Riita miehen kanssa: saako lapselle sanoa että jos joku tönii niin töni takaisin niin että se lopettaa?
Minusta ei saa opettaa tollaista, tuohan on tappelua.
Mut miehestä just noin saa tehdä, niin se töniminen loppuu siihen.
Kyse päiväkoti-ikäisestä pojasta.
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei poikaa ajoissa opeta pitämään puoliaan, nössöytyy ja jää peräkammariin. Tälkainen se maailma vain on ja valitettavasti saippuakuplia puhaltavilla miehillä on kovin niukasti kysyntää sitten parinmuodostusiässä.
Olet niin väärässä. Turvalliset ja tasapainoiset miehet ovat kuumaa kamaa 25-30 vuotiaina viimeistään. Niiden kanssa perhe perustetaan, eikä sen kanssa joka tönäiseekin vähän liian lujaa.
Tämä juurikin on se todellisuuden ja haavekuvitelmien ero ja pohjaongelma koko tässä keskustelussa. Kyllä miehen pitää olla se perimmäinen lukko joka vaikeissa tilanteissa on TARVITTAESSA valmis vaikka fyysisesti puolustamaan omaansa ja oikeudenmukaisuutta. Jos tällainen itseluottamus ei miehestä välity niin eipä siinä paljon ole tehtävissä. Ja se omista oike
Jos miehestä välittyy väkivaltaisuuden fibat, minä käännyn eri suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa keino millä se loppuu, valitettavasti
Oikeastiko?
Kyllä. Oletko joskus kuullut, että varsinkaan kouluikäisten kohdalla jonkun lapsen kiusaaminen olisi loppunut millään muulla tavalla? Minä en.
Sekin on ihmeellinen ja järkyttävä harhaluulo, että häiriköiden laittaminen tarkkikselle asiaa korjaisi. Aikuisilla vaan ei ole mitään käsitystä siitä ketkä lapset ovat oikeasti pahimpia kiusaajia. Ne "häiriköt" vaan ovat sellaisia yleisiä häseltäjiä jotka jäävät kiinni teoistaan. Homman pomot esim. on ihan toiset tenavat.
Monet ehkä lapsina ja nuorina tiedostavat tuon, mutta aikuisina kun on omia lapsia alkaa muisti valikoivasti heiketä. Kaikki eivät tosin lapsinakaan asiaa hahmota, varsinkaan he jotka ovat kiusaamisen myötäilijöitä j
Olen konkreettisesti kokenut. Omaa poikaani kiusattiin koulussa. Saatiin loppumaan ilman väkivaltaa. Olen se äiti, joka kirjoitti mm. jakamisen ja vuoron odottamisen taidoista. Kirjoitin myös kohta 60 vuotiaan isän opeista, on minun mieheni. Niin ja kirjoitin myös siitä karkuun juoksemisesta taloon, jossa valot palaa.
yksikään neljästä pojasta ei ole onneksi jotunut väkivallan uhriksi fyysisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan opettanut lapsiani jakamaan tavaroita, en ole ikinä ymmärtänyt koko asiaa. Jos jokin esine on minulle nyt tarpeellinen, niin miksi joku toinen voisi tuosta vain tulla ottamaan sen minulta pois siksi, että pitää oppia jakamaan. Tosielämässä kun noin ei ole, siellä kyetään neuvottelemaan vuoroista - jos on pakko tulostaa jotain, niin en voi mennä keskeyttämään toisen tulostusjonoa siksi, että minä nyt haluan sen yhden lomakkeen asap, muilla ei ole väliä. Ihan samaa tulisi opettaa lapsille, toisen työtä (leikki) ei sovi keskeyttää siksi, että haluaa auton tai lapion tai tabletin itselleen. Tätä kuitenkin lapsille moni haluaa opettaa eli kädessä oleva lapio on hiekkalaatikolla annettava toiselle, koska elämässäkin näin tulee toimia.
En nyt ymmärtänyt?! Vastaan viimeiseen lauseeseen. En ole ikinä kuullut, että
No justiin. Jos haluaa ottaa naapurin auton, niin siitä vain!
"Emme käy samoilla hiekkalaatikoilla? Kaikesta päätellen sinä aikuinen olet lapsesi vierellä myös päiväkodissa opettamassa, että kysypä lupa, odotapa vuoroasi jne., koska tosielämäeeä aikuinen ei ole lapsen vierellä ja havahtuu vasta sitten, kun oma lapsi pillahtaa itkuun ja selittää, että ei saanut haluamaansa lapiota, kun ilkeä kaveritaapero ei sitä anna. Siinä sitten kasvatetaan vierasta lasta, että annat sen lapion, sinun vuorosi leikkiä sillä on nyt loppu. Parhaat vanhemmat ottavat vieraan lapsen lapion matkaansa, koska "luulen, että tämä on meidän, koska tässä lukee Kimi" vaikka siinä lukisi Riitta."
Mitä kaikkea sun omistamaa toiset saa varastaa?
Vierailija kirjoitti:
Mä olen selittänyt lapselle monta kertaa että päiväkodissa tavarat on yhteisiä ja niitä täytyy joskus jakaa. Että kaikki saa leikkiä vuorollaan. Ja sanot vaikka et me voidaan leikkiä yhdessä!
Tää siis kun joku toinen lapsi oli tullut ottamaan jotain tavaraa meidän pojalta ja kun poika ei ollut antanut sitä, tämä toinen oli sanonut et anna se kun se on mun. Niin poika oli antanut sen tai se toinen oli ottanut. Tietysti tollasesta tulee paha mieli.
ap
Samanlaista teoreettista huttua kuin kommunismi. Teoria tasolla kaikille kaikkea hyvää ja kivaa ja tasa-arvoa, todellisuudessa yhtä helvettiä suurimmasta osasta.
Tällä tapaa ei opi terveitä rajoja asettamaan mitä tulee omaan koskemattomuuteen ja siihen mikä on oikein ja väärin eikä siten opi pitämään puoliaan tulevaisuudessakaan.
Ainoaksi keinoksi jää aikuisena olla vellihousui joka valittaa somessa ja vauva.fi sivustolla että kaikkien muidenkin pitää olla yhtä vellihousu ja uhriutua ja selittää että haluaa vaan kaikkien parasta että kaikilla olis kivaa.
Jos aidosti koet että tämä on mitä pitäisi lapsellesi opettaa niin suosittelen miettimään että miten todennäköisenä näet maailman olevan tällainen tulevaisuudessa että joka puolella on oikeasti mukavia ihmisiä joista kukaan ei ole itsekäs ja joilta et joudu ikinä puoliasi pitämään.
Tämän jälkeen mieti että miksi ihmeessä haluat opettaa lapsellesi tuollaisia satuja joista tiedät että se ei ole totta?
Todennäköisesti siksi että se on sinulle helpompaa ja että perustelet asian siten että siten sen pitäis olla...
Ja siksi että kun sitkeästi pidät uskostasi kiinni niin sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin valittaa somessa ja kinata miehesi kanssa mikä on varmasti helpompaa kuin mikään muu, ainakin sinulle joskaan tuskin muille...
Mistä teitä ahdasmielisiä sikiää?! Omat vanhemmat ovat 40-luvulla syntyneitä. Olivat joissakin mielin hyvin ankaria kasvattajia.
mutta se hyvyys se jalo toisen ihmisen huomioon ottaminen on arvokas oppi, jonka olen sälyttänyt puolisoni kanssa neljälle pojalle.
yhdeltä pojista on jo tuottanut kasvu hedelmää. Olemme 8- vuotiaan hyvätapaisen POJAN isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
"Emme käy samoilla hiekkalaatikoilla? Kaikesta päätellen sinä aikuinen olet lapsesi vierellä myös päiväkodissa opettamassa, että kysypä lupa, odotapa vuoroasi jne., koska tosielämäeeä aikuinen ei ole lapsen vierellä ja havahtuu vasta sitten, kun oma lapsi pillahtaa itkuun ja selittää, että ei saanut haluamaansa lapiota, kun ilkeä kaveritaapero ei sitä anna. Siinä sitten kasvatetaan vierasta lasta, että annat sen lapion, sinun vuorosi leikkiä sillä on nyt loppu. Parhaat vanhemmat ottavat vieraan lapsen lapion matkaansa, koska "luulen, että tämä on meidän, koska tässä lukee Kimi" vaikka siinä lukisi Riitta."
Mitä kaikkea sun omistamaa toiset saa varastaa?
Minkä ikäinen olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa keino millä se loppuu, valitettavasti
Oikeastiko?
Kyllä. Oletko joskus kuullut, että varsinkaan kouluikäisten kohdalla jonkun lapsen kiusaaminen olisi loppunut millään muulla tavalla? Minä en.
Sekin on ihmeellinen ja järkyttävä harhaluulo, että häiriköiden laittaminen tarkkikselle asiaa korjaisi. Aikuisilla vaan ei ole mitään käsitystä siitä ketkä lapset ovat oikeasti pahimpia kiusaajia. Ne "häiriköt" vaan ovat sellaisia yleisiä häseltäjiä jotka jäävät kiinni teoistaan. Homman pomot esim. on ihan toiset tenavat.
Monet ehkä lapsina ja nuorina tiedostavat tuon, mutta aikuisina kun on omia lapsia alkaa muisti valikoivasti heiketä. Kaikki eivät tosin lapsinakaan asiaa hahmota, vars
Mielenkiintoista. Kuinka se koulu toimi kiusaamisen lopettamiseksi? Vieläkö siellä muita kiusattiin kun sinun lapsesi kiusaaminen loppui?
Toivottavasti teillä ei ole näin, mutta usein tuollaisissa tapauksissa on kuitenkin käynyt niin että joko kiusaaminen ei loppunutkaan vaikka aikuisille niin väitettiin, tai kiusaaja sittenkin torjuttiin voimalla.
Tässä ei ole olemassakaan hyviä vastauksia. Onko mahdollista ottaa lasta kokonaan pois päiväkodista? Ns. varhaiskasvatus lähinnä traumatisoi ja valmistaa vankilaelämään.
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa keino millä se loppuu, valitettavasti
Ja sitten joskus ehkä teini-iässä voi sattua vahinko. Poikasi tönäisee kaveria vaikkapa maantien reunassa, kaveri kaatuu tielle, jää auton alle ja kuolee. Näin on tapahtunut tuttavaperheessämme, ei ole leikinasia, töniminen on muutenkin vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa keino millä se loppuu, valitettavasti
Juu näin.
Sinä siis haluat opettaa pojan sanomaan ei ja juoksemaan pakoon? Mies tietää, että lapselle tulee vielä eteen tilanteita, joissa pakoon ei pääse, joten mitä opetat pojalle niiden varalta? Uskon siihen, että mullat ovat kepeät?
Sinä elät jossain somassa ideaalimaailmassa, jossa ei ole uhreja ja puhumalla asiat selvitetään. Me muut tiedämme, että kaikilla ei ole samoja pelisääntöjä ja usko sääntöjen noudattamiseen ei ole läheskään yhtä vahva kuin sinulla.
Todellinen maailma ei ole unelmahöttöä. Unelmamaailmassa kaikki osaisivat puhua tunteistaan, odottaa vuoroaan, pyytää nätisti, ottaa toiset huomioon, mutta todellisessa elämässä näin ei ole. Itsensä puolustaminen ei ole kiusaamista, vai kuka teistä ajattelee, että esimerkiksi Ukraina on tällä hetkellä vastuussa omasta tilanteestaan puolustamalla omia rajojaan ja kansalaistensa koteja ja oikeutta koskemattomuuteen? Venäjänkin suhteen tehtiin se virhe, että luultiin, että se pelaa samoilla sivistyneillä säännöillä. Ei pelaa ja niin se todellisuudessa menee, vaikka miten olis kiva että kaikki puhuis totta ja miettis yhteistä hyvää ja pelais tiimipeliä. Osa kykenee kunnioittamaan toisia ja osa ei, joillekin ihmisille pitää omat rajat valitettavasti osoittaa konkreettisesti. Oman itsensä puolustaminen on ihan yhtä tärkeä taito, kuin muiden kunnioittaminen. Omalle lapselle pitää yhtälailla opettaa, että kiusata ei saa, mutta puolensa saa ja pitää pitää. Koska lapsi tulee elämässään aikuisenakin kohtaamaan enemmän tai vähemmän ihmisiä, joita ei kiinnosta sinun lapsesi oikeudet, ellei lapsesi itse puolusta niitä ja pidä niistä kiinni. Sitä se todellinen elämä oikeasti on eikä tule tästä muuttumaan.
Vai mitä luulette mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun maailmanlaajuisesti vedestä ja ruoasta ja elintilasta tulee olemaan entistä suurempi pula, meillä poliitikot leikkaavat sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa jatkuvalla leikkurilla ja ajavat yhteiskuntaa siihen pisteeseen, että jokainen on oman onnensa seppä? Että sitä myötenkö se ihmisten välinen solidaarisuus vain kasvaa ja opitaan kunnoittamaan toisia entistä enemmän ja sit tulee se maailmanrauha? Älkää olko naiiveja ja tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa keino millä se loppuu, valitettavasti
Ja sitten joskus ehkä teini-iässä voi sattua vahinko. Poikasi tönäisee kaveria vaikkapa maantien reunassa, kaveri kaatuu tielle, jää auton alle ja kuolee. Näin on tapahtunut tuttavaperheessämme, ei ole leikinasia, töniminen on muutenkin vaarallista.
Ja sit voi käydä niinkin, että lapsi alistuu ja alistuu ja teini-iässä jo matelee niiden kiusaajien edessä hakemassa epätoivoisesti hyväksyntää ja tulee ta pe tuk si kuten Koskelan tapauksessa konsanaan. Näinkin on tapahtunut. Kaikenlaista voi tapahtua, kotonakin voi liukastua ja horjahtaa ja lyödä päänsä ja kuolla, kyse on todennäköisyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa. Pitää opettaa, että kerro aikuisille. Ja tämän neuvon moni mies taas tuntuu kokevan vääräksi, koska on "kantelemista". Tönimään opettamalla opettaa kiusaajaksi.
Ei kiusaajalle kostaminen ole kiusaamista.
Hanttiin saa pistää ja itseään puolustaa, mutta kostaa ei saa.
En saanut vastattua lainauksella. En ole leijonaemo, eli en tiedä onko kiusaamista ollut muiden kuin oman lapseni kohdalla.
luulisi jokaisen aikuisen ihmisen olevan hyvillään siitä, että edes yhden lapsen kohdalla kiusaaminen saatu puheella loppumaan.
mutta, että katkeruus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa keino millä se loppuu, valitettavasti
Ja sitten joskus ehkä teini-iässä voi sattua vahinko. Poikasi tönäisee kaveria vaikkapa maantien reunassa, kaveri kaatuu tielle, jää auton alle ja kuolee. Näin on tapahtunut tuttavaperheessämme, ei ole leikinasia, töniminen on muutenkin vaarallista.
Ja sit voi käydä niinkin, että lapsi alistuu ja alistuu ja teini-iässä jo matelee niiden kiusaajien edessä hakemassa epätoivoisesti hyväksyntää ja tulee ta pe tuk si kuten Koskelan tapauksessa konsanaan. Näinkin on tapahtunut. Kaikenlaista voi tapahtua, kotonakin voi liukastua ja horjahtaa ja lyödä päänsä ja kuolla, kyse on todennäköisyyksistä.
Ei alistuminen ole ainoa vaihtoehto, kyllä saa puolustautua, mutta töniminen kaikkialla on vaarallista. Pienestäkin tönimisestä voi olla karmaisevat seuraukset.
125, mistä olet noin katkera? Minulta tai lapseltani ei ole varastettu mitään meille kuuluvaa. Taidamme olla ihan eri ikäryhmää, joten emme ole samalla hiekkalaatikolla.
en ole jatkuvasti lapseni rinnalla, olen kuitenkin saatavilla. Päiväkoti, jota lapseni ovat käyneet, on siellä opetettu johdonmukaisella ja ohjaavalla kasvatuksella. Kaikki taitaa olla jo eläkkeellä, niin minäkin. Nautin mummuna olemisesta.
antoisia hiekkalaatikko- ja päiväkotipäiviä perheellesi
Vierailija kirjoitti:
Sinä siis haluat opettaa pojan sanomaan ei ja juoksemaan pakoon? Mies tietää, että lapselle tulee vielä eteen tilanteita, joissa pakoon ei pääse, joten mitä opetat pojalle niiden varalta? Uskon siihen, että mullat ovat kepeät?
Sinä elät jossain somassa ideaalimaailmassa, jossa ei ole uhreja ja puhumalla asiat selvitetään. Me muut tiedämme, että kaikilla ei ole samoja pelisääntöjä ja usko sääntöjen noudattamiseen ei ole läheskään yhtä vahva kuin sinulla.
En voi seistä lapseni vartijana lopun elämää. Kasvatusoppini on johdonmukainen. Hyvän itsetunnon omaava henkilö osaa luonnostaan puolustautua vaaran uhatessa.
Emme käy samoilla hiekkalaatikoilla? Kaikesta päätellen sinä aikuinen olet lapsesi vierellä myös päiväkodissa opettamassa, että kysypä lupa, odotapa vuoroasi jne., koska tosielämäeeä aikuinen ei ole lapsen vierellä ja havahtuu vasta sitten, kun oma lapsi pillahtaa itkuun ja selittää, että ei saanut haluamaansa lapiota, kun ilkeä kaveritaapero ei sitä anna. Siinä sitten kasvatetaan vierasta lasta, että annat sen lapion, sinun vuorosi leikkiä sillä on nyt loppu. Parhaat vanhemmat ottavat vieraan lapsen lapion matkaansa, koska "luulen, että tämä on meidän, koska tässä lukee Kimi" vaikka siinä lukisi Riitta.