivinen ote elämään on miehekästä, täällä se on monilta jotenkin hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tässä ei ole kysymys miehen elämänhallinnasta tai siitä pystyisikö mies elämään itsenäisesti. Enemmänkin on kyse kahden henkilön välisestä "voimasuhteesta" hyvässä mielessä. Kumpi on se kuka kertoo mihin mennään jne, ilman pomottamista. Kahden voimakkaan persoonan kanssa tämä on kohtuullista miekkailua, mutta usein tuo voimasuhde asettuu persoonien takia jommin kummin päin.
Tämä on taas toinen ulottuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, miten erilaisia ihmiset on. Mulle tulee lähinnä henkilöstä riippuen ahdistus tai v-tutus jos joku alkaa käyttäytyä "suojelevasti", yleensä toteankin ystävälliseen sävyyn, että kiitos vaan, pystyn hoitamaan ihan itse tilanteen.
Paapominen ja tilanteen haltuunotto ovat kaksi aivan eri asiaa.
Kun alisteisesti ja vähätellen naiselle kerrotaan kuinka hänen nyt pikkuaivoillaan pitää toimia, ylläoleva vastaus on täysin oikein. Ja näitä miehiä riittää jotka pitää naisia täysin bimboina.
Kun taas tilanne otetaan haltuun vähäeleisen *mielekkäästi, meteliä nostamatta luontevasti, on se mitä ap kuvailee. Ja minä ainakin olen tuon miehisyyden edessä ns voimaton eli täysin häikäistynyt miehestä ja toden totta tunnen olevani 100% nainen.
Käytöstavat jotka ovat miehellä selkäytimessä ja tulevat luonnollisena tapana käytäntöön on vain yksi il
* miehekkäästi, ei mielekkäästi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko aloittaja mies, nainen vai muusu??
No nainen😂
Ei se niin itsestään selvää ole. Seuraavaksi tulee hienovaraisesti selvittää, sinun tunteesi huomioonottaen, olitko eilen nainen ja aiotko olla nainen vielä huomennakin?
Tämä on hyvä pointti, huomisen naiseus on kyseenalaistettavissa, mutta nainen itse ei sitä itse ikäväkyllä tiedä, toki voi olettaa olevansa, itseasiassa miehet pystyy arvioimaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan luonnekysymys ja/tai osin opittua/ehdollistumista. Itselläni (olen nainen), kaverit oli lapsena poikia. Pääsääntöisesti poikia myös teininä. En yleensäkään koe itseäni naiselliseksi jonkun miehen/miesten seurassa, vaan ihmiseksi toisten ihmisten joukossa. En osaa tuota paremminkaan ilmaista.
Olin nuorempana melko hyvännäköinen, ja tuntemattomilta lähestymisyrityksiä oli paljon. Myös kielteisiä ja nykyisin, niin kuin sanotaan, niin rajojarikkovia. Olen pitänyt silloin, ja pidän yhä edelleen rajani omanani. En vieläkään osaa edes flirttailla. olen jo 50+. Tosin en oikein osaa naisten kaikkia käytös- ja kommunikointitapojakaan. Päätellen siitä, että edelleen viihdyn paremmin miesporukassa, kuin osallistun naisporukan juttuihin. Sellainen suoruus ja koristelemattomuus kanssakäymisessä on yksi selittävä tekijä tuolle.
Toisaalta voi olla myös luonnekysymyskin. Olen enemmän asiaorientoitunut, kuin ihmisorientoitunut, jolla t
Eli koet olevasi ihminen (nainen) vain miesporukoissa siinä missä me muut osataan nauttia tästä huomiosta erityisenä tapahtumana, ei itsestäänselvyytenä.
Hyvä kysymys. Edellinen pitkä parisuhteeni oli sellainen, jossa tunsin olevani tosi tasavertainen. Kuin oltais toistemme kopiot. Se oli hyvä suhde ja ajattelin, että tuo tunne olisi juuri se mitä pitääkin. Mutta mutta...
Nyt on toinen parisuhde, jossa toisen läheisyys jo tekee oloni naiselliseksi. Kai se on jotain hormonaalista ja seksuaalista. Muuten ihana kiltti mies, mutta kun haluaa minua, niin haluaa kunnolla! Tykkään siitä, että mut otetaan, eikä se ole sellaista liian pehmeää söpöilyä. Vaikka sitäkin voi olla.
Ja että hän jopa nostaa mua vähän jalustalle ja on valmis tekemään mitä vain takiani. Myöskin suojelemaan, vaikka en sitä tarvitse. Tuntuu, että olen löytänyt tässä suhteessa naiseuteni ja taidan pitää siitä.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä ole maailman suurin herrasmies, mutta en todellakaan haluaisi riesakseni aikuista naista joka on joku teinitason herkkä suojeltava kukkanen.
Ihan kaipaan vahvaa ja tasavertaista kumppania.
Jokaisella on oma tyylinsä ja tapansa olla, kyllähän nuo vahvat ja tasavertaisuutta haluavat löytävät toisensa eivätkä usko herrasmiehiin tai suojeluun. Hyvä niin.
En itse kiinnitä romanttisessa mielessä mitään huomiota mieheen, joka ei ole herrasmies. He kiinnittävät myös huomiota minuun, kaikeksi onneksi. Maskuliininen ja feminiininen vetävät toisiaan puoleensa.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko että sinua kohdellaan tasa-arvoisena, yhtenä miehistä, vai toivotko erityiskohtelua joten sinua pitäisi kohdella naisena?
Minä haluan erityistä kohtelua naisena ja tarjoan miehelle erityistä kohtelua miehenä. Mutta samalla olemme myös yhdenvertaisia erilaisina. Tasa-arvoon en sellaisena usko ollenkaan, että kaikille samaa.
Vierailija kirjoitti:
Siksi että on olemassa herrasmiehiä, tosin keski-ikäisten sinkkumarkkinoilla ne ovat harvassa. Sellainen komea herrasmies kun löytyy, niin kannattaa toimia nopeasti. Ne todellakin viedään käsistä. Suurin osa on sellaisia vätyksiä, joiden seurassa tuntee olevansa enemmänkin äiti kuin nainen.
Miesten ei tarvitse enää nykyään alistua minkään "herrasmiesmäisyyden" muotin alle, hyvä niin. Nykyään on tasa-arvo. Kaikkien sukupuolten tulisi osata käyttäytyä, mutta millään seksistisellä "herrasmiesmäisyydellä" ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Tekoälyhän ilmentää todellisuutta yksi yhteen, joten eihän se mikään ihme olisikaan, jos näitä viestejä tehtailisi sellainen. Ei sitä viestintuojaa silti kannata ampua - oli se sitten kone tai ihminen kyseessä.