Miten toimia, kun äiti-ihmisen vauvakertomukset eivät kiinnosta
Olen lapseton nainen, jonka kaverista tuli viime kesänä itsellinen äiti. Ymmärrettävästi hänen puheensa ovat paljon lapsessa, mutta mulle alkaisi jo riittää WhatsAppilla lähetetyt "PinjaPetteri on taas nukkunut huonosti, vissiin hampaita tulossa" -tyyppiset tilannepäivitykset. Nämä on yleensä höystetty sankarin kuvalla, johon arvatenkin pitäisi reagoida sydämellä tai kommentoimalla kuinka ihana lapsi onkaan, toivotella tsemppejä hampuleiden kanssa tms.
Lapsi on harvinaisen vaativa, ja alkaa huutamaan melkein heti, jos huomaa äitinsä huomion olevan muualla kuin itsessään. En siis oikeastaan pidä tästä lapsesta (tämä ei tarkoita etten tykkäisi kenestäkään lapsesta).
Kaksi kysymystä. 1) miten pitäisi toimia, jotta tämäntyyppiset tilannepäivitykset ja valokuvat vähenisivät? En toki haluaisi tarpeettomasti loukata kaveria, jolle lapsi on pitkäaikaisen haaveen täyttymys. En kuitenkaan rehellisesti ottaen ole tippaakaan kiinnostunut vauvan kuulumisista.
1) Mitä te äiti-ihmiset odotatte, että tällaisiin päivityksiin reagoidaan. Onko ok, olla reagoimatta mitenkään ja kysellä sen sijaan äidin kuulumisia tms.? Vai onko ainoa vaihtoehto teeskennellä kiinnostunutta lapsesta?
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei johdu vauvasta.
Niin, se johtuu siitä että tulee äidiksi. Suomessa äidit jäävät hyvin yksin.
Eivät jää, elleivät ole k u s i mul k kuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut (lapsettomat jos tällä on merkitystä) postailevat ahkeraan lemmikkiensä kuvia someen. En voi sanoa että ne mua kiinnostaa mutta totta hitossa tykkäilen kaverin kuvista. Pitäisikö mun analysoida ensin tarkkaan että kiinnostaako aihe, onko kuva tarpeeksi hyvä ennen kun voin painaa sydäntä? Osoitan hylkäämiseni vaikka sille että kaverilla oli kiva hetki lemmikin kanssa. No, he ei kyllä laita henkilökohtaisia viestejä lemmikeihin liittyen mutta somepostailu on joskus varsin aktiivista niihin liittyen. Ei haittaa kyllä mua. Ei mun tarvi jäädä niitä kuvia katselemaan sen enempää. Ohimennen laitan sydämen - ongelma ratkaistu.
Niin. Siinä se vissi ero. Ei niitä kuvia tarvitse katsoa. Itse lakkaan seuraamasta niitä kavereita jotka tuuttaavat someen joka päivä jotain yhdentekeviä selfieit
Sama täällä, ja se on ok. Se on eri asia kuin olla vastaamatta suoriin viesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei johdu vauvasta.
Niin, se johtuu siitä että tulee äidiksi. Suomessa äidit jäävät hyvin yksin.
Eivät jää, elleivät ole k u s i mul k kuja.
https://www.mothersinbusiness.fi/blog/2022/2/10/yksinisyys-itiyslomalla…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei johdu vauvasta.
Niin, se johtuu siitä että tulee äidiksi. Suomessa äidit jäävät hyvin yksin.
Eivät jää, elleivät ole k u s i mul k kuja.
https://www.mothersinbusiness.fi/blog/2022/2/10/yksinisyys-itiyslomalla…
"Työssäkäyvillä äideillä ei yleensä raskausaikana ilmene yksinäisyyttä, mutta perhevapaille jäätäessä äitien yksinäisyys lähtee hurjaan nousuun ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana aina 1,5 vuoteen asti. Tämä johtuu siitä, että monet tärkeät sosiaaliset suhteet ja kontaktit jäävät työpaikalle."
Pitäisikö työkavereiden jäädä lomalle viihdyttämään mammoja äitiyslomilla?
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei johdu vauvasta.
Niin, se johtuu siitä että tulee äidiksi. Suomessa äidit jäävät hyvin yksin.
Eivät jää, jos muistavat yhä edelleen olevansa ihan ihmisiä vain eivätkä muutu lapsen takia miksikään jumalolennoksi joka tietää nyt mitä rakkaus on eikä kukaan ymmärrä väsymyksestä mitään tai ylipäätään elämässä mistään jos ei ole lasta. Jotkut nostavat itsensä tuohon harhaiseen asemaan ja aikansa katselevat muita alaspäin kunnes ketään tavan kuolevaista ei enää kiinnosta olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei johdu vauvasta.
Niin, se johtuu siitä että tulee äidiksi. Suomessa äidit jäävät hyvin yksin.
Eivät jää, jos muistavat yhä edelleen olevansa ihan ihmisiä vain eivätkä muutu lapsen takia miksikään jumalolennoksi joka tietää nyt mitä rakkaus on eikä kukaan ymmärrä väsymyksestä mitään tai ylipäätään elämässä mistään jos ei ole lasta. Jotkut nostavat itsensä tuohon harhaiseen asemaan ja aikansa katselevat muita alaspäin kunnes ketään tavan kuolevaista ei enää kiinnosta olla tekemisissä.
Googlettele ihan vapaasti. Löydät tutkimustuloksia ja vaikka mitä oikeaa tietoa aiheesta. Laitoin jo muutaman linkin.
Sinä joka tuuttailet noita linkkejä, jos lukisit jutut, ymmärtäisit ettei yksinäisyys johdu noissa tapauksissa äitiydestä. Yksi muutti jonnekin hevon v i t un pikkukylään miehen perässä, toinen tekee töitä yötä päivää ja kolmannella on lapsi joka kiusaa muita lapsia koska on vammainen. Äiti ihmettelee miksei puistoseuraa löydy.
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka tuuttailet noita linkkejä, jos lukisit jutut, ymmärtäisit ettei yksinäisyys johdu noissa tapauksissa äitiydestä. Yksi muutti jonnekin hevon v i t un pikkukylään miehen perässä, toinen tekee töitä yötä päivää ja kolmannella on lapsi joka kiusaa muita lapsia koska on vammainen. Äiti ihmettelee miksei puistoseuraa löydy.
Nimenomaan! Aika julmaa syyttää lasta jos itse jää yksin. Omista valinnoista ja käytöksestä siinä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka tuuttailet noita linkkejä, jos lukisit jutut, ymmärtäisit ettei yksinäisyys johdu noissa tapauksissa äitiydestä. Yksi muutti jonnekin hevon v i t un pikkukylään miehen perässä, toinen tekee töitä yötä päivää ja kolmannella on lapsi joka kiusaa muita lapsia koska on vammainen. Äiti ihmettelee miksei puistoseuraa löydy.
Ja siis nuo on sitten mielestäsi niitä mainitsemiasi kusimulkkuja? Googleta itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.
Valitettavasti osa vanhemmista raportoi lastensa kuulumisia vielä teini-iässäkin.
Hrr, minulla tällainen sukulainen. Lapset ihan Oudon suuressa roolissa jutuissa. Tekisi mieli ehdottaa harrastusten ja omien juttujen tekemistä, jotta olisi jotain mistä kertoa/keskustella.
Jutut ei oo vähentyneet vaikka en vastaa niihin juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein tulee vastaan esim yksinäisyyttä koskevissa keskusteluissa miten joku kertoo jääneensä ihan yksin lapsen myötä. Epäilen joka kerta että kyseessä on joku tällainen tilanne missä ihminen omalla käytöksellään karkoittaa muut pois ja sitten uhriutuu kun ei nää itsessään mitään vikaa. Sitten kuten tässäkin keskustelussa alkaa kateuskortti viuhua. Sillä kai yritetään saada itselle parempi olo.
Äiti jää Suomessa todella yksin sen lapsensa kanssa. Kyllä. Tämä on se lähtökohta. Ei se vaadi siltä äidiltä tai tämän käytökseltä yhtään mitään. Niin vain Suomessa käy. Yhtäkkiä humahdat täydelliseen yksinäisyyteen, vaikka olisi isäkin kuvioissa, mitä ap:n ystävällä ei ole.
Kukaan ei enää käy, ketään ei kiinnosta, äiti suljetaan pois wa-ryhmistä ja työpaikan harrastuspiireistä jne.
Minulta otettiin myös pois sekä sulkap
Viestiesi perusteella he saattoivat haluta sinut ulos noista harrastusryhmistä ihan muista syistä ja olivat helpottuneita kun viimein pystyivät vetoamaan tulevaan lapseesi, että "ethän sinä enää ehdi harrastaa kun vauva-aika on niin kiireistä, heihei."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka tuuttailet noita linkkejä, jos lukisit jutut, ymmärtäisit ettei yksinäisyys johdu noissa tapauksissa äitiydestä. Yksi muutti jonnekin hevon v i t un pikkukylään miehen perässä, toinen tekee töitä yötä päivää ja kolmannella on lapsi joka kiusaa muita lapsia koska on vammainen. Äiti ihmettelee miksei puistoseuraa löydy.
Ja siis nuo on sitten mielestäsi niitä mainitsemiasi kusimulkkuja? Googleta itse.
Tuskin hän sitä tarkoitti, mutta noissakaan tapauksissa se yksinäisyys ei johdu pelkästä lapsesta. Tuokin joka muutti olisi helposti voinut vieraassa paikassa jäädä yksin tai se jonka mies teki paljon töitä. Tämä taas jolla niin hankala lapsi ettei sitä haluta mihinkään voisi etsiä kaltaisiaan ja sitä kautta saada vertaistukea ja juttuseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei vissiin Ap ole vauvakuumetta?
Miksi sellainen pitäisi olla?
Viestiesi perusteella he saattoivat haluta sinut ulos noista harrastusryhmistä ihan muista syistä ja olivat helpottuneita kun viimein pystyivät vetoamaan tulevaan lapseesi, että "ethän sinä enää ehdi harrastaa kun vauva-aika on niin kiireistä, heihei."
Minkä viestieni? Mistähän sinä täällä näet, kuka on mitäkin viestejä laittanut? Miksi olet noin järkyttävän aggressiivinen koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.
Valitettavasti osa vanhemmista raportoi lastensa kuulumisia vielä teini-iässäkin.
Hrr, minulla tällainen sukulainen. Lapset ihan Oudon suuressa roolissa jutuissa. Tekisi mieli ehdottaa harrastusten ja omien juttujen tekemistä, jotta olisi jotain mistä kertoa/keskustella.
Jutut ei oo vähentyneet vaikka en vastaa niihin juuri mitään.
Näistä tulee sitten niitä jotka eivät osaa päästää lapsistaan ikinä irti vaan roikkuvat niissä niin että jo aikuisia lapsiakin ottaa päähän. Ihan hirveän typerä virhe elämässä elää pelkästään lasten kautta ja heitä varten. Pitää olla myös oma elämä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit oikea ystävä, pyrkisit tutustumaan myös hänen lapseensa, koska hän on ihan ihminen. Mikään ei ole yhtä ihanaa kuin se, kun söpö taapero juoksee sinua vastaan, kietoo kätensä ympärillesi ja kertoo kaivanneensa kivaa tätiä:)
N27
Sinä et määrittele ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka tuuttailet noita linkkejä, jos lukisit jutut, ymmärtäisit ettei yksinäisyys johdu noissa tapauksissa äitiydestä. Yksi muutti jonnekin hevon v i t un pikkukylään miehen perässä, toinen tekee töitä yötä päivää ja kolmannella on lapsi joka kiusaa muita lapsia koska on vammainen. Äiti ihmettelee miksei puistoseuraa löydy.
Ja siis nuo on sitten mielestäsi niitä mainitsemiasi kusimulkkuja? Googleta itse.
Eivät ole. He ovat elämänvalinnoillaan huolehtineet asiat siihen jamaan että kokevat yksinäisyyttä, poislukien tuo vammaisen äiti. Eli korjaan aiempaa kommenttia:
Äiti ei Suomessa jää yksin ellei ole k u s i mul kku tai järjestele elämäänsä yksinäiseksi.
Itse lopetan myös seuraamisen heti kun se ensimmäinen ultrakuva tulee. Sen tietää millaiseksi meno yltyy ja kohta on koko profiili täynnä kuvia arpisesta vatsasta ja sitten vauvasta eri vaatteissa. En tällä tarkoita mitään pahaa mutta kun ei vaan kiinnosta yhtään. Toki jos on joku hyvä ystävä jonka jutut kiinnostaa muutenkin niin sitten en tee näin mutta puolitutut tai jotkut joita seuraan jonkin inspiraation takia lähtevät kyllä.