Magneettikuvaus kuinka selviän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä oikein luen tässä ketjussa?

Siis aivanko oikeasti suhtkoht paikallaan seljällään makaaminen muutaman minuutin ajan on niin kamalaa, ettei saa oltua? Sen ymmärrän, että joku keuhkotähystys tai sisätutkimus hirvittää, mutta se että joutuu hetken makoilemaan? Oikeasti?

Ziisaskraist meidän surkeaa kansaamme.

Puolen tunnin makaaminen ei hirvitä. Se hirvittää että olen tikkuna kädet kyljissä kiinni ja minut sullotaa putkeen jossa olkapäät hipovat seiniä ja nenä on kiinni katossa.

Ei tämmöisiä alkukantaisia fobiapaniikkireaktioita voi järkeillä tai selittää pois. Toki ymmärrän ettei kuvauksessa minulle käy mitään pahaa, happi ei lopu, eikä mitään oikeaa vaaraa ole. Silti kun siellä viemäriputkessa on niin pakoreaktio iskee.

Sä missään putkee

Eläpä nimittele. Luuletko itse että kaikki magneettikoneet liikkuvat? Kyllä nimenomaan sinne menin lavetilla pää edellä ja se oli ahdas putki. Lavetti liikkui siellä edes takaisin. Yhtään donitsimpi ei ollut sekään mihin pistivät jalat edellä.  

Vierailija kirjoitti:

Ne ei nykyisin ole suljettuja putkia. Itsekin kävin kuvauksessa ja hämmästyin. Molemmista päistä auki. Ei ole vartalon pituudelta sitä putkea, tilava on ja alusta vaan liikkuu sen mukaan, mitä kuvataan. Ihan legendaa on noi jutut.

terveisin sh

Sairaanhoitaja, joka on ollut yhden kerran kuvauksessa, joka mahdollisesti olikin TT-kuvaus. Tai ainakin siiltä kuulostaa.

Olen minäkin terveydenhuoltoalan ammattilainen. Magneettputki Terveystalolla oli pitkä ja ahdas. Ihan muutama kuukausi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin ap:tä. Kärsin itsekin ahtaan- ja suljetunpaikan kammosta enkä tiedä miten selviäisin, jos tuohon putkeen joutuisin. Olen kyllä nähnyt millainen se on, olen istunut vieressä, kun lastani on kuvattu. Eihän sitä osaa järjellä selittää miksi iskee täysi pakokauhu, kun tulee ajatus, että tästä tilasta ei pääse heti pois halutessaan. Hissitkin ovat mielestäni kammottavia. Lapsesta saakka on tämä kammo ollut. Muuten en ole ollenkaan arka, kestän kipua ja hoitotoimenpiteitä. Olen synnyttänyt, ollut leikkauksessa, veren näkeminen ei tee pahaa jne., mutta tämä fobia minulla on olli vuosikymmenet.

Se paniikkinappi on siksi että pääsee ulos. Mulle hoitaja sanoi että aina pääsee jos ei pysty ja mieluummin nappi kun itse yrittämään. Napin avulla sain pidettyä mielen kurissa kun tiesi että voin painaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sä missään putkeessa oo. Katoppas kuva , eihän se ole kuin n 60cm joka liikkuu siinnä päälläsi-hölmö!

Sinä oot tainnut olla CT-kuvauksessa, jos nyt ylipäätään  missään muussa kuvauksessa kuin selfie-kuvauksessa olet ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Heinolassa oli 2010 avomallia oleva mangneetti. Onko enää olemassa koko Heinolan sairaalaa?

Ko. vuonna Heinolan sairaala hakeutui konkurssiin.

Sulje silmät ennen kuin sut työnnetään magneettituubiin. Äläkä avaa niitä, kunnes sut vedetään ulos. Onhan se vähän nihkeä tilana, mutta saat valita radiokanavan jota kuulet samalla kuullokkeiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hoitohenkilökunnallakin hankalaa kun on tutkimuksia pelkääviä ja hoitoalustoilta pois hyppiviä  potilaita.   Itse olen aina yrittänyt olla rento ja rauhallinen ja noudattaa ohjeita.  

Muistan lapsivesitutkimuksen, hysteeristä huutoa kuului odotushuoneeseen.  Itse olin paikallaan, tuikkaus nahan läpi ja se oli siinä.

Tuossakin aikuinen itse on valinnut mennä ko tutkimukseen, ei sinne kukaan pakota.  Sit huutaa ja potkii ja kiemurtelee ja vaikeuttaa lääkärin työtä.

Fobioilla on joku syy. Itselläni se on selkeästi traumaperäinen ja tapahtui lapsuudessani. Fobia voi syntyä lapsuudessa jonkin tapahtuman, kuten koiran pureman, seurauksena. Toinen fobian syntymekanismi on stressitilanteessa saatu paniikkikohtaus, joka alkaa sen jälkeen mielessä yhdistyä tapahtumapaikkaan ja aiheuttaa fobian paikkaa kohtaan

Minut on sulje

Mulle sen kammon on tuonut magneettikuvaukset ja sädehoito. En voi mitään sille, että ahdistaa.

Eikä ainakaan Seinäjoen keskussairaalassa ole mitään isoa ja avaraa konetta tai mä en ainakaan ole sellaiseen päässyt. Nenä hipoo kattoa ja käsivarret tiiviisti vartaloa ja putkea vasten. Todella ahdas putki eikä todellakaan mikään mallia donitsi. 

Mua ei se meteli haittaa lainkaan vaan se on se ahdas putki joka ahdistaa. Ei auta musiikki siihen. Ei auta silmien kiinni pitäminen. Mua ahdistaa jo tämä kun luen tätä ketjua ja mulla on ensi viikolla tiedossa magneettikuvaus. 

Olen joutunut tutustumaan pirhan alueen kuvantamisiin vähän liiankin laajasti. Viimeksi oli ct-kuvaus, joka tehtiin sellaisella väljällä rinkulalla. Tutkimus kesti kanyylin laitosta poistamiseen ehkä 20 minuuttia.

Magneettikuvaus on tehty sellaisessa tiukassa tuubissa, jonka katto oli niin lähellä, että hädin tuskin nenä mahtui sisälle osumatta kattoon. Pelkkä kuvaus kesti 45 minuuttia. Luurit korville ja jotain hömppämusiikkia kuultavaksi ja ehdottomasti silmät kiinni ennen kuin laveri liikkuu. Sillä minä pärjään. Mainitsin joskus hoitajalle, että aina tämä jännittää yhtä paljon. Hän käski pyytää seuraavaksi kerraksi väljempään laitteeseen, eli ilmeisesti Taysissa on isompiakin koneita. Seuraavaa tutkimuskutsua ei ole vielä tullut eli sitä isompaa laitetta en ole vielä nähnyt, mutta iso sen täytyy olla, kun läheiseni siihen on mahtunut. 

Noi edellä mainitut on onneksi kivuttomia. Enemmän pelkään ultraäänitutkimuksia. Viimeksi on tutkittu maksaa ja sydäntä ja olin tutkimusten jälkeen kipeä, kuin olisin joutunut hakatuksi.

Mitä noita pelkäämään, aikuiset ihmiset.

Helpoin tutkimus mitä olla voi. Makaat liikkumatta silmät kiinni ja kuuntelet musiikkia.

Tulosten odottaminen voi tietty pelottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kai nyt aikuinen pystyy olemaan ne minuutit paikallaan?   Lapsella voi olla ikävämpää.

stana! Siellä pitää pötkötellä toista tuntia!

Oon käynyt aiemmin joitain kertoja ilmeisesti sattumalta noissa uudemmissa ja väljemmissä ilman ongelmia ja kuvittelin viimeisimmänkin kerran samanlaiseksi.

Laveri kun sujahtikin tiukkaan putkeen missä ei aiempaan tapaan nähnyt väljästi huoneen kattoa ja peräseinää, vaan naaman edessa oli putken seinämä, niin voin rehellisesti sanoa että iski täysi pakokauhu.

Ensi kerralla kyllä soitan etukäteen ja kyselen masiinan mallin tarkkaan - sen verran karsea kokemus oli.

Kärsin pahasta ahtaanpaikankammosta, mutta aina olen saanut rauhoittavaa lääkettä magneettikuvaustilannetta varten. Olen ottanut rauhoittavaa lääkettä lääkärin ohjeen mukaisesti, ja kuvaukset menneet hyvin, enkä ole kärsinyt tilanteessa.