Ei pääse elämään rentoa omaa elämää kun vanhuksesta pitää huolehtia

Itätrollin aivopesua.

Täällä suomessa ovat kaikki vanhuksemme päässeet hoivakoteihin, kun ovat olleet siinä kunnossa. 

En tiedä miksi täytyy ihmisten varsinkin työikäisten mieliä masentaa kaikella mahdollisella saastalla.

Eilen vakuuteltiin taasen kuinka työikäisten tulisi äkkiä muuttaa maasta ja varsinkin reserviläisten.

Lasten ja nuorten elämä on ihan retuperällä. Kantsis muuttaa pois.

Kenelkäkään ei ole ruokaa ei rahhoo. Ei saada eläkettä. Kaikki on pskaa suomessa ja on nälkäjonoissa ylipainoisia ja ovat kiittämättömiä ja vanhukset kyttää työttömille kuuluvia punalapputuotteita ja huutavat ja mekkaloivat rosvottuine eläkkeineen.

Työvoimapulaa on ja työttömyyttä on eikä työpaikkoja ole ja jos onkin ei niihin palkata ja jos palkataankin niin minimipalkalla puoleksi tunniksi ja nekin on aina kantiksia tai ulkkareita vain.a

Koiranomistajat paskottaa rakkinsa eivätkä opi olemaan.

Kauppakeskuksissa liikaa ulkkiksia ja mainoksissa. Tuotteitten laatukin on kärsinyt ja Fazerin suklaa ja vallilan verhot ja Kelan etusivu.

Kaikki suomessa on prseestä....väyväyväyuijjuijuuiijjui

Ei ole mitään outoa jos auttajakin on jo 75. Mun äiti on 80-v., ja hoitaa oman 97-v. äitinsä asioita joka asuu toistaiseksi kotona, mutta pelkät kunnan palvelut eivät riitä. Käytännössä minä hoidan heitä molempia ja mulla on ala-asteikäiset lapset. Että sellaista.

Jotain hyvää siis siinäkin että toinen vanhemmista hylkäsi minut jo lapsena, ja toinenkin muutti kotikonnuilleen takaisin juuri eläkkeelle jäätyään. Asuvat siis satojen kilometrien päässä eikä olla väleissä kummankaan kanssa enää. Hoitavat siellä vanhuutensa miten hoitavat, ei kuulu minulle lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on paskonut vanhusten hoivapalvelut. Ihmiset eivät edes rahalla saa palveluita. Ei oota vaan on myytäväksi.

Sitä se on, kun vanhuksia on paljon ja hoitajia vähän. Jokainen voi itse kouluttautua hoitoalalle jos haluaa tehdä asialle jotain.

Tosi itsekästä ajattelua. Kyllä omista vanhemmista pitää huolehtia!!! Toki voimien mukaan, ei loppuunpalamiseen asti. Hekin huolehtivat sinut aikuiseksi. Väärin toivoa toisen kuolemaa! Rentoa omaa elämää olisit voinut viettää aiemmin.

Olen isäni omaishoitaja. En tosin virallinen eli en saa mitään palkkaa hoitamisesta. Käyn myös kokopäivätöissä. Isä asuu yksin ja hänellä on turvaranneke (onneksi!). Ja huom.isäni eläke on hyvin pieni ja hän on vähävarainen muutenkin. Myös itse olen eronnut ja vähävarainen. 

Olen yrittänyt saada apua isäni hoitoon. Välillä isä on ollut liian huonokuntoinen (sairaalassa tms), välillä liian hyväkuntoinen (kotihoito sysäsi minulle hommansa). Ruokapalvelun ruoat olivat karmeita, siivouksen osto tuli isälle liian kalliiksi. Nyt en jaksa enää tapella kenenkään kanssa. Hoidan isää, teen työni ja yrigän jaksaa. 

Tuo huoli-ilmoituksen teko on hyvä idea muuten mutta se on vaan yksi puhelinsoitto..Omalle äidille joka ei tee muuta kun istuu sohvalla ja polttaa tupakkaa (ei poistu kotoa) niin teimme huoli-ilmoituksen.Ei huolehdi mistään.Mummo vastasi topakkana ja sanoi ettei hänellä ole rahaa mihinkään palveluihin ja se oli sitten siinä.Oli kuulema mukava se ihminen kenen kanssa jutteli.Me ei olla siskoni kanssa kun ollaan häneen vittuuntuneita :D Ai miksikö :D Koittanut myös perustella että on hoitanut meidän lapsia pienenä...Juu, ehkä kerran kolmessa kuukaudessa.Kyllä minullekin sellainen auttaminen sopisi hänenkin kohdallaan :) Ja turha on lapsille mitään huonoa omaatuntoa syytää.Itse en ole tehnyt lapsia omiksi orjikseni.Piste.

Vierailija kirjoitti:

Moni vanhus vie aikuisista lapsistaan mehut. Ei ole oikein, että vielä kuusikymppisenäkin pitää uhrata oma elämänsä vanhuksen puolesta. Olla aina huolehtimassa ja saatavilla.

Se on elämää. Ihmisillä on läheisiä, läheisistä pidetään huolta. Mikä sinusta on sitten "oikein"? Kuula kalloon vanhukselle? Muista tämä muutaman vuoden kuluttua ja sanottehan te hirviöt muistavanne, mutta tyhjiä ovat lupauksenne, ja kohta teistä puhutaan selän takana niin kuin itse olette puhuneet. Ihminen on hirviöeläin!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on paskonut vanhusten hoivapalvelut. Ihmiset eivät edes rahalla saa palveluita. Ei oota vaan on myytäväksi.

Sitä se on, kun vanhuksia on paljon ja hoitajia vähän. Jokainen voi itse kouluttautua hoitoalalle jos haluaa tehdä asialle jotain.

Siitä vaan!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni, nyt 75v, kärkkyi vanhempiensa perintöä. Omia lapsiaan kuitenkin uhkailee, että ei jätä perintöä. Vaikka lapset ovat erittäin kunnollisia olleet koko ikänsä. Miten joku suvun jäsen voi olla noin ilkeä omille lapsilleen. En ymmärrä tuollaista pahuutta.

 

Perusboomeri.

Haista paska!!!

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kommunikoida asiasta selkeästi. Omalta osalta jouduin myös jättämään vanhuksen liikaa vaativan avustamisen reilusti vähemmälle, koska oma jaksaminen ja työkyky rupesivat tulemaan vastaan sekä muiden asioiden hoitaminen alkoi kärsimään. Eihän tuo sitä ymmärtänyt oikeastaan yhtään, mutta hänellä on onneksi varaa maksaa palveluista ja kykyä tarttua puhelimeen  muun avun saamiseksi.

Samaa mieltä. Mä kuitenkin ymmärrän monen omaisen ongelman. On varmaan aika tavallista, että ikääntyvien vanhempiensa "hoitajaksi" ajautuu ikäänkuin vahingossa. Kesälomalla käydään perheen kanssa mummolassa ja ihan kivaa kesäpuuhaahan se on vaikkapa pilkkoa halkoja talven varalle. Alussa auttaminen on vähäistä ja auttajalle jopa ihan mukavaa puuhaa. Sitten aikaa kuluu ja erilaista "pientä avuntarvetta" tulee lisää. Pikkujuttuja, helppoja hoitaa ja aikaa menee max puoli tuntia

Mukava lukea teksitä, jossa on välittämistä ja lämpöä mukana, moni täällä kirjoittaa niiin kylmästi. Toivon, että se on vain uupumus, joka siinä kuuluu, vai onko suomalaiset tosiaan niin kylmiä ihmisiä, maailman onnellisimmat?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään outoa jos auttajakin on jo 75. Mun äiti on 80-v., ja hoitaa oman 97-v. äitinsä asioita joka asuu toistaiseksi kotona, mutta pelkät kunnan palvelut eivät riitä. Käytännössä minä hoidan heitä molempia ja mulla on ala-asteikäiset lapset. Että sellaista.

Huh-huh, voimia teille kaikille!

Meidän suvussa on näitä jotka ollessaan 60 vee tekivät jotain testejä netiltä. Tuloksena että pitäis elää ainakin molempien sinne 86 vee.

Nyt alkaa molemmilla viina tehnyt tehtävänsä ja pehmittänyt aivot. Molemmat on +80 vee.

Itse en ole ikinä ymmärtänyt miksi toivoa pitkää elämää jos sen laatu on huonoa.

Joku vimma kaikilla saada elää vähintään 100 vuotiaaksi, sama se onko sitten ne viimiset vuodet sitten täys vihannes.

Onko elämässä voittaja se joka elää vanhemmaksi?

Ihan vaan toivon avointa keskustelua armokuolemasta, ja että joku ikäraja vois laittaa kun ei enää leikellä jos jotain tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Tosi itsekästä ajattelua. Kyllä omista vanhemmista pitää huolehtia!!! Toki voimien mukaan, ei loppuunpalamiseen asti. Hekin huolehtivat sinut aikuiseksi. Väärin toivoa toisen kuolemaa! Rentoa omaa elämää olisit voinut viettää aiemmin.

 

Ei sukuni 40 luvulla syntyneet huolehtinu vanhemmistaan, kyllä ne kipattiin kunnallis kotiin.

Tartteeko heistä nyt sitten huolehtia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni vanhus vie aikuisista lapsistaan mehut. Ei ole oikein, että vielä kuusikymppisenäkin pitää uhrata oma elämänsä vanhuksen puolesta. Olla aina huolehtimassa ja saatavilla.

Se on elämää. Ihmisillä on läheisiä, läheisistä pidetään huolta. Mikä sinusta on sitten "oikein"? Kuula kalloon vanhukselle? Muista tämä muutaman vuoden kuluttua ja sanottehan te hirviöt muistavanne, mutta tyhjiä ovat lupauksenne, ja kohta teistä puhutaan selän takana niin kuin itse olette puhuneet. Ihminen on hirviöeläin!!

 

On eri asia huolehtia kuin hoitaa. Esimerkiksi omaishoitaja nimenomaan huolehtimisen lisäksi myös hoitaa. Mä en hoida omia vanhempiani, mutta olen huolehtinut siitä, että heillä on nyt tarvittava apu saatavilla. Sen avun tuottaja en kuitenkaan ole minä vaan siivoukset tekee siivousfirman työntekijät, ostosten kotiinkujetukset tekee kuljetusfirman työntekijät, suihkutukset yms tekee hoivayrityksen  työntekijät ja kaatuneen pystyyn nostamisen yms tekee turvapalveluyrityksen työntekijät. Mun vanhemmmat ovat onnekkaita, koska heillä on varaa hankkia kotiinsa tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Kesti vaan reilu vuosi ennenkuin sain heidät ymmärtämään, että minä en ole se henkilö, joka kaiken tuon tekee, ja hyväksymään sen, että siellä käy eri tarkoituksiin ulkopuolista apua. Kaiken vastaanvänkäämisen jälkeen mun vanhempani ovatkin nyt erittäin tyytyväisiä kaikkiin palveluihin, joita kotiinsa saavat. 

Suomessa on jo yli 40 vuoden ajan tiedetty, että väestö ikääntyy. Kymmenkunta hallitusta istunut tänä aikana tekemässä päätöksiä. Tilanne, missä nyt julkisen vanhustenhuollon osalta ollaan, ei ole ollut kenellekään yllätys. Paitsi ehkä Petteri Orpolle. Juhlapuheet eivät toteudu, jos sanat eivät muutu myös teoiksi. Eikä varsinkaan silloin, jos karsitaan jo ennestään liian vähäisiä palveluita, vaikka palveluiden tarvitsijoiden määrä koko ajan vain kasvaa. Nyt ollaan jo vanhustenhuollossa haastavassa tilanteessa eikä tilanne tule seuraavina vuosina paranemaankaan, kun tulee lisää hoivan tarpeessa olevia ja lisäksi sieltä vanhustenhuollostakin jää porukkaa eläkkeelle. Illuusio siitä, että filippiiniläiset tulisivat sankoin joukoin  hoitamaan suomalaisia vanhuksia, oli todellakin vain illuusio. 

Monet iäkkäämmät ihmiset tuntuvat ottavan henkilökohtaisena loukkauksena, että he ovat osa ongelmaa. Mä tiedän olevani muutaman vuoden päästä osa ongelmaa jo pelkästään jäädessäni eläkkeelle ja tulevaisuudessa sitten ehkä myös palveluiden tarvitsijana, mutta en ota sitä henkilökohtaisena loukkauksena. Se vaan on fakta, että niin tulee käymään. En kuitenkaan syytä omia aikuisia lapsiani, että heillä on oma elämänsä. En tehnyt lapsia siksi, että he sitten aikanaan hoitaisivat mua. Kiva juttu, jos aikanaan huolehtivat, että mullakin on turvapalvelut yms, jos en itse osaa enää sellaisia hankkia. 

Minun äiti on 82 v ja hoitaa itsensä. Koti on siisti, laittaa ruokaa ja matkustaa. On aina ollut reipas ja energinen, hoitanut muita. Jos tarvitsisi minun apua niin tottakai auttaisin. Meidän suvussa ei ole dementikkoja onneksi. Itse olen läheinen lastenlasteni kanssa ja uskon että ollaan vielä kun ovat aikuisia jos olen elossa. Kauhea kun joku kommentoi että on iloinen ettei isovanhemmat ole elossa..tässä tulos kun vanhuksia ei kunnioiteta. 

Vierailija kirjoitti:

Tosi itsekästä ajattelua. Kyllä omista vanhemmista pitää huolehtia!!! Toki voimien mukaan, ei loppuunpalamiseen asti. Hekin huolehtivat sinut aikuiseksi. Väärin toivoa toisen kuolemaa! Rentoa omaa elämää olisit voinut viettää aiemmin.

Ei aikuislla lapsilla ole mitään velvollisuutta huolehtia omista vanhemmistaan. Jokainen on itse vastuussa omasta ikääntymisestään ja sen edellyttämistä järjestelyistä eikä odottaa tumput suorina kunnes paska on housuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi itsekästä ajattelua. Kyllä omista vanhemmista pitää huolehtia!!! Toki voimien mukaan, ei loppuunpalamiseen asti. Hekin huolehtivat sinut aikuiseksi. Väärin toivoa toisen kuolemaa! Rentoa omaa elämää olisit voinut viettää aiemmin.

Ei aikuislla lapsilla ole mitään velvollisuutta huolehtia omista vanhemmistaan. Jokainen on itse vastuussa omasta ikääntymisestään ja sen edellyttämistä järjestelyistä eikä odottaa tumput suorina kunnes paska on housuissa.

 

 

Lain edessä ollaan - jumalan kiitos - vastuussa vain omista alaikäisistä lapsista. Me maksamme tolkuttomasti veroja, jotta vanhuspalvelut pelaisivat. Nytkö halutaan todella sitten sekä maksaa ne verot että maksaa ja hoitaa vielä lisäksi kaikki itse? Suurella osalla on duuni ja lapset kun vanhemmat prakaavat, täysin mahdotonta irrota esimerkiksi muistisairaan sekoiluun. Ihan sairasta ajatteluakin.

Tämä voisi olla helpompaa jos ihmiset asuisivat kuten ulkomailla tai ennen vanhaan että samassa torpassa eri sukupolvet. Siinä sitten autettaisiin toinen toisiaan. Itse olen ajatellut (jos vanhaksi elän) että ainakin muutto osakkeeseen kaupungin keskustaan. Esteettömään. Meillä elossa isovanhemmista enää isän äiti. Yli 90-vuotias. Asuu omillaan omakotitalossa missä kolme kerrosta ja tonttia. Olisin muuttanut hänet jo vuosia sitten kaupunkiin mutta sukulaiset sitä mieltä että omassa talossaan asuu. He sitten auttavat. No, asiat menneet niin että sukulaiset valittaa jopa tälle vanhukselle kun pitää autella ja hoitaa asioita. Ja vanhus valittaa kun pitää olla avun varassa eikä kehtaisi pyytää. Mielelläni kävisin kylässä ja aiemmin kävinkin mutta jotenkin sitä valitusta ei jaksa kuunnella. Vanhus selvästi masentunut. Itsekin hieman vieraantunut hänestä tämän takia. Mutta ei hänelle voi sanoa että lopeta se valittaminen. Luulen että elämästä voi nauttia vielä vanhanakin. Vaikka ei kaikkeen pysty mutta tekee sitten asioita mihin pystyy.

Sitten on omat vanhemmat. Reilut 70v. Pärjäävät vielä omillaan mutta pikkujuttuja tullut viime vuosina, esim poikani käy leikkaamassa nurmikkoa kesällä. Ja olen kyllä heille sanonut että pyytää vaan jos tarvii apua jossain. Räystäät olivat putsanneet keskenään, siitäkin sanoin että ensi kerralla soitto meille niin tullaan tekemään. Pensasaitaa käytiin leikkaamassa ym ym.

Mutta tosiaan voimia kaikille auttamisen kanssa ja yritetään pitää mielessä, että sama voi olla itsellä edessä joskus.

Nro 95: "Mukava lukea teksitä, jossa on välittämistä ja lämpöä mukana, moni täällä kirjoittaa niiin kylmästi. Toivon, että se on vain uupumus, joka siinä kuuluu, vai onko suomalaiset tosiaan niin kylmiä ihmisiä, maailman onnellisimmat?"



Mä uskoisin, että monen kohdalla kyseessä on nimenomaan uupumus. Joidenkin kohdalla kylmä asenne voi johtua siitä,. että heidän omilla vanhemmillaan on ollut kylmä asenne  lapsiaan kohtaan. Eli silloin toteutuu se "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Tuohon uupumukseen lisäisin vielä toivottomuuden. Pienten lasten vanhempanakin on välillä tosi uupunut, mutta silloin kuitenkin tietää, että lapsi kasvaa ja kehittyy ja tarvitsee huolenpitoa koko ajan vähemmän. Vanhusten kohdalla käy juuri päinvastoin eli vanhuksen avuntarve vain kasvaa. Ja sitten sekin vaikuttaa, että lastasi hoitaessasi sulla on vanhemman oikeudet päättää hyvin monista lastasi koskevista asioista. Sen sijaan vanhusta hoitaessasi sulla ei ole. Vanhus on kuin isokokoinen uhmaikäinen, jolla kuitenkin on oikeus tehdä mitä haluaa. 

Jo kauan sitten alettiin puhua työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Saatiin aikaiseksi pidemmät äitiyslomat, hoitovapaat, ja subjektiivinen päivähoito-oikeus. Oikeus olla pois töistä lapsen sairastumisen vuoksi.  Eläkeikää on nostettu ja vanhuksista huolehtimista ollaan kaatamassa yhä enemmän omaisten niskaan. En ole missään vielä huomannut puhuttavan työn ja vanhustenhoidon yhteensovittamisesta. Joku ketjussa kirjoittikin, että jos esikoisensa on tehnyt 35-vuotiaana, esikoinen pääsee eläkkeelle vasta sitten, kun vanhempi on jo 105-vuotias. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa työssäkäyvistä joutuu jotenkin yhteensovittamaan työnsä ja ne vanhukset. Joskus aikoinaan oli vanhuksille päivätoimintaa. Siis esimerkiksi muistisairas vanhus oli tällaisessa päivätoiminnassa sen aikaa, kun puoliso tai kuka nyt noin muuten hoitikaan muun ajan vanhuksesta oli töissä. Nyt tällaista ei enää ole. Ei ole myöskään lakisääteistä oikeutta hoitovapaaseen, kun hoidettavana olisi vanhus. Pitäisikö olla? Omaishoitajuus ei vastaa tätä, koska omaishoitaja joutuu irtisanoutumaan työpaikastaan, jos aikoo jäädä kokopäiväisesti hoitamaan vanhusta. Mitään oikeutta palata takaisin työpaikkaansa ei siis ole, kuten  on hoitovapaan kohdalla. Ja koska vanhusta hoitava on usein itsekin jo yli 50v, työllistyminen vanhuksen kuoleman jälkeen ei välttämättä onnistu enää ollenkaan. Oma työeläkekin jää silloin pieneksi, jos on vuosia ollut hoitamassa vanhusta. Vaikka omaishoitajalle kertyykin työeläkettä, se kertyy vain siitä omaishoidontuesta eli naurettavan pienestä summasta. 

Summa summarum: nykyinen yhteiskunta ei oikeastaan millään tavalla tue sitä, että omainen hoitaisi vanhukset. Ja nyt, kun työntekijän irtisanomissuojaa ollaan vielä heikentämässä, monella sellaisella, joka vielä haluaisikin hoitaa omia vanhempiaan, on pelko persiissä, että kenkää tulee, jos joutuu työnantajan mielestä olemaan liian usein pois töistä vanhuksen takia. Tai käyttämään työaikaansa siihen, että soittelee vanhuksen asioissa lääkärille, sosiaalityöntekijälle, kotihoitoon jne jne, Nämä puhelut kun pitää hoitaa virka-aikaan eikä vasta klo 18 illalla, kun olisi jo kotona, tai aamulla klo 6:30, kun ei ole vielä lähtenyt töihin.  Ajatus siitä, että työssäkäyvä ihminen hoitaisi myös vanhuksensa, on - ainakin nykyisellä systeemillä - mission impossible.