Miten toimia, kun äiti-ihmisen vauvakertomukset eivät kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis kuten olen sanonut, omissa piireissäni isät hoitavat. Äidit saavat viettää aikaa ystäviensä kanssa niin lasten läsnäollessa kuin ilmankin. Ymmärrän ettei kaikilla tilanne ole sama.

 

Ja minä olen selittänyt nyt jo moneen kertaan, että kysehän ei ole siitä, että isät ei hoitaisi, vaan siitä, että sitä tekemistä on niin paljon, että vaikka molemmat vanhemmat hoitaisi, ei vain ole aikaa mihinkään turhaan.

 

Sinä taas jankutat siitä isästä loputtomiin, kun se ei ole mitenkään relevanttia tässä.

 

 

No, en voi sanoa muuta kuin että omissa piireissäni isät hoitavat ja äideillä on myös lapsivapaata aikaa. Sinun piireissäsi isät eivät hoida, tai vaikka hoitaisivat, aikaa ei silti jää muulle kuin perhe-eläm

Olen ymmärtänyt sanomasi, en ymmärrä miksi hoet samaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

Ei se ole utopiaa että tapaan lisääntyneitä ystäviäni myös ilman heidän lapsiaan, heidän tahdostaan. Se on kylmää faktaa. Joillekin se onnistuu, joillekin ei, se on ok.

"

Mustasukkainen itseelliselle äidille, joka on seuraavat 18 vuotta pallo jalassa? Lol."

Kommentoija taisi tarkoittaa kyllä sitä, että on mustasukkainen lapselle, koska lapsi saa kaiken ystävän huomion ja ystävän asiat kiinnostaa juuri nyt vähemmän.

Olen ymmärtänyt sanomasi, en ymmärrä miksi hoet samaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

Mm. siksi että sitkeästi vain väität, että minun piireissäni ei isät hoitaisi tai että kaikki olisi kiinni vain siitä että isät hoitaa. EI SE OLE SIITÄ KIINNI.

Vierailija kirjoitti:

"

 

Mustasukkainen itseelliselle äidille, joka on seuraavat 18 vuotta pallo jalassa? Lol."

Kommentoija taisi tarkoittaa kyllä sitä, että on mustasukkainen lapselle, koska lapsi saa kaiken ystävän huomion ja ystävän asiat kiinnostaa juuri nyt vähemmän.

Eikö sitä huomiota voi sitten antaa sille vauvalle? Miksi pitää antaa myös aapeelle, jota jutut eivät kiinnosta niin suuressa määrin?

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt sanomasi, en ymmärrä miksi hoet samaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

 

Mm. siksi että sitkeästi vain väität, että minun piireissäni ei isät hoitaisi tai että kaikki olisi kiinni vain siitä että isät hoitaa. EI SE OLE SIITÄ KIINNI.

En ole väittänyt sellaista missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt sanomasi, en ymmärrä miksi hoet samaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

 

Mm. siksi että sitkeästi vain väität, että minun piireissäni ei isät hoitaisi tai että kaikki olisi kiinni vain siitä että isät hoitaa. EI SE OLE SIITÄ KIINNI.

 

 

En ole väittänyt sellaista missään.

Olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt sanomasi, en ymmärrä miksi hoet samaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

 

Mm. siksi että sitkeästi vain väität, että minun piireissäni ei isät hoitaisi tai että kaikki olisi kiinni vain siitä että isät hoitaa. EI SE OLE SIITÄ KIINNI.

 

 

En ole väittänyt sellaista missään.

Olet.

Lainaa.

"Miksi tästä aiheesta ei sun mielestä saa pyytää näkökulmia ennen kuin etenee "aikuismaisiin toimenpiteisiin"? Aloittajaa ei ole edes näkynyt täällä pitkään aikaan, btw.

Ehkä aloittaja luuli, että täällä on normaaleja äiti-ihmisiä, jotka osaavat kertoa:

"-minäkin olin sellainen, se oli sitä aikaa, mutta sitten ystäväni sanoi x ja sitten tapahtui y".

Tai

"-omakin ystäväni oli sellainen, mutta minä tein z ja ystävyydellemme kävi niin ja näin".

Teistä loukkaantujista ja so-what-besservissereistä ei ole mitään iloa täällä."

Aivan sama onko se ap vai kuka, joka täällä kirjoittelee, nämä jutut kuuluu silti sinne ystävyyssuhteen sisälle :D Ihan normaalin oloisia ihmisiä täällä on ollut jakamassa näkökulmaansa ja selittämässä, mistä voi olla kyse äidin kannalta, mutta sehän ei kelpaa velalle, joka on vaan päättänyt, että äidin tavoitteena on pilata velan päivä tai jotain muuta häijyä. Kaikki muut mielipiteet on väärin, eikä mitään empatiaa löydy. Loukkaantujia sen sijaan en kyllä ole nähnyt, paitsi ehkä sinut, koska tuo kuulostaa vähän projektiolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.

Eikö ap:n kaveri ole ihan itse ristinsä valinnut? Jos alkaa yksin äidiksi, lienee ottanut tarkasti selvää, mitä lapsi vaatii ja millaista sen kanssa voi pahimmillaan olla. 

En minä jaksaisi jatkuvia lapsiaiheisia viestejä keneltäkään. Jättäisin huomiotta ja jollei sillä saisi sanomaa perille, sanoisin lopulta suoraan, että minua lapsettomana koiraihmisenä kiinnostaa koiranpentujen kuulumiset huomattavasti enemmän kuin ihmisvauvojen. 

Olen samoin rakennettu kuin ap: ihmistaimet ei kiinnosta, mutta koirat (kaikenikäiset ja -laiset sitäkin enemmän). En ole sitä koskaan keneltäkään tutulta tai vähemmän tutultakaan salannut. Jos joku lykkää mulle vauvakuvan nenän alle ja odottaa ihastunutta lässytystä, joutuu raskaasti pettymään, koska minä totean "Kas, vauva. Ihan näyttää samalta kuin kaikki muutkin vauvat." ja siirryn muihin aiheisiin. On muuten useampi naama venähtänyt, kun minulle on esitelty kuvia ihmistoukista. Oletus on aina, että nainen kun olen, hihkun ja lässytän innoissani ja reaktioni on sitten tuo yllä kuvattu.

Jotenkin jännä, että kukaan ei sentään puhu koirantoukista, mutta ihmislapsista voi näin ilmaista ja kukaan ei edes hätkähdä. Sekopäistä menoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi ystävä joka laittaa liikaa politiikkaan liittyviä viestjeä, toinen joka on koirahullu, kolmas joka suoltaa kuvia lastenlapsistaan.

 

So what.

Mutta mitään neuvoa et osaa aloittajalle antaa, "so what"?

Esim. miten olet toiminut ja miten ystävyytesi ovat ottaneet osumaa siitä.

 

No esimerkiksi en ole solvannut ja marissut selän takana. Tai kitissyt että nyt se ystävä näkee vain koiranpentunsa, eikä minua ollenkaan, yhyy.

 

Ylipäätään tuollainen käytös ei koskaan edesauta ystävyyden säilymistä.

 

Komppaan, ja siis nimenomaan selän takana. Tulee tänne purkamaan kaiken vatutuksensa tuntemattomiin ihmisiin, jotka ei saa ilmaista poikke

Hänhän nimenomaan haluaa yrittää ymmärtää kaveriaan ja kysyy neuvoa miten häntä lähestyä asiassa. Ja kysyy neuvoa etukäteen juuri lasten vanhemmilta koska tiedostaa ettei välttämättä osaa lapsettomana asettaa sanojaan oikein, niin ettei loukkaisi tätä kaveriaan, eikä ymmärrä mitä niillä kuvapommituksilla haetaan. Ilmeisesti joidenkin mielestä "lapsettomat ei ymmärrä", mutta ei myöskään saa kysellä mitään jotta oppisi ymmärtämään.

Mikä niissä alapeukuissa pelottaa? Että ihan hyökkäyksenä ne koet? Vaikea ymmärtää ja hyväksyä että kaikki ei ole aina samaa mieltä kanssasi? 

Vierailija kirjoitti:

"Miksi tästä aiheesta ei sun mielestä saa pyytää näkökulmia ennen kuin etenee "aikuismaisiin toimenpiteisiin"? Aloittajaa ei ole edes näkynyt täällä pitkään aikaan, btw.

Ehkä aloittaja luuli, että täällä on normaaleja äiti-ihmisiä, jotka osaavat kertoa:

"-minäkin olin sellainen, se oli sitä aikaa, mutta sitten ystäväni sanoi x ja sitten tapahtui y".

Tai

"-omakin ystäväni oli sellainen, mutta minä tein z ja ystävyydellemme kävi niin ja näin".

Teistä loukkaantujista ja so-what-besservissereistä ei ole mitään iloa täällä."

 

Aivan sama onko se ap vai kuka, joka täällä kirjoittelee, nämä jutut kuuluu silti sinne ystävyyssuhteen sisälle :D Ihan normaalin oloisia ihmisiä täällä on ollut jakamassa näkökulmaansa ja selittämässä, mistä voi olla kyse äidin kannalta, mutta sehän ei kelpaa velalle, joka on vaan päättänyt, että äidin tavoitteena on pilata velan

Olen lukenut koko ketjun, eikä kukaan ole kuvitellut äidin olevan häijy tai haluavan pilata velan päivän.

Omituinen kommentti siis kerrassaan.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

"Miksi tästä aiheesta ei sun mielestä saa pyytää näkökulmia ennen kuin etenee "aikuismaisiin toimenpiteisiin"? Aloittajaa ei ole edes näkynyt täällä pitkään aikaan, btw.

Ehkä aloittaja luuli, että täällä on normaaleja äiti-ihmisiä, jotka osaavat kertoa:

"-minäkin olin sellainen, se oli sitä aikaa, mutta sitten ystäväni sanoi x ja sitten tapahtui y".

Tai

"-omakin ystäväni oli sellainen, mutta minä tein z ja ystävyydellemme kävi niin ja näin".

Teistä loukkaantujista ja so-what-besservissereistä ei ole mitään iloa täällä."

 

Aivan sama onko se ap vai kuka, joka täällä kirjoittelee, nämä jutut kuuluu silti sinne ystävyyssuhteen sisälle :D Ihan normaalin oloisia ihmisiä täällä on ollut jakamassa näkökulmaansa ja selittämässä, mistä voi olla kyse äidin kannalta, mutta sehän ei kelpaa velalle, joka on vaan päättänyt, että äidin tavoitteena on pilata velan

Näkökulmien jakaminen on ok ja hyvää keskustelua, mutta mikä siinä on niin vaikeaa antaa kunnon käytännön neuvoja aikuiselta aikuiselle? Toisen ymmärtäminen auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti, muttei aina ratkaise ongelmaa, johon liittyy vahvasti myös toisen osapuolen käytös.

En usko, että AP pääsee tässä asiassa enää puusta pitkälle, vaikka tänne tulisi 1001 äitiä lisää kertomaan äitiyden kurjuudesta ranteet auki.

"Näkökulmien jakaminen on ok ja hyvää keskustelua, mutta mikä siinä on niin vaikeaa antaa kunnon käytännön neuvoja aikuiselta aikuiselle? Toisen ymmärtäminen auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti, muttei aina ratkaise ongelmaa, johon liittyy vahvasti myös toisen osapuolen käytös.

En usko, että AP pääsee tässä asiassa enää puusta pitkälle, vaikka tänne tulisi 1001 äitiä lisää kertomaan äitiyden kurjuudesta ranteet auki."

Johan se on sanottu monta kertaa. Puhu sille kaverille :D Miten monella eri tavalla se pitäisi ilmaista? Puhu kaverille, keskustele kaverin kanssa, ilmaise ajatuksesi kaverille. Toimisiko joku noista?

Vierailija kirjoitti:

"Näkökulmien jakaminen on ok ja hyvää keskustelua, mutta mikä siinä on niin vaikeaa antaa kunnon käytännön neuvoja aikuiselta aikuiselle? Toisen ymmärtäminen auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti, muttei aina ratkaise ongelmaa, johon liittyy vahvasti myös toisen osapuolen käytös.

En usko, että AP pääsee tässä asiassa enää puusta pitkälle, vaikka tänne tulisi 1001 äitiä lisää kertomaan äitiyden kurjuudesta ranteet auki."

 

Johan se on sanottu monta kertaa. Puhu sille kaverille :D Miten monella eri tavalla se pitäisi ilmaista? Puhu kaverille, keskustele kaverin kanssa, ilmaise ajatuksesi kaverille. Toimisiko joku noista?

Sama kuin sanoisi huonossa suhteessa olevalle "jätä se sika" yhtään miettimättä tilannetta tai kertomatta kokemuksia.

Käyttäkää vaikka tätä valmista pohjaa.

"Olen äiti-ihminen. Jos minä lähettäisin vauvaspämmiä ja kaverini ei haluaisi enää vastaanottaa vauvaspämmiäni, hän voisi ottaa asian puheeksi sanomalla _________________ ja minä en ainakaan loukkaantuisi siitä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Näkökulmien jakaminen on ok ja hyvää keskustelua, mutta mikä siinä on niin vaikeaa antaa kunnon käytännön neuvoja aikuiselta aikuiselle? Toisen ymmärtäminen auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti, muttei aina ratkaise ongelmaa, johon liittyy vahvasti myös toisen osapuolen käytös.

En usko, että AP pääsee tässä asiassa enää puusta pitkälle, vaikka tänne tulisi 1001 äitiä lisää kertomaan äitiyden kurjuudesta ranteet auki."

 

Johan se on sanottu monta kertaa. Puhu sille kaverille :D Miten monella eri tavalla se pitäisi ilmaista? Puhu kaverille, keskustele kaverin kanssa, ilmaise ajatuksesi kaverille. Toimisiko joku noista?

Sama kuin sanoisi huonossa suhteessa olevalle "jätä se sika" yhtään miettimättä tilannetta tai kertomatta kokemuksia.

Käyttäkää vaikka tätä valmista pohjaa.

"Olen äiti-ihminen. Jos minä lähettäi

Sinun kohdallasi minä kyllä neuvoisin sitä äiti-ihmistä jättämään sinut :D Puhut niin vastenmielisellä ja alentuvalla tyylillä, että en jaksaisi sinua hetkeäkään oikeassa elämässä. En siis antaisi sinulle mitään neuvoja, mutta äiti-ihmiselle sanoisin "kaverisi on narsisti, jota häiritsee sinun rakkautesi lastasi kohtaan. Hän kokee sen uhkana omalle asemalleen sinun elämässäsi, eikä siedä, että sinä olet tehnyt erilaiset valinnan lastenhankinnan suhteen kuin hän. Hän yrittää muokata sinun käytöstäsi omaksi hyödykseen ja kontrolloida perhesuhteitasi, kertoo sinulle milloin ja miten usein sinun kuuluu hankkia lastenhoitaja ollakseen hyvä ystävä hänelle, sekä puhuu sinusta todella halveksivaan sävyyn selkäsi takana netissä. Hän haluaa myös kontrolloida kuinka usein saat puhua rakkaasta lapsestasi, koska hän kokee oman mielipiteensä olevan objektiivisesti oikea ja paras. Sinun elämäsi uusi ja ihana vaihe on hänelle rasite. Hän ei tätä uskalla sinulle itse ilmaista, koska tietää itsekin miten kontrolloivalta hänen käytöksensä vaikuttaa. Jätä se sika".

Mukavaa päivänjatkoa :)

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä liittyy aloitukseen? Ap nimenomaan ei halua, että nämä ranskalaiset viivat vyöryvät hänelle viesteinä. Yritätkö tällä stressaavalla lapsiperhelämällä perustella sitä, että stressaantunut vanhempi saa rasittaa omilla valinnoillaan muita ihmisiä? Olen itse elänyt lapsiperhe-elämää eikä se silti tehnyt minusta maailmannapaa.

 

- En ole väittänyt sen liittyvän aloitukseen

- Ei niitä ole vyörytetty ap:lle viesteinä

- Mitä ihmettä sinä horiset? Miten siitä nyt muka tuli jotenkin muiden kuormittamista, jos keskittyy omaan elämäänsä???

-Y-ri-tin se-lit-tää, mutta näemmä vastaanottopäässä ei ole ka-pa-si-teet-ti-ä

Kyllä nyt vaikuttaa siltä, että se kapasiteetin puutos on yksinomaan siellä päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Näkökulmien jakaminen on ok ja hyvää keskustelua, mutta mikä siinä on niin vaikeaa antaa kunnon käytännön neuvoja aikuiselta aikuiselle? Toisen ymmärtäminen auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti, muttei aina ratkaise ongelmaa, johon liittyy vahvasti myös toisen osapuolen käytös.

En usko, että AP pääsee tässä asiassa enää puusta pitkälle, vaikka tänne tulisi 1001 äitiä lisää kertomaan äitiyden kurjuudesta ranteet auki."

 

Johan se on sanottu monta kertaa. Puhu sille kaverille :D Miten monella eri tavalla se pitäisi ilmaista? Puhu kaverille, keskustele kaverin kanssa, ilmaise ajatuksesi kaverille. Toimisiko joku noista?

Sama kuin sanoisi huonossa suhteessa olevalle "jätä se sika" yhtään miettimättä tilannetta tai kertomatta kokemuksia.

Käyttäkää vaikka tätä valmista pohjaa.

Huh mitä settiä! Millaisen ihmisen päässä liikkuu jotain tällaista? Olisi oikeasti mielenkiintoista tietää.

Ap, jos palaat ketjuun, jätä nämä avohoitopotilaiden avoimesti aggressiiviset burnout-purkaukset omaan arvoonsa. Älä lue edes loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä liittyy aloitukseen? Ap nimenomaan ei halua, että nämä ranskalaiset viivat vyöryvät hänelle viesteinä. Yritätkö tällä stressaavalla lapsiperhelämällä perustella sitä, että stressaantunut vanhempi saa rasittaa omilla valinnoillaan muita ihmisiä? Olen itse elänyt lapsiperhe-elämää eikä se silti tehnyt minusta maailmannapaa.

 

- En ole väittänyt sen liittyvän aloitukseen

- Ei niitä ole vyörytetty ap:lle viesteinä

- Mitä ihmettä sinä horiset? Miten siitä nyt muka tuli jotenkin muiden kuormittamista, jos keskittyy omaan elämäänsä???

-Y-ri-tin se-lit-tää, mutta näemmä vastaanottopäässä ei ole ka-pa-si-teet-ti-ä

Ei se teksti tummentamalla fiksummaksi muutu. Ymmärrä että pitäisi epätoivoisesti saada äänensä kuuluville, mutta sitten täytyisi olla myös jotain asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse itseellinen äiti ollut pari kk vasta ja pelästyin aloituksesta josko joku minun kaveri olisi tämän kirjoittanut! :D Kuitenkin huomasin helpotuksesta, että en itse lähettele lapsettomille ystäville tuollaisia päivityksiä. Varsinkaan jos ei ole kysytty miten vauvan kanssa menee. Ainut että lähetän bestikselleni useamman kerran viikossa vauvan kuvan, mutta tämän luettuani luovun ehkä siitäkin. 

Minun näkökulmasta sitä on niin rakastunut omaan vauvaan että jaettu ilo on suurempi ilo; sitä haluaa julistaa ja jakaa kaikille mahdollisille vähän kuin rakastuneena alkuhuumassa. Itse olen kuitenkin tajunnut jo raskausaikana sen etten vaivaa lapsettomia ystäviäni sillä liikaa ja kyselen AINA heidänkin elämästään ja se aidosti kiinnostaa minua. On piristävää kuulla muustakin kuin vaipoista. Mutta etenkin näin yksinään sitä tarvitsee myös vertaistukea ja sitä onneksi sitten saan lapsellisilta kavereilta joita varta vasten etsin jo

Sun ystävien lapsettomuus ei tarkoita todellakaan sitä, etteivätkö he voisi olla kiinnostuneita sun vauvasta ja jaksamisestasi äitinä. Se, onko lapsia vai ei, ei nimittäin määritä sitä, miten suhtautuu läheistensä elämäntilanteeseen. Monet mielipiteet ovat täällä niin valtavan kärjistettyjä, että niiden perusteella voi saada ihan väärän käsityksen. Esimerkiksi itse pidän tosi paljon ystävieni lapsista ja hoidan heitä todella mielelläni ja otan viikonloppukylään, jos mulla on vain töiltäni aikaa:) 

N27

Vaikka itsellä 2 aikuista lasta niin kyllästyttää muutaman kaverin yli innokas käytös kun saivat lapsenlapsen, aina katsottava kuvia kun tavataan. Itsellä ei yhtään hinkua mummoksi, lapset asuvat kauempana, tavataan muutaman kerran vuodessa. Nautin yksinolosta .