Lue keskustelun säännöt.
Haluan alkaa elää kuten 80-luvulla, kaikki asiat ei onnistu mutta ne missä onnistuu, kaipaan vinkkejä
06.04.2024 |
Enää ei voi kävellä pankkiin maksamaan laskuja tai työpaikalle kysymään töitä (no minulla on työpaikka, joten tähän ei ole tarvettakaan ja töissä kalkkis pomo elää monessa asiassa kasaria nytkin, joten se puoli on kunnossa). mutta noin omassa elämässä
Perinteinen herätyskello on varmaan hyvä mistä aloittaa, muita vinkkejä? Teen muistiinpanoja kynällä ja paperilla ja käytän paperikalenteria.
Markkoihin ei voi siirtyä ja pankkikorttia käytettiin jo kasarilla.
Tämä on helppo: käyn kaupassa vain arkisin enkä klo 20 jälkeen (kaupungeissa oli kaupat auki 20 saakka).
Ravintolaksi käy vain kotimaisin voimin pyöritetty pizzeria - löytyy 1 kpl tästä kaupungista, oliko Rosso? olen käynyt Rossossa ainakin 1990, muistan tilanteen kun kaverin vauva oli mukana ja se oli syntynyt 1990 alkuvuodesta.
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Ihaninta 80-luvulla oli se, että oli ylipäänsä rauhallisempaa ja normaalimpaa. Ei ollut kiusaamista ym. nykyajan ongelmia likikään yhtä paljon. Nuoret ei yleensä ottaen olleet niin hyvin pukeutuneita kuin nykyään. Likikään kaikki eivät saaneet jotain merkkituotteita ja ne, jotka jotain saivat, eivät kerskuneet jollain Adidaksen lenkkareillaan.
Niin, riippuu ihan siitä, mitä tarkoitat hyvin pukeutumisella, niiitä merkkivaatteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Et pääse farkuissa ravintolaan. Miehillä pitää olla solmio ravintolaan mennessä. Nainen ei pääse ravintolaan ilman miestä eikä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Osta levysoitin ja vinyylilevyjä tai jos kasettimankka löytyy. Paras olisi kaapin kokoinen stereolaitteisto jossa radio, kasetti-ja levypuoli. Soimaan Yö, Dingo, Madonna, Dire Straits, Duran Duran, Bruce Springsteen, Eurytmics. Vesisänkyä voi olla vaikea löytää. Silmiin prinsessa Diana tyyliset siniset rajaukset.
Vaikkapa Saksasta voi tilata vesisängyn, niin laadukkaan ja kallin kuin pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Puhelimeen vastaat, ja sillä soitat, vain kun olet kotona. Telkkarista katsot vain TV1, TV2 ja MTV3 kanavia.
Kasarilla katsottiin vain TV1 ja TV2 -kanavia. Mainos-tv:lle tuli oma kanava vasta ysärin alussa, sitä ennen se osti ohjelma-aikaa YLEltä.
Vierailija kirjoitti:
Netin käytön lopettaminen on ongelmallista, koska laskuja tulee ja niitä pitää välillä hyväksyä, kaikki kun eivät ole säännöllisiä vaan voi tulla kertalasku jostain jutusta. Somesta, juubatuubasta ja av:sta luopuminen ei pitäisi olla ongelma. Joissakin asioissa ei voi palata, kuten putkitelkkaria ei enää voi laittaa, joten telkkarissa on mentävä nykytekniikan ehdoilla mutta tuo oli hyvä idea että katson vain yleä ja maikkaria. Tosin aika vähän nyt katson telkkaria muutenkaan. Uutiset pitää lukea paperilehdistä seuraavana päivänä, harmi vaan että moni on lopettanut sunnuntainumerot.
Ap.
laitat laskut e-laskuina menemään automaattisesti tililtäsi. Nykyajan vaatimukset huomioiden "saat" tarkistaa laskut esim. joka toinen viikko, mutta muuten sitten leikit pankissa käymistä. Pankit olivat auki muistaakeni klo 8-16.15, niissä ei ollut hirveästi jonoja, mutta aina joutui odottelemaan jotain viitisen minuuttia (ellei käynyt ruuhka-aikoina ja jos asui pienellä paikkakunnalla. Kaupungeissa piti odottaa pidempään). Joten menet leikkimään pankissa asioimista vaikka kirjastoon. Istut siellä vaikka lukusalissa tyhjään tuijotellen joku pieni kalenteri (simuloi pankkikirjaa) kädessäsi tyhjään tuijotellen.
1980-luvulla kaupat olivat myös lauantaisin auki. Meidän pikkukylällä taisivat olla klo 10-14.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Et pääse farkuissa ravintolaan. Miehillä pitää olla solmio ravintolaan mennessä. Nainen ei pääse ravintolaan ilman miestä eikä yksin.
Kyllä 1980-luvulla nainen pääsi ilman miestä ja ihan yksinkin ravintolaan. Ihan jo silloin 1980.
Vierailija kirjoitti:
Oliko pankkikortti 80-luvulla? Kyllähän se oli käyttötili tiliotteella ja shekkivihko. Osta 32" putkimallin TV, Toyota Corolla takaveto, ajuri mallin karvalakki, Honda 500 Four, korkeakantaiset kengät, kasvata pitkä tukka. Osta VHS nauhuri, pornoleffoja, radionauhuri, videokamera. Kippurasarvinen polkupyörä, jossa avovaihteet 2x6, ja rengaskoko 32-622.
Todellakin oli pankkikortteja. Olin SYP:n asiakas, ja muistan hankkineeni ensimmäisen pankkikorttinin 70-luvun lopulla. Tosin asuin Helsingissä, pikkuhiljaa alkoi tulla automaatteja muihinkin kaupunkeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Et pääse farkuissa ravintolaan. Miehillä pitää olla solmio ravintolaan mennessä. Nainen ei pääse ravintolaan ilman miestä eikä yksin.
Anteeksi mitä? Minä olen heilunut ravintoloissa tyttöporukassa ja yksin nuorena naisena jo 70-luvulla. Silloinkin tytöt osasivat juoda ja käyttäytyä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Et pääse farkuissa ravintolaan. Miehillä pitää olla solmio ravintolaan mennessä. Nainen ei pääse ravintolaan ilman miestä eikä yksin.
Tuo viimeinen ei kyllä pitänyt enää 80-luvulla paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi väite että 80-luvulla oli internet on samanlainen kuin sanoa nykyisin olevan itsestään ohjautuvia vetyautoja. Joo, teknisesti ottaen totta, mutta aika pirun kaukana tavallisen tossunkuluttajan arkielämästä.
Joo, 80-luvulla oli bbs-purkit kuluttajilla. Modeemilla soitettiin, mutta ei sieltä taustalta varsinaista Internetiä löytynyt, vaan yleensä yksi kone.
Enempi 90-luvun alkupuolen juttuja nuokin. 80-luvun kotitietokoneilla ei käytetty mitään yhteyksiä. Harvalla oli modeemia ja yleisimmillä 80-luvun kotitietokoneilla noiden käyttö ei onnistunut ollenkaan. Pc koneet oli harvinaisia, niitä oli lähinnä työpaikoilla.
Ei ollut internettiä. Hankin ensimmäisen PC:n vuonna 1988 ja modeemin vasta 90-luvun puolella. Sitä ennen oli faksi ja telex! Eikä 80-luvun nuorilla ollut opiskelija-asunnossa omaa puhelintakaan. Puhelinkopista tai lennättimestä soitettiin joskus kotiin, mutta kaukopuhelut olivat kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet automiehiä niin kasaritunnelmaan pääsee nopsasti kun vaihdat auton vaikkapa esim.
Volvo 240/242/244 tai Saab 900/99/90 tai jos japsit on sinun merkkisi niin
Datsun 100A/Cherry/Sunny/BluebirdIViolet/Laurel tai
Toyota Tercel/Starlet/Corolla/Carina/Camry tai
Mercedes Benz W123/190/230/300/500.
Lisään, että turvavöitä ei tarvitse käyttää eikä lapsilla ole turvaistuimia/korokkeita.
Kyllä kasarilla piti jo turvavöitä käyttää, siis etupenkkiläisten. Takapenkillä ei välttis ollut turvavöitä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko pankkikortti 80-luvulla? Kyllähän se oli käyttötili tiliotteella ja shekkivihko. Osta 32" putkimallin TV, Toyota Corolla takaveto, ajuri mallin karvalakki, Honda 500 Four, korkeakantaiset kengät, kasvata pitkä tukka. Osta VHS nauhuri, pornoleffoja, radionauhuri, videokamera. Kippurasarvinen polkupyörä, jossa avovaihteet 2x6, ja rengaskoko 32-622.
Todellakin oli pankkikortteja. Olin SYP:n asiakas, ja muistan hankkineeni ensimmäisen pankkikorttinin 70-luvun lopulla. Tosin asuin Helsingissä, pikkuhiljaa alkoi tulla automaatteja muihinkin kaupunkeihin.
Mutta ei todellakaan ollut itsestäänselvyys, että voi jossain maksaa muovikortilla! Kun nykyisin se on jo niin päin, että käteinen raha ei kelpaa. Kasarilla käteinen oli kuningas!
Onneksi sentään automaateista sai nostettua käteistä. Kun ei ne pankit aina olleet auki. Ilman käteistä rahaa oli orpo olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko pankkikortti 80-luvulla? Kyllähän se oli käyttötili tiliotteella ja shekkivihko. Osta 32" putkimallin TV, Toyota Corolla takaveto, ajuri mallin karvalakki, Honda 500 Four, korkeakantaiset kengät, kasvata pitkä tukka. Osta VHS nauhuri, pornoleffoja, radionauhuri, videokamera. Kippurasarvinen polkupyörä, jossa avovaihteet 2x6, ja rengaskoko 32-622.
Todellakin oli pankkikortteja. Olin SYP:n asiakas, ja muistan hankkineeni ensimmäisen pankkikorttinin 70-luvun lopulla. Tosin asuin Helsingissä, pikkuhiljaa alkoi tulla automaatteja muihinkin kaupunkeihin.
Mutta ei todellakaan ollut itsestäänselvyys, että voi jossain maksaa muovikortilla! Kun nykyisin se on jo niin päin, että käteinen raha ei kelpaa. Kasarilla käteinen oli kuningas!
Onneksi sentään automaateista sai noste
En mä puhunut maksamisesta mitään! Huomasitko sanan automaatti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Et pääse farkuissa ravintolaan. Miehillä pitää olla solmio ravintolaan mennessä. Nainen ei pääse ravintolaan ilman miestä eikä yksin.
Tämä oli 60-lukua, ei 80-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi väite että 80-luvulla oli internet on samanlainen kuin sanoa nykyisin olevan itsestään ohjautuvia vetyautoja. Joo, teknisesti ottaen totta, mutta aika pirun kaukana tavallisen tossunkuluttajan arkielämästä.
Joo, 80-luvulla oli bbs-purkit kuluttajilla. Modeemilla soitettiin, mutta ei sieltä taustalta varsinaista Internetiä löytynyt, vaan yleensä yksi kone.
Enempi 90-luvun alkupuolen juttuja nuokin. 80-luvun kotitietokoneilla ei käytetty mitään yhteyksiä. Harvalla oli modeemia ja yleisimmillä 80-luvun kotitietokoneilla noiden käyttö ei onnistunut ollenkaan. Pc koneet oli harvinaisia, niitä oli lähinnä työpaikoilla.
Ei ollut internettiä. Hankin ensimmäisen PC:n vuonna 1988 ja modeemin vas
80-luvulla oli mahdollisuus vuokrata puhelin. Meidän luokan yksi poikaporukka asui kolmiossa ja he hommasivat vuokrapuhelimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihaninta 80-luvulla oli se, että oli ylipäänsä rauhallisempaa ja normaalimpaa. Ei ollut kiusaamista ym. nykyajan ongelmia likikään yhtä paljon. Nuoret ei yleensä ottaen olleet niin hyvin pukeutuneita kuin nykyään. Likikään kaikki eivät saaneet jotain merkkituotteita ja ne, jotka jotain saivat, eivät kerskuneet jollain Adidaksen lenkkareillaan.
Niin, riippuu ihan siitä, mitä tarkoitat hyvin pukeutumisella, niiitä merkkivaatteita?
Kerskuminen 1980-luvulla oli sitä, että pukeuduttiin merkkivaatteisiin. Samalla se oli merkki siitä, että haluttiin kuulua joukkoon ja merkki siitä, että on hyväksytty joukkoon. Joten 1980-luku nimenomaan oli merkkivaateaikaa. Voi niitä lapsia, joiden vanhemmilla ei ollut varaa ostaa leviksiä tai beavereitä, tai jotka eivät halunneet sitä tehdä (kun vaatteita sai halvemmallakin). 1980-luvulla käytiin laskettelemassa hiihtolomalla pohjoisessa ja sitten etelänmatkoilla. Elettiin aika leveästi. Köyhiä oli vähemmän, koska töitä oli aika hyvin. Meidänkin luokalla vian yhden lapsen äiti oli kotona aina ja pitkäaikaistyöttömänä: hänen miehensä ja tuon luokkakaverini isä oli linnassa istumassa pitkä tuomiota, joten äiti ei saanut öitä ihan sen stigman vuoksi, jonka isän törkytyöt olivat perheen päälle langettaneet. Rasismia oli myös, ikävä kyllä. Rasistiset vitsit olivat arkipäivää eikä niitä juuri hyssytelty edes koulussa. Toivottavasti et nyt halua noin suoraan elää 1980-luvulla, sillä nyt sinulle voisi tulla ongelmia 1980-luvun vitseistä ja puheista.
Kyllä kasarilla tosiaan kierrätettiin, ehkä jopa enemmän kuin nykyään. Kirpputoreilta ei vain yleensä käyty ostamassa. Itse sain kummitätini tyttäreltä ihania paitoja kun olin lukiossa. Lapseni syntyi kyllä 1991, mutta saimme kolme vuotta vanhemman lapsen äidiltä, miehen serkku, ison säkillisen vaatteita.
Vaunut kiersi suvussa niin kauan kuin kesti ja saattoi palata takaisin alkuperäiselle ostajalle sen mukaan miten kellekin lapsia syntyi.
Meidän koulussa oli paljon kiusaajia.
Meillä vanhemmat ostivat yhtenä jouluna 80-luvun lopulla mikron kaikille lapsilleen (asuttiin jo omilllamme) , se oli pieni, sievä ja valkoinen. Nykyinen on isompi.