Miksi joudenkin miesten kanssa tulee naisellinen olo ja joidenkin kanssa ei
Siis vaikea selittää, mutta osa miehistä saa aikaan sellaisen olon, että olen nainen ja jotenkin miehen suojeltavana. Osa miehistä nostaa esiin ronskin puolen. Mistä voi johtua😳
Kommentit (123)
Siis onko aloittaja mies, nainen vai muusu??
Vierailija kirjoitti:
Siksi että on olemassa herrasmiehiä, tosin keski-ikäisten sinkkumarkkinoilla ne ovat harvassa. Sellainen komea herrasmies kun löytyy, niin kannattaa toimia nopeasti. Ne todellakin viedään käsistä. Suurin osa on sellaisia vätyksiä, joiden seurassa tuntee olevansa enemmänkin äiti kuin nainen.
Huoh, se on turha parkua ettei herrasmiehiä ei ole, jos ei osaa vaatia arvoistaan kohtelua. Kunnioitus on ansaittava!
Vierailija kirjoitti:
Siksi että on olemassa herrasmiehiä, tosin keski-ikäisten sinkkumarkkinoilla ne ovat harvassa. Sellainen komea herrasmies kun löytyy, niin kannattaa toimia nopeasti. Ne todellakin viedään käsistä. Suurin osa on sellaisia vätyksiä, joiden seurassa tuntee olevansa enemmänkin äiti kuin nainen.
Keski-ikäinen nainen luulee nappaavansa keski-ikäisen herrasmiehen?
He kilpailee alle 20 vuotiaiden tyttösten kanssa.
Ansaitse kunnioitus tai näytä hyvältä!
Osa miehistä triggeröi naisellisen puolen esiin. Sitten on kaameita mörököllejä, joiden seurassa ihmisyyskin jäätyy.
Lisää vastauksia tähän, tää on mielenkiintoinen kysymys. Ja paljastuu, että ap:lle suojeltavana oleminen on naisellista.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko aloittaja mies, nainen vai muusu??
No nainen😂
Vierailija kirjoitti:
Lisää vastauksia tähän, tää on mielenkiintoinen kysymys. Ja paljastuu, että ap:lle suojeltavana oleminen on naisellista.
Tartuin samaan. Tunnistan ap:n esiin tuoman ilmiön kyllä, mutta en tunne olevani suojeltavana kokiessani oloni "naiselliseksi". Ehkä tämä on jokin alitajunta, kun itse koen silloin olevani "haluttava". Olisiko siinä kyse yleisesti jostain huomion saamisesta, joka luo turvallisuuden tunnetta, lisää omaa kokemusta viehättävyydestä jne.
Vierailija kirjoitti:
Osa miehistä triggeröi naisellisen puolen esiin. Sitten on kaameita mörököllejä, joiden seurassa ihmisyyskin jäätyy.
Ihmisyys jäätyy on kyllä aika hieno ilmaus 😂
En ehkä ole maailman suurin herrasmies, mutta en todellakaan haluaisi riesakseni aikuista naista joka on joku teinitason herkkä suojeltava kukkanen.
Ihan kaipaan vahvaa ja tasavertaista kumppania.
Kyllä siinä on kyse keskinäisestä kemiasta ja molempien henkilöiden persoonasta ja esim. hormooneista. Meistä jokainen on omanlaisensa, jotkut miehet ovat miehekkäämpiä kuin toiset ja samoin naisissa on erot, tämähän on itsestään selvää. Jokainen on oma kemiallinen ja fyysinen keitoksensa ja miten ne vastakkaisen sukupuolen kohtaavat, vaihtelee näiden ominaisuuksien mukaan.
Näin minä sen näen. Koen useimmat miehet täysin neutraaleina, jolloin suhtaudun heihin kaverillisesti ja rennosti, ovat vain ihmisiä. Mutta. Joskus sattuu kohdalle jotain ihan erilaista, herää kuin eloon ja oma naisellisuus puhkeaa kukkaan jonkun erityisen henkilön seurassa. Kemiaahan se.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä ole maailman suurin herrasmies, mutta en todellakaan haluaisi riesakseni aikuista naista joka on joku teinitason herkkä suojeltava kukkanen.
Ihan kaipaan vahvaa ja tasavertaista kumppania.
Ota transnainen?
Siis sellainen olo, että mies huolehtii vaikka minusta ei tarvitsisi huolehtia. Olen vuosia selvinnyt ihan yksinkin😁 Sitä voisi kuvailla siten, että en enää yritä olla mies talossa kuten aiemmissa suhteissa eikä minun tarvitse hyysätä miestä kuten lasta. Mutta siis tulee vain sellainen tosi naisellinen olo tämän miehen seurassa ja vaikka olemme tunteneet kohta pari vuotta niin tilanne ei muutu vaan olotila jatkuu.
-ap
Arvostan enemmän tasa-arvoa kuin sitä että joku mies saa minussa aikaan "naisellisen" olon. Se suojelevuus on redflag ja kääntyy helposti myöhemmässä vaiheessa vallankäytöksi.
Vierailija kirjoitti:
Arvostan enemmän tasa-arvoa kuin sitä että joku mies saa minussa aikaan "naisellisen" olon. Se suojelevuus on redflag ja kääntyy helposti myöhemmässä vaiheessa vallankäytöksi.
Tätä olen miettinyt ja sen vuoksi oikeastaan kysyinkin asiasta. Sen vuoksi aion seurata suhteen kehittymistä pienellä varauksella. En siis suin päin hyppää syvään päättyyn. Mies ei ole kuitenkaan edelleenkään osoittanut sellaisia merkkejä, että alkaisi hallinnoimaan tai kontrolloimaan.
-ap
Minulla olisi esimerkki viime viikonlopulta ihan perinteisestä baarista, jossa kahden miehen käytös sai aikaan turvallisen ja hyvän olon. He siis "suojelivat" minua kolmannelta kaveriltaan, jonka humalatila oli vienyt loputkin käytöstavat.
Tämä "suojelu" oli hyvin vähäeleistä mutta toimivaa, ja se tuntui tulevan selkärangasta. Minun itseni ei tarvinnut tätä pyytää heiltä. He olivat nousuhumalasta huolimatta kartalla.
Moni katkerampi ihminen varmasti näkee tässä tilanteessa taka-ajatuksia ja järjestetyn kuvion ja pitää minua helppona, mutta asia ei ole yhtään niin. En päätynyt kenenkään luokse. Nämä kaksi miestä olivat oikeasti tavallisia, hyviä miehiä ja heidän seurassaan oli helppo ja vapautunut olla.
Harvinaisia helmiä kyllä. Valitettavasti.
Jotkut miehet, varsinkin alle 40-vuotiaat, ovat niin feminiinienergialla vaikka kuinka yrittäisivät olla miehekkäitä. Se nostaa naisen maskuöiinienergiat ja naisen mahdollisuus olla feminiininä ja "suojeltavana" vähenee. Ei puheet soijapojista ole tuulesta temmattuja.
Varmaan luonnekysymys ja/tai osin opittua/ehdollistumista. Itselläni (olen nainen), kaverit oli lapsena poikia. Pääsääntöisesti poikia myös teininä. En yleensäkään koe itseäni naiselliseksi jonkun miehen/miesten seurassa, vaan ihmiseksi toisten ihmisten joukossa. En osaa tuota paremminkaan ilmaista.
Olin nuorempana melko hyvännäköinen, ja tuntemattomilta lähestymisyrityksiä oli paljon. Myös kielteisiä ja nykyisin, niin kuin sanotaan, niin rajojarikkovia. Olen pitänyt silloin, ja pidän yhä edelleen rajani omanani. En vieläkään osaa edes flirttailla. olen jo 50+. Tosin en oikein osaa naisten kaikkia käytös- ja kommunikointitapojakaan. Päätellen siitä, että edelleen viihdyn paremmin miesporukassa, kuin osallistun naisporukan juttuihin. Sellainen suoruus ja koristelemattomuus kanssakäymisessä on yksi selittävä tekijä tuolle.
Toisaalta voi olla myös luonnekysymyskin. Olen enemmän asiaorientoitunut, kuin ihmisorientoitunut, jolla tarkoitan kiinnostuksenkohteita ja niistä puhumista toisten kanssa. Kiinnostaa enemmän asiat, ilmiöt, tiede ja teknologia, kuin kolmansien ihmisten kuulumiset, ja ihmissuhdekoukerot tuntemuksineen, ja edellisten kelaus edestakaisin, ja niiden päivitys, mikä ei johda mihinkään kokonaiskuvaan tai uuden omaksumiseen ja oppimiseen.
Ymmärrän mitä ap tarkoittaa.
Mistä suojelemisesta siinä ei ole kyse, vaan kemiasta ja energioista ja siitä, että miehestä tulee vaikutelma, että hänellä on elämä kunnossa. Siis että mies pystyisi pärjäämään itsekseenkin, eikä epätoivoisesti etsi naista huolehtimaan hänestä.
Kun tapasin mieheni, niin yksi mistä tällainen tunne tuli oli, kun hän kutsui luokseen syömään ja kokkasi todella hyviä pihvejä ja olo jälkiruuat ja kaikki. Eli mies osoitti pärjäävänsä sinkiunakin, ja oli kiinnostunut minusta romanttisesti, ei äitihahmona.
Lisäksi kyse voi olla ihan kemiasta ja jostain mystisistä energiakentistä. Luulen ettei tuollaista tunnetta tulisi esim silloin, jos mies olisi sairauden hivuttama tai vaikka addikti tms, eli kyse on jostain elivoimasta ja terveydestäkin, mikä lupaa alitajuisesti hyvää lisääntymismielessä.
Siksi että on olemassa herrasmiehiä, tosin keski-ikäisten sinkkumarkkinoilla ne ovat harvassa. Sellainen komea herrasmies kun löytyy, niin kannattaa toimia nopeasti. Ne todellakin viedään käsistä. Suurin osa on sellaisia vätyksiä, joiden seurassa tuntee olevansa enemmänkin äiti kuin nainen.