Lue keskustelun säännöt.
Haluan alkaa elää kuten 80-luvulla, kaikki asiat ei onnistu mutta ne missä onnistuu, kaipaan vinkkejä
06.04.2024 |
Enää ei voi kävellä pankkiin maksamaan laskuja tai työpaikalle kysymään töitä (no minulla on työpaikka, joten tähän ei ole tarvettakaan ja töissä kalkkis pomo elää monessa asiassa kasaria nytkin, joten se puoli on kunnossa). mutta noin omassa elämässä
Perinteinen herätyskello on varmaan hyvä mistä aloittaa, muita vinkkejä? Teen muistiinpanoja kynällä ja paperilla ja käytän paperikalenteria.
Markkoihin ei voi siirtyä ja pankkikorttia käytettiin jo kasarilla.
Tämä on helppo: käyn kaupassa vain arkisin enkä klo 20 jälkeen (kaupungeissa oli kaupat auki 20 saakka).
Ravintolaksi käy vain kotimaisin voimin pyöritetty pizzeria - löytyy 1 kpl tästä kaupungista, oliko Rosso? olen käynyt Rossossa ainakin 1990, muistan tilanteen kun kaverin vauva oli mukana ja se oli syntynyt 1990 alkuvuodesta.
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuvalle ihmiselle oli myös autopuhelimia. Hirmuisen iso mohkäle kiinteästi asennettuna autoon. Puhelut maksoi hunajaa ja mansikoita. Siis oikeasti todella kalliita puheluita. Piti olla tärkeitä bisneksiä, että sellainen kannatti hankkia.
Autoradiopuhelin. Ja puhelu tilattiin puh.keskuksen kautta. Ja joskus 1983-1985 tuli ensimmäiset kännykät.
Ensimmäiset kännykät oli pienimmillään sellaisia tiiliskiven kokoisia ja painoisia. Kilohinta oli kultaharkon luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko pankkikortti 80-luvulla? Kyllähän se oli käyttötili tiliotteella ja shekkivihko. Osta 32" putkimallin TV, Toyota Corolla takaveto, ajuri mallin karvalakki, Honda 500 Four, korkeakantaiset kengät, kasvata pitkä tukka. Osta VHS nauhuri, pornoleffoja, radionauhuri, videokamera. Kippurasarvinen polkupyörä, jossa avovaihteet 2x6, ja rengaskoko 32-622.
Ainakin käteistä pystyi nostamaan automaatista.
Niin ja vielä lisään kierrätykseen, että kasarilla oli ihan yleistä, että kun nuori muutti lapsuudenkodistaan pois, hän sai mukaansa omien tavaroidensa lisäksi vanhempien tai vaikka isovanhempienkin huonekaluja ja muita uuteen kotiin tarvittavia tavaroita. Harvalle ostettiin niin huonekalut, lamput, verhot, matot, astiat, liinavaatteet, pölynimurit, silitysraudat jne uutena. Monella ensimmäinen oma koti olikin sisustukseltaan aika sillisalaatti ja kotia alettiin sisustaa vähitellen oman mielensä mukaiseksi sitten, kun siihen oli paremmin varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko pankkikortti 80-luvulla? Kyllähän se oli käyttötili tiliotteella ja shekkivihko. Osta 32" putkimallin TV, Toyota Corolla takaveto, ajuri mallin karvalakki, Honda 500 Four, korkeakantaiset kengät, kasvata pitkä tukka. Osta VHS nauhuri, pornoleffoja, radionauhuri, videokamera. Kippurasarvinen polkupyörä, jossa avovaihteet 2x6, ja rengaskoko 32-622.
Ainakin käteistä pystyi nostamaan automaatista.
Paljon pankkiasioita käytiin hoitamassa ihan tiskillä. Kasvotusten oikean ihmisen kanssa. Niin laskun maksamiset kuin rahan nostot.
Palkkapäivänä piti jonottaa pankkiin, että sai rahaa ja laskut maksettua. Tosi paljon maksettiin ihan käteisellä joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko pankkikortti 80-luvulla? Kyllähän se oli käyttötili tiliotteella ja shekkivihko. Osta 32" putkimallin TV, Toyota Corolla takaveto, ajuri mallin karvalakki, Honda 500 Four, korkeakantaiset kengät, kasvata pitkä tukka. Osta VHS nauhuri, pornoleffoja, radionauhuri, videokamera. Kippurasarvinen polkupyörä, jossa avovaihteet 2x6, ja rengaskoko 32-622.
Ainakin käteistä pystyi nostamaan automaatista.
Paljon pankkiasioita käytiin hoitamassa ihan tiskillä. Kasvotusten oikean ihmisen kanssa. Niin laskun maksamiset kuin rahan nostot.
Palkkapäivänä piti jonottaa pankkiin, että sai rahaa ja laskut maksettua. Tosi paljon maksettiin ihan käteisellä joka paikassa.
Paljon hoidettiin pankkiasioita ihan pankin konttorissa, mutta kasarin puolivälissä oli kyllä pankkikortteja, joilla saattoi nostaa käteistä automaatilta. Muistan tämän siksi, että hommasin ensimmäisen pankkikorttini, kun sain esikoisena 1986. Ihan sitä varten, että lähin pankki oli aika kaukana, mutta lähikaupan yhteydessä oli automaatti, josta sai nostettua rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Niin ja vielä lisään kierrätykseen, että kasarilla oli ihan yleistä, että kun nuori muutti lapsuudenkodistaan pois, hän sai mukaansa omien tavaroidensa lisäksi vanhempien tai vaikka isovanhempienkin huonekaluja ja muita uuteen kotiin tarvittavia tavaroita. Harvalle ostettiin niin huonekalut, lamput, verhot, matot, astiat, liinavaatteet, pölynimurit, silitysraudat jne uutena. Monella ensimmäinen oma koti olikin sisustukseltaan aika sillisalaatti ja kotia alettiin sisustaa vähitellen oman mielensä mukaiseksi sitten, kun siihen oli paremmin varaa.
Huonekalut ja keittiötavarat oli suhteellisesti huomattavasti kalliimpia kuin nykyisin. Ei ollut Ikeaa tai mitään halpaketjuja samalla tapaa. Paljon enemmän kotimaisia tuotteita.
Vaatteissa myös tämä muutos on ollut huima. Nykyisin on edullista pikamuotia melkein liikaakin tarjolla.
Toi väite että 80-luvulla oli internet on samanlainen kuin sanoa nykyisin olevan itsestään ohjautuvia vetyautoja. Joo, teknisesti ottaen totta, mutta aika pirun kaukana tavallisen tossunkuluttajan arkielämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lähikaupassa tili. Kassalla oli sellainen laatikossa oleva paperikirjasto, johon aina asiakkaan ostoksen summa merkattiin. Kun oli palkkapäivä vanhemmilla, niin he nostivat pankista käteistä, jolla maksettiin kaupassa se summa, joka oli kuukaudessa kertynyt. Tämä 80-luvun alussa.
Joku 80-luvun Saab 900 turbo olisi makea. Se oli Suomessa autojen eliittiä 80-luvulla ja oli Uudessakaupungissa mahdollisesti vielä tehty.
Vierailija kirjoitti:
Toi väite että 80-luvulla oli internet on samanlainen kuin sanoa nykyisin olevan itsestään ohjautuvia vetyautoja. Joo, teknisesti ottaen totta, mutta aika pirun kaukana tavallisen tossunkuluttajan arkielämästä.
Joo, 80-luvulla oli bbs-purkit kuluttajilla. Modeemilla soitettiin, mutta ei sieltä taustalta varsinaista Internetiä löytynyt, vaan yleensä yksi kone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei syöty mitään ranskalaisia juustoja, hollantilaisia tomaatteja tai avokadoja uudesta-seelannista. Eksoottinen hedelmä oli tavallinen appelsiini tai säilykepurkista ananasrengas.
80-luvulla kierrätettiin perheen, suvun, tuttavapiirin kesken. Varsinkin lastenvaatteet ja -tarvikkeet kulkivat perheestä toiseen moneen kertaan. Aikuiset ostivat vaatteensa uusina ja käyttivät ne sitten itse loppuun saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi väite että 80-luvulla oli internet on samanlainen kuin sanoa nykyisin olevan itsestään ohjautuvia vetyautoja. Joo, teknisesti ottaen totta, mutta aika pirun kaukana tavallisen tossunkuluttajan arkielämästä.
Joo, 80-luvulla oli bbs-purkit kuluttajilla. Modeemilla soitettiin, mutta ei sieltä taustalta varsinaista Internetiä löytynyt, vaan yleensä yksi kone.
Enempi 90-luvun alkupuolen juttuja nuokin. 80-luvun kotitietokoneilla ei käytetty mitään yhteyksiä. Harvalla oli modeemia ja yleisimmillä 80-luvun kotitietokoneilla noiden käyttö ei onnistunut ollenkaan. Pc koneet oli harvinaisia, niitä oli lähinnä työpaikoilla.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 150: "Tämä on niitä harvoja asioita, joissa on oikeasti menty parempaan ja fiksumpaan suuntaan. Kasarilla ei mistään kierrätyksestä ollut tietoakaan."
Itseasiassa oli. Oli varsin tavallista, että suvuissa ja kaveripiirissä vauvojen ja lasten tarvikkeet kiersivät. Kun oma lapsi ei enää tarvinnut pinnasänkyä tai vaunuja, löytyi varsin usein joku tuttu, joka tarvitsi. Samoin pienten lasten vaatteita kierrätettiin. Ja vauvojen leluja (helistimet yms). Niin ja kun pinnasänky lähti kiertoon, lähti myös siihen sänkyyn sopivat lakanatkin. Kun lapsi kasvoi ohi kolmipyöräisestä fillarista, jollekin lähipiirissä isommalle lapselle tarvittiin isompi fillari ja vanha fillari siirtyi sille, joka alkoi olla liian iso kolmipyöräiseen. Luistimia, suksia ja monoja myös kierrätettiin. Erona kuitenkin nykypäivään oli se, että tavaroita kierrätettiin tuttujen tai vähintäänkin tutun tuttujen kesken.
Minäkin sain paljon vaatteita kasarilla ja ysärillä tällä tavalla, parasta oli kun sain veljen tyttöystävältä kassikaupalla vaatteita. Vanhat lelut ja polkupyörät annettiin ilmaiseksi tai muutamalla kymmenellä markalla pienemmille serkuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Teetä paperivalokuvia, joita voitte katsella yhdessä kavereitten ja sukulaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihaninta 80-luvulla oli se, että oli ylipäänsä rauhallisempaa ja normaalimpaa. Ei ollut kiusaamista ym. nykyajan ongelmia likikään yhtä paljon. Nuoret ei yleensä ottaen olleet niin hyvin pukeutuneita kuin nykyään. Likikään kaikki eivät saaneet jotain merkkituotteita ja ne, jotka jotain saivat, eivät kerskuneet jollain Adidaksen lenkkareillaan.
Kyllä minä sain kasarilla kotiini käsin kirjoitetun kirjeen, jossa luokkakaveri kehotti tappamaan itseni.
Ja vähän väliä ulkona leikkiessä piti pelätä että kuka naapuriston koviksista käy kimppuun ja hakkaa. Ja sukupuolella ei tosiaan ollut mitään väliä vaan kävivät niin poikien kuin tyttöjenkin kimppuun kunhan oli tarpeeksi heikko uhri. Näissä ei ollut kyse edes mistään ryöstöistä niin kuin nykyään vaan se oli ihan toistuvaa hupia näille lähiöiden kasvateille.
Vierailija kirjoitti:
Mene kaverin tai naapurin luo kylään ilmoittamatta etukäteen.
Äidit saattoi soittaa illalla lapsen kavereiden kotipuhelimiin ja kysellä onko lapsia näkynyt. Soittokierroksella yleensä selvisi minne lapsilauma on mennyt leikkimään. Sai komennettu takaisin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kämppään saat kasarin lastulevykalusteet ja sohvat ilmaiseksi roskalavoilta ainakin.
Mitään kirpputoreja tai kierrätyskeskuksia ei ollut. Kasarilla ei juuri ollut mitään sellaista. Joku antiikkiliike saattois olla, mutta sekin on vähän eri asia. Siellä myytiin hienoja ja kalliita antiikkiesineitä.
Kyllä Helsingissä oli Emmauksen kirpputori vähintään jo 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti: Miksei muka voi kävellä johonkin firmaan kysymään duunia?
Voi kävellä ja kysyä töitä.
Nro 150: "Tämä on niitä harvoja asioita, joissa on oikeasti menty parempaan ja fiksumpaan suuntaan. Kasarilla ei mistään kierrätyksestä ollut tietoakaan."
Itseasiassa oli. Oli varsin tavallista, että suvuissa ja kaveripiirissä vauvojen ja lasten tarvikkeet kiersivät. Kun oma lapsi ei enää tarvinnut pinnasänkyä tai vaunuja, löytyi varsin usein joku tuttu, joka tarvitsi. Samoin pienten lasten vaatteita kierrätettiin. Ja vauvojen leluja (helistimet yms). Niin ja kun pinnasänky lähti kiertoon, lähti myös siihen sänkyyn sopivat lakanatkin. Kun lapsi kasvoi ohi kolmipyöräisestä fillarista, jollekin lähipiirissä isommalle lapselle tarvittiin isompi fillari ja vanha fillari siirtyi sille, joka alkoi olla liian iso kolmipyöräiseen. Luistimia, suksia ja monoja myös kierrätettiin. Erona kuitenkin nykypäivään oli se, että tavaroita kierrätettiin tuttujen tai vähintäänkin tutun tuttujen kesken.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/