Lue keskustelun säännöt.
Mies korvaa viikonlopun herkut juhlien herkuilla
06.04.2024 |
Olen huomannut että jos jotkut juhlat sattuvat viikonlopulle esim. Pääsiäinen sunnuntaille tai synttärit lauantaille niin mies katsoo että mitään viikonloppuherkkuja ei voi ostaa.
Esim. Ei karkkia lauantaina, kun kerran pääsiäissunnuntaina syödään herkkuja ja ei tarvii illaksi ostaa lauantaille herkkuja jos päivällä on käyty jonkun synttäreillä.
Mun mielestä juhlien myötä pitäis tulla lisää herkkuja eikä niin että pääsiäismunat korvaavat lauantain karkkipussin. Muutenhan juhlat eivät ole mitään extraa.
Laskiaisenakin kun tein pullia ja lisäksi oli normi karkit, niin hirveä valitus että no pitääkö nyt karkkiakin olla.
Tuntuu että mies pyrkii kontrolloimaan koko perheen herkutteluja ja painoa salakavalasti menemällä juhlaherkkujen taa piiloon. Hänelle on tullut vähän massua viime vuosina ja se vaivaa häntä.
Itse olen sitä mieltä että lapsen kuuluu saada lauantaina karkkipussinsa riippumatta siitä, onko jonkun synttärit tai muu juhla samana viikonloppuna.
Miehen pitäisi ulottaa kevennysprojektinsa vain itseensä eikä pyrkiä kontrolloimaan ahdistustaan kontrolloimalla muiden syömisiä. Mun mielestä jokaisen oma asia.
Itse reagoin lähinnä piilottamalla herkkujani ja syömällä niitä salaa mikä alkaa tuntua oireelliselta. En vain jaksa kuunnella kommentointia.
Mitä mieltä olette? Ja tästä on kyllä meillä keskusteltu, mutta mitään muutosta ei tapahdu koska ollaan kummatkin jääräpäitä.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
" Sinä et ainakaan vedä mutkia suoriksi. Että laskiaispullakin syödään tiettyyn kellonaikaan....muuta en oikein ymmärtänyt hurjasta kalenteristasi. Sori. Siitä. "
Se oli esimerkki. Meillä nyt sattuu olemaan tällainen päivärytmi mikä on aikojen saatossa lapsen rytmin mukaan muotoutunut. Iltapäiväkahvit on iltapäivällä aika monessakin paikassa.
Mitä monimutkaista tässä on?
Aamupala on yleensä aamulla ja silloin ei syödä herkkuja. Joulukuussa poikkeuksena lapsi avaa aamupalan jälkeen suklaajoulukalenterin luukun ja syö siitä sen palan per päivä. Toinen poikkeus on, kun pääsiäisaamuna kukko on muninut sängyn alle.
Silloin lapsi saa syödä sen munan heti, mutta monesti hän itse on halunnut säästää sen lounaan jälkeen syötäväksi. Kukko munii myös aikuisille meillä, ja mä syön sen aamukahvin kanssa.
Lounas on yleensä kello 11. Lounaalla meillä ei ole jälkiruokaa, ellei ole
Elämä on ruokaa
T: k-kauppias
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy sanoa että elämä on selkeästi helpompaa kun ei ole herkkumässy perinnettä viikonloppuina eikä pyhinä. Ei tarvitse tästäkään kiistellä eikä sokeripuutoksessa täristä ja syytellä miestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuo herkkujen syöminen on niin tärkeää?
Entä jos ette syö herkkuja ?
Mitä tapahtuu..
Älkää ostako herkkuja kotiin.
Käykää fazerilla..
Ja kiva kävelylenkki päälle:)
Vierailija kirjoitti:
" Laskiaisenakin kun tein pullia ja lisäksi oli normi karkit, niin hirveä valitus että no pitääkö nyt karkkiakin olla. "
Laskiaissunnuntaista siis puhe ja leivoin jo lauantaina, täytettiin pullat sunnuntaina. Ja kyllä jos viikollekin osuu joku esim. Laskiaistiistai tms että on herkkuja niin mies saattaa viikonloppukarkeista sanoa: " Justhan me viikolla syötiin herkkuja. "
Minusta nillitystä.
T: AP
Olen samaa mieltä. Herkuilla voi ihan hyvin ohittaa tavalliset ruokailut aina, kun siihen jonkun syyn keksii. Muuten olisi vaarana, että suomalaisten keskipainon kehitys vaarantuisi. Esimerkiksi suomalainen varusmies painoi vuonna 2020 7.3 kiloa enemmän kuin 1993. Tätä kehitystä ei ole nillityksellä syytä vaarantaa.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että elämä on selkeästi helpompaa kun ei ole herkkumässy perinnettä viikonloppuina eikä pyhinä. Ei tarvitse tästäkään kiistellä eikä sokeripuutoksessa täristä ja syytellä miestä.
Jep.
Terve lapsi ei aivan aidosti karkkia tarvitse. Joskus sitä voi ostaa jotain erityistä tilannetta varten, mutta ajatus että vähän väliä mässättäisiin, on minulle täysin outo. Kun ruoka-aika tulee, syödään nälän vievää sekaravintoa, sitten taas pärjätään seuraavaan ruoka-aikaan asti. Mutta niinpä emme olekaan, 55-vuotias isä ja 18- ja 10-vuotiaan pojat, enää tyypillisen suomalaisen muotoisia. Onneksi pojat käyvät äitinsä luona vain kerran kahdessa viikossa, siellä on eri systeemit ja äidin nykyiset muodot sen mukaiset. Mutta joka toinen viikonlopput ei onneksi riitä heitä pilaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tekee minut surulliseksi. Olet itse jo ylipainoinen ja opetat samoja huonoja tapoja lapsellesi. Olet selvästikin pahasti sokeririippuvainen.
Ei, en leivo kotona koskaan herkkuja, jos ei ole vieraita tulossa.
Vierailija kirjoitti:
" No miksette sitten kevennä sitä arkiruokaa jos se olisi toimivampaa? Lakkaa nalkuttamasta miehen suklaapatukoita ja hyväksy hänen tapansa rajoittaa herkkujen syöntiään. Itse voit hommata ja syödä herkkujasi miten tykkäät, mutta älä pakota muita omaan tapaasi jos he ei sitä halua. "
Mun puolesta sitä voi keventää tai jättää keventämättä. Mulle ihan sama. Pointti on se, että kummasti mun karkkeja syytetään kaikesta eikä ole kukaan nalkuttanut kerman lotraamisesta ym.
Mä en nalkuta miehen suklaapatukoista, hän itse valittaa mulle niistä, että on niitä syönyt. Mähän sanoin jo, että silloin lohdutan häntä, että ei kai se nyt haittaa jos joskus niitä tulee syötyä, kun hän soimaa itseään.
Hyväksyn hänen tapansa rajoittaa OMIA syömisiään enkä pakota häntä omiin tapoihini. En mä kaada karkkia tai muita herkkuja hänen kurkustaan alas. Jokainen tekee sen ihan itse.
Ja miksi läträät sitä kermaa?
Kävin miehen kanssa eilen leffassa.
En ole ostanut irtokarkkeja vuoteen.
Päätin ostaa muutaman.
Menin hyllylle..anteeksi karkkiseinälle.
Sen laidassa rääkyi lihava lapsi.
Kyyneleet valui..väääää.väää
Ikää noin 7 v.
Haluuuuuuuuuu
Isänsä sanoo: ei enempää, sul on siinä kilo karkkia.
Lapsi huutaa: haluuuuuuu
Minä lapselle: hei sulla on kilo karkkia..älä viiti huutaa julkisella paikalla
Lapsi hiljenee, juoksee karkkiseinälle ja ottaa lisää karkkia.
Oliko teidän perhe ap?