Satu hyvinvointisuomesta

Satu hyvinvointisuomesta, joka voisi olla totta:

"Kymmenen henkeä menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku tekee yhteensä 100 €. He jakavat laskun samassa suhteessa kun maksavat tuloveroa, jako menee suunnilleen näin:

Neljä köyhintä eivät maksa mitään, viides maksaa 1 €, kuudes maksaa 3 €, seitsemäs 7€, kahdeksas 12 €, yhdeksäs 18 €. Kymmenes - rikkain maksaa 59 €.

He syövät illallista joka päivä ja tuntevat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Eräänä päivänä ravintoloitsija päättää antaa

hyville asiakkaille 20€ alennusta, joten illallinen kymmenelle maksaa vastedes 80€.

Mutta miten alennus jaetaan heidän kesken? 2 € per nuppi? Mutta neljä syö jo nyt ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken, 3,33 €? Ravintoloitsija ehdottaa että olisi oikeudenmukaista säilyttää aikaisempi maksusuhde.

Seuraus on, että viideskin saa syödä ilmaiseksi, kuudes maksaa 2 €, seitsemäs 5 €, kahdeksas 9 €, yhdeksäs 12 € ja kymmenes 52 €. Kuusi saa alennusta ja neljä ensimmäistä syövät edelleen ilmaiseksi.

Illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella syntyy kuitenkin nokkapokkaa:

-Minä säästin vain 1 € kahdestakymmenestä, mutta Nalle tienasi 7€, aloittaa Sanna ja jatkaa:

-Rikas öykkäri saa seitsemän kertaa enemmän kuin minä!

-On se niin väärin, jatkaa Annika:

-Miksi riistäjä saa 7 € kun minä saan vain 2€?

-Hetkinen, huutavat neljä ensimmäistä yhteen ääneen, Li etunenässä:

-Me emme saaneet mitään! Köyhiä riistetään!

Kaikki yhdeksän vetävät yhdessä Nallea turpaan.

Seuraavana iltana tuohtunut öykkäri-Nalle ei tulekaan illalliselle, koska on muuttanut Ruotsiin, joten loput yhdeksän aterioivat ilman häntä. 

Kun lasku saapuu, heiltä puuttuu 52€."