Lue keskustelun säännöt.
voiko miehen liian korkea koulutus olla turnoff?
07.04.2024 |
Monesti sanotaan, että miehen liian matala koulutus voi olla turnoff, mutta voiko liian korkea koulutus olla myös?
Voisitko seurustella miehen kanssa, joka olisi tutkija tai professori?
Kommentit (578)
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa ei, mutta saattaisi nostaa taas pinnalle kateuden ja katkeruuden omista elämänkulkuun vaikuttaneista virheistä, ja ehkä myös epävarmuuden, että miksi tuo mun kanssa haluaa olla, sehän voi löytää ties minkä kolmen tohtorintutkinnon asijantuntijajohtajan virassa toimivan missin mun tilalle. Tai tyyppi on hyväpalkkaisissa töissä ja homma kaatuu siihen, että mulla ei ole varaa tai halua piffata itteeni niin hienoihin viihdytyspaikkoihin kuin hänellä eikä ylpeys anna toisen maksaa, ettei syytetä onnenonkijaksi.
Pirhanan kirjoitusvirheet. Asiantuntija, ei asijantuntija. Kyllä mun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli hieman korkeampi kuin 5,7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ikävää, jos liian fiksun rinnalla on älyllinen alemmuuskompleksi.
Älyn ja koulutuksen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä. Jotain osviittaa se antaa, mutta hyvin karkeasti sen mukaan voi ihmisiä alkaa määrittelemään.
Kyllä voi. Aivan varmasti teoreettinen fyysikko on keskimäärin älykkäämpi kuin rekkakuski, ja vieläpä huomattavan paljon.
Lisäksi koulun penkillä pidempään istuminen nostaa älykkyysosamäärää.
Ei nosta kovin paljon. Jokusen aikaa sitten aiheesta linkitettiin tänne Guardianin kolumni, jonka otsikossa väitettiin noin. Mutta kun linkkasi tutkimukseen, ei sieltä löytynyt tuollaista tutkimustulosta, vaan lukuisten varaumien loppupäätelmä, missä todettiin muutamien pisteiden ero, joka voi selittyä erilaisilla älykkyystesteillä.
10 pisteen erotus ei vielä ole paljon, mutta uskon kyllä, että harjaantuminen ajatteluun kehittää älykkyystesteissä pärjäämistä. Esimerkiksi yliopiston alussa nuoret ovat vielä siinä uskossa, että opitun toistaminen ja opettelu riittää. Älykkäimmät eivät ole koskaan ajatelleet noin ja ne, joilla yliopistokoulutus tuottaa vaikeuksia loppuun asti, eivät ikinä ymmärrä mitä tieteen ja tutkimuksen tekeminen tarkoittaa. Mutta suurin osa keskikastista kehittyy ajattelussaan metatasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän tuokin on persoonasta kiinni. Jos mies vaikka aina haluaa keskustella jostakin omasta kapeasta tutkimusalastaan, niin voi olla vaikeaa.
YLEENSÄ nämä "professorit" ovat koppavia ja tottuneet olemaan norsunluutornissaan... vaan on aina hyvä nähdä ilme kun meikä näyttää palkkakuittia
sähkärinä 4500 ekeä bruttona
siinä apurahaprofessorit menee hiljaseks, tais tulla turhaan kouluja käytyä heh heh
Heh, voimafantasia kun alemmuus omasta koulutuksesta. Tämä ei ole tainnut yhden ainutta professoria koskaan tavata. 😀
Pakkohan itseä jossain asiassa pidemmälle päässeen on oltava inhottava ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ikävää, jos liian fiksun rinnalla on älyllinen alemmuuskompleksi.
Älyn ja koulutuksen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä. Jotain osviittaa se antaa, mutta hyvin karkeasti sen mukaan voi ihmisiä alkaa määrittelemään.
Kyllä voi. Aivan varmasti teoreettinen fyysikko on keskimäärin älykkäämpi kuin rekkakuski, ja vieläpä huomattavan paljon.
Lisäksi koulun penkillä pidempään istuminen nostaa älykkyysosamäärää.
Ei nosta kovin paljon. Jokusen aikaa sitten aiheesta linkitettiin tänne Guardianin kolumni, jonka otsikossa väitettiin noin. Mutta kun linkkasi tutkimukseen, ei sieltä löytynyt tuollaista tutkimustulosta, vaan lukuisten varaumien loppupäätelmä, missä todettiin muutamien pisteiden
10 pisteen ero on kyllä jo aivan selkeästi huomattavissa ihan arjen toiminnassakin eikä ole mikään ihan pieni ero. Siksi suurimmalla osalla pariskuntia on suunnilleen samat äo:t.
Toki jos itse ei kovin skarppi ole niin ylöspäin sitä varmaan on vaikeampaa ymmärtää kuin alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti voi. Jos on huono itsetunto omasta koulutuksesta, ei välttämättä koe olevansa tasavertaisessa asemassa suhteessa. Toinen voi olla tylyn oloinen, koska hän tietää asioita, mitä et itse tiedä, ja saattaa jyrätä faktoilla ajatustesi yli. Jos katsoo vastapäisestä näkökulmasta asiaa, tällaisen ihmisen pitäisi jaksaa olla usein erityisen hienotunteinen kommunikoinnissa, mikä voi olla kuormittavaa.
Jos taas puolisolla (ottamatta sukupuoleen kantaa) on virtsaa latva täynnä, ei se varsinaisesti ole koulutuksen syy vaan ihmisen ominaisuus yhdistettynä statukseen. Terävä ihminen voi olla myös neuropoikkeava tai persoonallisuushäiriöinen, jolloin vastaavaa käytöstä voi olla, vaikka se ei olisikaan tietoista tai tahallista. Molemmissa tapauksissa voi kuitenkin tuntua siltä, että juuri koulutus on ongelma.
Pitkälle kouluttautuneilla työ voi olla koko elämä ja aika muille asioille olla kortilla. Siinä vaiheessa turn-offiksi muodostun
Huono itsetunto ei yleensä johdu huonosta koulutuksesta. Se joko on tai ei ole, riippumatta ulkonäöstä tai muista piirteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin ehkä seurustella, mutta se vaatisi, ettei mies pitäisi itseään minua parempana. En halua suhdetta, jossa joudun koko ajan tuntemaan alemmuutta. Yleensä kiinnostunut itseäni matalammin koulutetuista miehistä (olen maisteri).
Ai toisin päin se onkin okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ikävää, jos liian fiksun rinnalla on älyllinen alemmuuskompleksi.
Älyn ja koulutuksen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä. Jotain osviittaa se antaa, mutta hyvin karkeasti sen mukaan voi ihmisiä alkaa määrittelemään.
Kyllä voi. Aivan varmasti teoreettinen fyysikko on keskimäärin älykkäämpi kuin rekkakuski, ja vieläpä huomattavan paljon.
Lisäksi koulun penkillä pidempään istuminen nostaa älykkyysosamäärää.
No aivan varmasti teoreettinen fyysikko on KESKIMÄÄRIN älykkäämpi kuin rekkakuski, muttei silti automaattisesti.
Minä nyt satun olemaan rekkakuski jonka äo:ksi Mensa mittasi noin 165 vuonna 1998. En ole perehtynyt mitä tarkoittaisi tämän päivän pisteillä, kun on kuulemma systeemi muuttunut. Ei kyllä kiinnostakaan. Ja ei, en väitä, etteikö useimmat teoreettiset fyysikot silti olisi minua älykkäämpiä, vaikken heidän pistemääriään tiedäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on siinä vaiheessa turn-offi, kun proffa näyttää peukkua ylös tai alas niinkuin amfiteatterissa, kuka saa tehdä hänelle hommia elääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kuvaajasta selviää, miksi tutkijat ja johtajat on miehiä ja miksi miehien kuuluu saada enemmän palkkaa.
Fakta: Miesten älykkyysjakauma on laajempi.
Seuraus: Käytännössä kaikki erittäin älykkäät ovat miehiä.
Tutkimus:
Ulster Institute for Social Research:
https://www.researchgate.net/publication/309120677_Sex_differences_in_i…
Tulos:
Men showed greater variability than women on the Full Scale IQ
Lausuma:Dr Paul Irwing, a senior lecturer in organisational psychology at Manchester University:
"There are 30 times the number of men with an IQ of 170-plus as there are women."
https://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-ther…Myös niitä erittäin tollukoita on miehissä enemmän. Eli miehien älykkyys jakaantuu laajemmalle: miehissä on enemmän sekä erittäin alhaisen älykkyysosamäärän että erittäin korkean älykkyysosamäärän yksilöitä.
Jätit tämän jännästi viestistäsi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin, kun vielä kävin treffeillä, vältin mainitsemasta, että olen tohtori.
"10 pisteen ero on kyllä jo aivan selkeästi huomattavissa ihan arjen toiminnassakin eikä ole mikään ihan pieni ero. Siksi suurimmalla osalla pariskuntia on suunnilleen samat äo:t.
Toki jos itse ei kovin skarppi ole niin ylöspäin sitä varmaan on vaikeampaa ymmärtää kuin alaspäin. "
Millä tavalla se mielestäsi on huomattavissa? Annatko esimerkin tai kaksi?
En ole testien asiantuntija, mutta jo testimateriaali antaa herkästi muutamien pisteiden eron, sanottiin tuossa tieteellisessä artikkelissä, johon pääsi Guardianin artikkelin kautta. Sen tiedän työni perusteella, että viisi pistettä on aivan normaali ero saman henkilön testituloksissa, jota selittää esimerkiksi vireystaso.
Mutta mitä käytännössä tarkoittaa kymmenen pisteen ero? Heitin sen ihan omasta hatustani. Asia kiinnostaa henk. koht. koska oma äo:ni on 128 (virallisesti testattu) ja mieheni äo on selvästi korkeampi, samoin suurimman osan tutuistani. Onko sinulla oikeaa tietoa asiasta vai halusitko vain naljailla mulle ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No aivan varmasti teoreettinen fyysikko on KESKIMÄÄRIN älykkäämpi kuin rekkakuski, muttei silti automaattisesti.
Minä nyt satun olemaan rekkakuski jonka äo:ksi Mensa mittasi noin 165 vuonna 1998. En ole perehtynyt mitä tarkoittaisi tämän päivän pisteillä, kun on kuulemma systeemi muuttunut. Ei kyllä kiinnostakaan. Ja ei, en väitä, etteikö useimmat teoreettiset fyysikot silti olisi minua älykkäämpiä, vaikken heidän pistemääriään tiedäkään.
Sillä ei ole yhtään mitään väliä vaikka sinä olisit rekkaa ajava Einstein. Vahva korrelaatio joka tapauksessa on olemassa. Miksi ihmeessä koit tarpeelliseksi tulla möykkäämään isoin kirjaimin aivan asialliseen kommenttiin jossa puhuttiin keskiarvoista?
Lieköhän testissäsi tapahtunut virhe.
Vierailija kirjoitti:
"10 pisteen ero on kyllä jo aivan selkeästi huomattavissa ihan arjen toiminnassakin eikä ole mikään ihan pieni ero. Siksi suurimmalla osalla pariskuntia on suunnilleen samat äo:t.
Toki jos itse ei kovin skarppi ole niin ylöspäin sitä varmaan on vaikeampaa ymmärtää kuin alaspäin. "
Millä tavalla se mielestäsi on huomattavissa? Annatko esimerkin tai kaksi?
En ole testien asiantuntija, mutta jo testimateriaali antaa herkästi muutamien pisteiden eron, sanottiin tuossa tieteellisessä artikkelissä, johon pääsi Guardianin artikkelin kautta. Sen tiedän työni perusteella, että viisi pistettä on aivan normaali ero saman henkilön testituloksissa, jota selittää esimerkiksi vireystaso.
Mutta mitä käytännössä tarkoittaa kymmenen pisteen ero? Heitin sen ihan omasta hatustani. Asia kiinnostaa henk. koht. koska oma äo:ni on 128 (virallisesti testattu) ja mieheni äo on selvästi korkeampi, samoin suurimman osan
... Ja siis sen tiedän, että koulutus ei merkittävästi ÄO:ta nosta, ei kymmentä pistettä. Muutenhan esimerkiksi kehitysvammaisuuskin olisi mielivaltainen diagnoosi ja voitaisiin jopa poistaa koulutuksella. Guardianin kolumnin linkki tutkimukseen selvensi, että henkilöt, joilla testitulokset hieman nousivat, olivat jo valmiiksi vähintään normaaliälyisiä eli koulutettuja, esimerkiksi juurikin yliopisto-opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kaikki erilaisia, mutta saattaahan joku 'liian" kouluttautunut olla tyypiltään sellainen opiskelunarkomaani, joilla on tapana palaa loppuun. Monesti myös esim insinöörit eivät osaa tehdä käsillään oikein mitään. Kirjatietoa ja päsmää löytyy, mutta käytännöntöistä ei hajuakaan.
Minkälaisia käytännön töitä vaikka tekniikan alan professorin sitten pitäisi tehdä?
Kotiaskareita, oman pihan rakentelua (terassit ym helpot asiat), lumityöt, auton huolto, jne.
Jotenkin tämä kuulostaa vähän keksityltä. Joku tyyppi on tehnyt uransa koelaitteita rakennellen ja sitten ei osaisi muka astianpesukonetta täyttää, ei kuulosta uskottavalta.
Eiköhän tämä tule ennakkoluulosta että esim kaikki insinöörit vain päivät pitkät istuvat tietokoneen ääressä. Itse olen R&D puolella töissä ja työnkuvaan kuuluu myös prototyypien rakentamista. Toki olen huomannut että näin naisena se on monesti turn off miesten mielestä. Olen yh enkä etsi miestä pitämään huolta tai kunnostamaan omakotitaloani. Osaan kyllä sen ihan itse tehdä. Eli etsin ihmistä kenen kanssa viettää aikaa, matkustella ja saada läheisyyttä. Mutta tuntuu olevan vaikea löytää
Miksiköhän niin harva pystyy ajattelemaan, että joku on ihan vain älykkäämpi kuin itse on?
Että joku saattaa tosiaan osata ne käytännön jutut, ja kykenisi omaksumaan aika monen ammatin asiat, ja se ns kuivakka keskustelu on vaan itselle liian vaikeaa, jollekin toiselle fiksulle hyvinkin hauskaa ja osuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset menee ainakin ihan hiirimoodiin jos kerron olevani väitellyt (mää nyt olen vaan tämmönen). Pillua saa kyllä herkästi mutta minua ärsyttää tuollainen huono itsetunto ja nykyään en kerro sitä.
Hah, naisena ei tarvitse olla edes väitellyt. Sen kun kertoo olevansa DI, niin johan alkaa epävarma hyväksynnän kerjääminen tai sitten aletaan päteä jollainen mensan nettitestillä.
Siihen asti juteltu normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
"10 pisteen ero on kyllä jo aivan selkeästi huomattavissa ihan arjen toiminnassakin eikä ole mikään ihan pieni ero. Siksi suurimmalla osalla pariskuntia on suunnilleen samat äo:t.
Toki jos itse ei kovin skarppi ole niin ylöspäin sitä varmaan on vaikeampaa ymmärtää kuin alaspäin. "
Millä tavalla se mielestäsi on huomattavissa? Annatko esimerkin tai kaksi?
En ole testien asiantuntija, mutta jo testimateriaali antaa herkästi muutamien pisteiden eron, sanottiin tuossa tieteellisessä artikkelissä, johon pääsi Guardianin artikkelin kautta. Sen tiedän työni perusteella, että viisi pistettä on aivan normaali ero saman henkilön testituloksissa, jota selittää esimerkiksi vireystaso.
Mutta mitä käytännössä tarkoittaa kymmenen pisteen ero? Heitin sen ihan omasta hatustani. Asia kiinnostaa henk. koht. koska oma äo:ni on 128 (virallisesti testattu) ja mieheni äo on selvästi korkeampi, samoin suurimman osan
En naljaile, minulla ja kumppanillani on noin 10 pisteen ero ja se on todella huomattava aivan kaikessa mitä teemme. (molemmilla Mensan diplomit kaapissa)
Iso osa kaveripiiristäkin on testit tehnyt (olemme alalla jonne hakeutuu sitä kovinta kärkeä) ja heidät pystyy kyllä hyvin tarkasti laittamaan järjestykseen vaikkei numeroita tietäisikään.
Muistaakseni keskimäärin jossain 30 pisteen eron paikkeilla kommunikaatio alkaa käydä molemmille osapuolille turhauttavaksi, joten kolmannes siitä rajasta on kyllä jo huomattava.
Vierailija kirjoitti:
... Ja siis sen tiedän, että koulutus ei merkittävästi ÄO:ta nosta, ei kymmentä pistettä. Muutenhan esimerkiksi kehitysvammaisuuskin olisi mielivaltainen diagnoosi ja voitaisiin jopa poistaa koulutuksella. Guardianin kolumnin linkki tutkimukseen selvensi, että henkilöt, joilla testitulokset hieman nousivat, olivat jo valmiiksi vähintään normaaliälyisiä eli koulutettuja, esimerkiksi juurikin yliopisto-opiskelijoita.
Sinulla on ajatusvirhe tuossa. Koulutus nostaa äo:ta, mutta on ihmisestä riippuvaista että minkä verran, ja missä se lopullinen viimeinen raja tulee vastaan josta se aivojen laskentakyky ei enää fyysisesti pysty nousemaan. Kehitysvammaisilla oletettavasti raja tulee vastaan aiemmin, ja niillä kaikkein älykkäimmillä paljon myöhemmin.
Tätä varmaankaan ei ole tutkittu, se todennäköisesti vaatisi niin suurta vaivannäköä tutkimukseen osallistuvilta että muu koulutus ja työt pitäisi jättää väliin mahdollisesti vuosikymmeniksi.
Ilman mitään koulutusta maailman suurimmallakaan kapasiteetilla varustettu tuskin olisi edes keskitasoa. Tuskin osaisi edes lukea.
Sittenhän sinä edeltävä mensalainen (lainaus ei toimi) olet juuri oikea henkilö vastaamaan kysymykseeni, että millä tavalla se piste-ero näkyy, anna esimerkkejä?
En kyllä itse pysty pisteyttämään ystäviäni, miten sinä sen teet? Millä perusteella ja oletko saanut heidän tuloksensa testeistä? Itseni lisäksi tunnen vain yhden ihmisen, jonka äo on testattu sillä pitkällä testillä, johon kuuluu monta osiota useampana päivänä. Hänkään ei omaa tulostaan kertonut.
Mutta kyllähän korkea älykkyys näkyy ihan kaikessa. Minua kiinnostaisi minkä verran eromme esimerkiksi mieheni ja minun tai minun ja isäni välillä on. Miten näitä voi arvioida? Ja ovatko ne vain omia havaintojasi vai tutkittua tietoa?
En ole oikeastaan itse milloinkaan ajatellut pisteitäni (testi tehtiin ollessani 15v. koulupinnauksen takia) enkä ole ollut kiinnostunut testeistä sen enempää kuin ammattini puolesta tarvitsee, vasta palstalla ollessani olen kiinnostunut asiasta, koska täällä pisteistä puhutaan niin paljon.
Periaatteessa ei, mutta saattaisi nostaa taas pinnalle kateuden ja katkeruuden omista elämänkulkuun vaikuttaneista virheistä, ja ehkä myös epävarmuuden, että miksi tuo mun kanssa haluaa olla, sehän voi löytää ties minkä kolmen tohtorintutkinnon asijantuntijajohtajan virassa toimivan missin mun tilalle. Tai tyyppi on hyväpalkkaisissa töissä ja homma kaatuu siihen, että mulla ei ole varaa tai halua piffata itteeni niin hienoihin viihdytyspaikkoihin kuin hänellä eikä ylpeys anna toisen maksaa, ettei syytetä onnenonkijaksi.