Miten toimia, kun äiti-ihmisen vauvakertomukset eivät kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestiesi perusteella he saattoivat haluta sinut ulos noista harrastusryhmistä ihan muista syistä ja olivat helpottuneita kun viimein pystyivät vetoamaan tulevaan lapseesi, että "ethän sinä enää ehdi harrastaa kun vauva-aika on niin kiireistä, heihei." 

 

Minkä viestieni? Mistähän sinä täällä näet, kuka on mitäkin viestejä laittanut? Miksi olet noin järkyttävän aggressiivinen koko ajan?

Minä? Koko ajan? Tuo oli ensimmäinen viestini tänne tänä aamuna. Ehkä sinun kannattaa toteuttaa omaa oppiasi ja olla olettamatta että tiedät kuka on kirjoittanut mitäkin. Syyllistyit juuri siihen samaan mistä minua kritisoitu. Hah.

 

 

Tuo edellinen viestin

Miksi sulle on niin tärkeää, että äidin kokema yksinäisyys ei saa johtua tietysti elämänmuutoksesta (äitiys) vaan sen täytyy johtua muista elämänvalinnoista? Miksi äitiys ei saa liittyä siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestiesi perusteella he saattoivat haluta sinut ulos noista harrastusryhmistä ihan muista syistä ja olivat helpottuneita kun viimein pystyivät vetoamaan tulevaan lapseesi, että "ethän sinä enää ehdi harrastaa kun vauva-aika on niin kiireistä, heihei." 

 

Minkä viestieni? Mistähän sinä täällä näet, kuka on mitäkin viestejä laittanut? Miksi olet noin järkyttävän aggressiivinen koko ajan?

Minä? Koko ajan? Tuo oli ensimmäinen viestini tänne tänä aamuna. Ehkä sinun kannattaa toteuttaa omaa oppiasi ja olla olettamatta että tiedät kuka on kirjoittanut mitäkin. Syyllistyit juuri siihen samaan mistä minua kritisoitu. Hah.

&nb

Saa liittyä, mutta linkkaamissasi jutuissa ei liity ja muuta näyttöä ilmiöstä ei toistaiseksi keskustelussa ole tuotu esiin. On siis syytä olettaa että yksinäisyys harvemmin johtuu äitiydestä, vaikka sinä muuta väität.

Varmasti voi liittyä, mutta ei ole yksinään mikään syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestiesi perusteella he saattoivat haluta sinut ulos noista harrastusryhmistä ihan muista syistä ja olivat helpottuneita kun viimein pystyivät vetoamaan tulevaan lapseesi, että "ethän sinä enää ehdi harrastaa kun vauva-aika on niin kiireistä, heihei." 

 

Minkä viestieni? Mistähän sinä täällä näet, kuka on mitäkin viestejä laittanut? Miksi olet noin järkyttävän aggressiivinen koko ajan?

Minä? Koko ajan? Tuo oli ensimmäinen viestini tänne tänä aamuna. Ehkä sinun kannattaa toteuttaa omaa oppiasi ja olla olettamatta että tiedät kuka on kirjoittanut mitäkin. Syyllistyit juuri siihen samaan mistä

Ei hän niitä linkkejä laittanut, vaan minä. Ja nuo linkit löytyi kun googletin haulla "yksinäisyys äitiyslomalla", joten kyllä se äitiys siinä olennainen seikka on.

Vierailija kirjoitti:

Turvallisesti voisi antaa ainakin sellaisen suosituksen, että älkää äiti-ihmiset laittako lastenne kuvia kavereillenne, elleivät he nimenomaan niitä pyydä. Se, että kuviin kommentoidaan tai niillle painetaan sydäntä on todennäköisesti vain kohteliaisuus. Älkää lisätkö vastapuolen tuskaa truuttaamalla lisää lastenne kuvia sinne, missä niitä ei kaivata.

Ai nyt te velat olette jo antamassa käskyjä kaikille äideille kaikkien ihmisten puolesta? :D Itse lapsettomana tosi mielelläni saan tilannepäivityksiä kavereiden lapsista. Jos niitä tulisi liikaa, niin sanoisin jotain. Aika yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestiesi perusteella he saattoivat haluta sinut ulos noista harrastusryhmistä ihan muista syistä ja olivat helpottuneita kun viimein pystyivät vetoamaan tulevaan lapseesi, että "ethän sinä enää ehdi harrastaa kun vauva-aika on niin kiireistä, heihei." 

 

Minkä viestieni? Mistähän sinä täällä näet, kuka on mitäkin viestejä laittanut? Miksi olet noin järkyttävän aggressiivinen koko ajan?

Minä? Koko ajan? Tuo oli ensimmäinen viestini tänne tänä aamuna. Ehkä sinun kannattaa toteuttaa omaa oppiasi ja olla olettamatta että tiedät kuka on kirjoitta

Ei äitiys vaan poissaolo töistä. Työtön voi olla muistakin syistä kuin äitiyden takia. Next.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Off topic mutta miten äitinä voi jäädä yksin? Lapseni on 1,5 v ja olen tänä aikana saanut enemmän uusia kavereita kuin viimeisen 5 vuoden aikana. Toki moni vanha kaveri on halunnut etääntyä, mutta uusia äitikavereita tulee koko ajan lisää, niin paljon että on kohta burn out, kun en enää jaksa vastata viesteihin ja kyläilykutsuihin. Lapsen kautta tutustuu ihmisiin automaattisesti, ellei vain istu kotona. 

Ihan helposti voi. Olen jutellut hiekkalaatikolla ja käynyt vauva-äiti-harrastuksissa. Ei ole tullut yhtään kyläilykutsua eikä keskustelussa ole tullut sopivaa kohtaa esittää omaa. Varmasti joo joku sosiaalisesti lahjakkaampi olisi päässyt tutustumisessa pidemmälle, oma vika. Mutta kyllä meitä "viallisia" löytyy.

 

 

Mutta vika ei johdu äitiydestä.

Tämä asia on sulle selvästi todella tärkeä. En ymmärrä miksi, mutta ok. Mun yksinäisyyteni vaikutti suoraan äitiysloma. On ok, jos sulla ei ollut näin. Ei ole ok olla hirveä ihminen.

Käskyjä? Ihan hyvä neuvo tuo on tämä kun on ihan yleinen ärsytyksen aihe, että joku lapsen saanut ei muusta puhu ja sitä puhetta tulee jo liiaksikin. Sitähän ap tässä kysyykin, että miten voi ottaa asian esiin ilman että loukkaa ystäväänsä.

Vierailija kirjoitti:

No ei. :-D Tunnen paljon suurempia tunteita koiria kohtaan. Koiraystävien koirakuulumisia jaksaisin kuunnella loputtomiin. Ja kuviakin saa lähettää! Ihmettelen, ettei tuo äiti-kaverini ole jo rivien välistä lukenut, etten ole kovin kiinnostunut PinjaPetterin kuulumisista.



Ap

Ja voin sanoa, ilman mitään ilkeilyä tietenkin, että ne koira-jutut vasta ovatkin kaikista asioista niitä kaikkein epäkiinnostavimpia sekä myös melkoinen turn-off. Näin perheellisenä kissojen omistajana :)

Koirat toki ihan jees ja kivoja otuksia, mutta ne koira"mammat" 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Off topic mutta miten äitinä voi jäädä yksin? Lapseni on 1,5 v ja olen tänä aikana saanut enemmän uusia kavereita kuin viimeisen 5 vuoden aikana. Toki moni vanha kaveri on halunnut etääntyä, mutta uusia äitikavereita tulee koko ajan lisää, niin paljon että on kohta burn out, kun en enää jaksa vastata viesteihin ja kyläilykutsuihin. Lapsen kautta tutustuu ihmisiin automaattisesti, ellei vain istu kotona. 

Ihan helposti voi. Olen jutellut hiekkalaatikolla ja käynyt vauva-äiti-harrastuksissa. Ei ole tullut yhtään kyläilykutsua eikä keskustelussa ole tullut sopivaa kohtaa esittää omaa. Varmasti joo joku sosiaalisesti lahjakkaampi olisi päässyt tutustumisessa pidemmälle, oma vika. Mutta kyllä meitä "viallisia" löytyy.

 

 

Ei ole tärkeä. Vastailen virheellisiin väittämiisi.

Äitiysloma totta kai vaikuttaa yksinäisyyteen, jos ainoat sosiaaliset kontaktit ovat töissä. Niin vaikuttaisi silloin myös esim. lomautus. Äitiyttä on siis turha syyttää.

En ole tuo jolle vastasit, mutta tuskin hän tätä mitenkään erityisen tärkeänä pitää. Haluaa tuoda myös muuta näkökulmaa asiaan, jos joku vaikka kuten sinä pitää lasta yksinäisyytensä syynä vaikka todellinen syy voi olla jossain ihan muualla. Kuten vaikka tuo äitiysloma joka joo johtuu lapsesta, mutta sinun valintoja ne on jos niin moni elämäsi ihmissuhde on työsuhde. 

Vierailija kirjoitti:

Minä laitan sydämiä kavereiden kissakuviin vaikka kiinnostus on nolla. Kyselen myös välillä kissoista. Miksi? Ne ovat kavereilleni tärkeitä. 

Paljon mieluummin kuulisin juttua lapsista, mutta heillä on vain kissoja

Tärkeä näkökulma, teen itse samoin, vaikkei voisi vähempää lemmikit kiinnostaa. Tai välttämättä muutkaan kaverin asiat. Mutta on tärkeä kunnioittaa sitä mikä on juuri heille tärkeää ja tukea heitä valitsemallaan tiellä, oli se vanhemmuus, lemmikit, harrastus, työpaikka jne. Ystävyys on pitkälti tunne arvostuksesta, osoitus tuesta ja ymmärryksestä. Se on kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Sitä että saa kertoa itselleen tärkeistä asioista ja joku reagoi jotenkin. Toki yhteiset kiinnostuksenkohteet ja yhteinen tekeminen ovat myös tärkeitä, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa, ainakaan koko ajan.

Tietysti on raskasta jos keskustelun sisältö on pelkästään sitä, mikä ei itseä kiinnosta, kuten vauva juttuja, mutta sitten voi koittaa ehdottaa kaverille että mennäänkö joku päivä leffaan tai johonkin sellaiseen paikkaan, johon lasta ei oikein voi/kannata ottaa mukaan ja johdatella keskustelua muihin aiheisiin. Kun kaveri laittaa kuvan vauvasta niin reagoi siihen sydämellä vaikkei kiinnosta ja laittaa itse kuvan omasta vaikka harrastuksesta tai viikonlopputekemisestä. Sen avulla vie keskustelua rohkeasti eri suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

En ole tuo jolle vastasit, mutta tuskin hän tätä mitenkään erityisen tärkeänä pitää. Haluaa tuoda myös muuta näkökulmaa asiaan, jos joku vaikka kuten sinä pitää lasta yksinäisyytensä syynä vaikka todellinen syy voi olla jossain ihan muualla. Kuten vaikka tuo äitiysloma joka joo johtuu lapsesta, mutta sinun valintoja ne on jos niin moni elämäsi ihmissuhde on työsuhde. 

No kyllä on nyt taas todella väkisin haettua... jos joku jossain ja voi olla jossain muualla... Kunhan vaan saa vänkyttää loputtomiin ja loputtomiin.

Tutkimusten mukaan juurikin se työpaikka on suurimmalla osalla se sosiaalisuuden lähde. Siksihän moni just putoaakin, jos joutuu työttömäksi tai jää eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei johdu vauvasta.

 

Niin, se johtuu siitä että tulee äidiksi. Suomessa äidit jäävät hyvin yksin.

Eivät jää, jos muistavat yhä edelleen olevansa ihan ihmisiä vain eivätkä muutu lapsen takia miksikään jumalolennoksi joka tietää nyt mitä rakkaus on eikä kukaan ymmärrä väsymyksestä mitään tai ylipäätään elämässä mistään jos ei ole lasta. Jotkut nostavat itsensä tuohon harhaiseen asemaan ja aikansa katselevat muita alaspäin kunnes ketään tavan kuolevaista ei enää kiinnosta olla tekemisissä.

 

Googlettele ihan vapaasti. Löydät tutkimustuloksia ja vaikka mitä oikeaa tietoa aiheesta. Laitoin jo muutaman linkin.

Minkä takia näille yksinäisille äideille ei kelpaa toisten äitien seura?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tuo jolle vastasit, mutta tuskin hän tätä mitenkään erityisen tärkeänä pitää. Haluaa tuoda myös muuta näkökulmaa asiaan, jos joku vaikka kuten sinä pitää lasta yksinäisyytensä syynä vaikka todellinen syy voi olla jossain ihan muualla. Kuten vaikka tuo äitiysloma joka joo johtuu lapsesta, mutta sinun valintoja ne on jos niin moni elämäsi ihmissuhde on työsuhde. 

No kyllä on nyt taas todella väkisin haettua... jos joku jossain ja voi olla jossain muualla... Kunhan vaan saa vänkyttää loputtomiin ja loputtomiin.

Tutkimusten mukaan juurikin se työpaikka on suurimmalla osalla se sosiaalisuuden lähde. Siksihän moni just putoaakin, jos joutuu työttömäksi tai jää eläkkeelle.

Linkki?

Minäkin olen töissä tekemisissä joka päivä noin kahdenkymmenen ihmisen kanssa, mutten tosiaan tuntisi itseäni yksinäiseksi jos jäisin pois töistä jostain syystä. On minulla ystäviäkin, ja sukulaisia ja puoliso.

Olen koiramamma ja kuuntelen muiden koira juttuja oikein mielelläni. Siitä taas en pitäisi yhtään, jos joku ei muusta puhuisikaan ja laittaisi päivät pitkät kuvia koirastaan.

Vierailija kirjoitti:

Käskyjä? Ihan hyvä neuvo tuo on tämä kun on ihan yleinen ärsytyksen aihe, että joku lapsen saanut ei muusta puhu ja sitä puhetta tulee jo liiaksikin. Sitähän ap tässä kysyykin, että miten voi ottaa asian esiin ilman että loukkaa ystäväänsä.

YLEINEN ärsytyksen aihe kun JOKU...

Loogista.

Hän ajattelee että olet hänen ystävänsä ja olet henkisenä tukena. Tämä on hänen elämänsä isoin asia ja muutos.

Jos sanot että voiko vähentää noin viestejä ja juttuja, se voi tehdä aika kipeää ja vaikuttaa ystävyyteenne aina jatkossa. 

Itse vastaisin lähinnä sydänemojilla tai "voi harmi, tsemppiä!" Mutta jos haluat tehdä asiasta ison ongelman, niin sitten varmaan teet. 

Raskaimpia työkavereita mitä on ovat niitä joilla ei tunnu olevan mitään muuta elämässään kuin se työ. Ei tekemistä ei ystäviä. Henkilökohtaisesti pyrin pitämään työkaverit ja kaverit. Toki jos töiden kautta tutustun johonkin tosi hyvään tyyppiin voin ihan ystävystyä, mutta mieluummin pidän nuo asiat ja ihmiset erillään. 

Jos sulla on lemmikkejä niin rupea jauhamaan niistä jatkuvasti, Misulla oli tänään ripulip*skapäivä jne.