Lue keskustelun säännöt.
Haluan alkaa elää kuten 80-luvulla, kaikki asiat ei onnistu mutta ne missä onnistuu, kaipaan vinkkejä
06.04.2024 |
Enää ei voi kävellä pankkiin maksamaan laskuja tai työpaikalle kysymään töitä (no minulla on työpaikka, joten tähän ei ole tarvettakaan ja töissä kalkkis pomo elää monessa asiassa kasaria nytkin, joten se puoli on kunnossa). mutta noin omassa elämässä
Perinteinen herätyskello on varmaan hyvä mistä aloittaa, muita vinkkejä? Teen muistiinpanoja kynällä ja paperilla ja käytän paperikalenteria.
Markkoihin ei voi siirtyä ja pankkikorttia käytettiin jo kasarilla.
Tämä on helppo: käyn kaupassa vain arkisin enkä klo 20 jälkeen (kaupungeissa oli kaupat auki 20 saakka).
Ravintolaksi käy vain kotimaisin voimin pyöritetty pizzeria - löytyy 1 kpl tästä kaupungista, oliko Rosso? olen käynyt Rossossa ainakin 1990, muistan tilanteen kun kaverin vauva oli mukana ja se oli syntynyt 1990 alkuvuodesta.
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelimeen vastaat, ja sillä soitat, vain kun olet kotona. Telkkarista katsot vain TV1, TV2 ja MTV3 kanavia.
Joo mutta sitten pitää seistä tai istua yhdessä paikassa, mikä on kuvitteellinen puhelinpöytä.
Toki puhelinpöytä pitää hommata, jos kasarielämää haluaa elää, tai voi se olla sellainen puhelinhyllykin seinällä, tai puhelin voi olla seinämallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
shekkejä käytettiin 1980-luvulla aika paljon. Muistan, kun äitini aina välillä kirjoitti meille shekin kauppaan ja selitti shekin kirjoittamisen säännöt. Sen siis saattoi kirjoittaa vaikka toiselle henkilölle tai sitten avoimesti sille, jolle sen antaa. Vanhemmillani oli sekä kortti, että käteistä, että shekit. Shekit ja käteinen kävi melkein joka paikkaan, kortti ei käynyt kaikkiin paikkoihin, siksi piti olla kaikkia mahdollisia maksutapoja käytössä. Shekki oli kätevä siinä mielessä, että ei tarvinnut pitää mukana kolikoita ja seteleitä mahdollista vaihtorahaa varten ja olihan se sehkkivihko keveämpi kuin kolikoita täynnä oleva lompakko, mutta kolikoita piti olla aina mukana. niillä maksettiin puhelinkoppipuhelut, käytiin pelaamassa rahapeliautomaatilla jne. noihin esim. ei shekki mitenkään käynyt, tai pankki/luottokortit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelimeen vastaat, ja sillä soitat, vain kun olet kotona. Telkkarista katsot vain TV1, TV2 ja MTV3 kanavia.
Joo mutta sitten pitää seistä tai istua yhdessä paikassa, mikä on kuvitteellinen puhelinpöytä.
Toki puhelinpöytä pitää hommata, jos kasarielämää haluaa elää, tai voi se olla sellainen puhelinhyllykin seinällä, tai puhelin voi olla seinämallinen.
meillä oli kaksi puhelinta. toinen toisessa päädyssä taloa ja toinen toisessa (puhelimeen kun piti ehtiä vastaamaan) ja se olikin hauskaa sitten käydä kuuntelemassa siitä toisesta puhelimesta mitä puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Laitan somen pois, katsot kolmea kanavaa telkkarista ja pidät mielessä, että jos kumppanisi r aiskaa sinut, siinä ei ole mitään väärää.
Sullahan on valoisa kuva muutaman vuosikymmenen takaisesta menosta. Nythän kaikki on toki niin paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kämppään saat kasarin lastulevykalusteet ja sohvat ilmaiseksi roskalavoilta ainakin.
Mitään kirpputoreja tai kierrätyskeskuksia ei ollut. Kasarilla ei juuri ollut mitään sellaista. Joku antiikkiliike saattois olla, mutta sekin on vähän eri asia. Siellä myytiin hienoja ja kalliita antiikkiesineitä.
Jotain tavaran ja kirjojen kirppistyylistä myyntiä kyllä oli. Esimerkiksi jonnekin työväentalolle pystytettiin myyntipöydät. Vaatteet yleensä käytettiin kirjaimellisesti loppuun ennen kuin ostettiin uutta.
Kasarilla oli sellaisia juttuja kuin divareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätyskello soi, aamulla keität puuroa kattilassa, voit syödä puuroa marjojen kanssa, jotka olet itse poiminut ja säilönyt pakastimessa. Kannattaa ottaa sulamaan jo illalla, koska ei ole mikroa.
Ruokana perunaa, porkkanaa ja ruskeaa kastiketta. Lisänä voi olla vaikka itse tehtyjä lihapullia. Perunat ja porkkanat tietty ovat kasvaneet omassa pellossa kesämökillä ja säilötty kylmiöön.
Sitten astioiden tiskaus käsin.
koska TV:stä ei tule mitään hyvää, lähdet kävelylle naapurin kanssa. Olette sopineet lenkkiajan aiemmin esimerkiksi toisen luona käyden. Lapset juoksee pihalla, ja ainoastaan kotiintuloaika on sovittu.
Illalla sitten iltapalan ja suihkun jälkeen katsot YLen uutiset ja lapset nukkumaan. Lapset voi lukea vähän aikaa kirjaa. Myös itse jaksat ehkä vähän aikaa lukea, esim. Sidney Sheldonin kirjaa.
Lauantaina heräät siivoamaan, tekemään ruokaa ja totta kai leipomaa
Omia peltoja ja kesämökkejä ei ollut kaikilla kasarillakaan. Kyllä ne porkkanat ja perunat ostettiin kaupasta. Kaupat oli pikkukaupungeissa auki vain viiteen vai kuuteen. Lauantaisin kahteen. Sunnuntaisin kaupat eivät olleet auki, jotkut kiskat vaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi hävitä tuo laite millä kirjoitit viestisi, ja kaikki muutkin yhteydet internetiin.
Tekisin sen heti, jos televisiosta tulisi yhtä laadukasta viihdettä kuin 80- ja 90-luvuilla. Tietokonepelitkin ja konsolipelit oli parempia ja niitä pystyi ostamaan fyysisesti kaupoista. ja ne oli kaikki tyylikkäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Radiossa vielä kaksi kanavaa ja odota että suurimmat hitit soi sitten täällä parin viikon päästä kun ovat sitten Euroopan listoilla.
Suosikki sitten ajankohtaisin lähde sitten nuorille.
Nauhoittava kaksidekkinen mankka oli unelmien täyttymys. Sillä sai nauhoitettua radiosta kasetille hittimusiikkia. Piti kuunnella alkua jännittyneenä sormi rec-nappulalla ja päättää, milloin aloittaa nauhoitus. Moni juontaja puhui kappaleen alussa musiikin päälle. Jos painoi rec liian aikaisin, nauhalle tuli juontajan höpötystä ja harmitti hirveästi. Nauhan nauhoitusta edeltävään kohtaan kelaaminen vei aikaa, ja samaa kappaletta ei taatusti tullut uudestaan saman radio-ohjelman aikana. Tupladekillä pystyi kopioimaan kasetteja. Kun kaveripiiristä yksi sai synttäri- tai joululahjaksi jonkun suositun laulajan/bändin kasetin, se kopioitiin muille kaksidekkisellä mankalla. Muitten piti vaa
Totta. Vähänkään musadiggarille elämme kulta-aikaa vaivattomuuden suhteen, musiikkia tekevät ovat sitten varmaan käärmeissään korvauksistaan. Mutta silloin oli ehkä musan ympärille syntynyttä yhteisöllisyyttä. Syrjakylillä radio ja musadiggailu oli monen nuoren henkireikä. Ylellä oli myös hyviä juontajia vaikka miten paljon. RadioMafia jotenkin sotki pakan, muutti kuvio aika erilaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan somen pois, katsot kolmea kanavaa telkkarista ja pidät mielessä, että jos kumppanisi r aiskaa sinut, siinä ei ole mitään väärää.
Sullahan on valoisa kuva muutaman vuosikymmenen takaisesta menosta. Nythän kaikki on toki niin paljon paremmin.
Kävin ennen Irakin sotaa Irakissa ja siellä pystyi liikkumaan yöaikaan. Olin 25-vuotias blondi nainen, eikä koskaan ollut väkivallan uhkaa. Tämä siis 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kämppään saat kasarin lastulevykalusteet ja sohvat ilmaiseksi roskalavoilta ainakin.
Mitään kirpputoreja tai kierrätyskeskuksia ei ollut. Kasarilla ei juuri ollut mitään sellaista. Joku antiikkiliike saattois olla, mutta sekin on vähän eri asia. Siellä myytiin hienoja ja kalliita antiikkiesineitä.
Jotain tavaran ja kirjojen kirppistyylistä myyntiä kyllä oli. Esimerkiksi jonnekin työväentalolle pystytettiin myyntipöydät. Vaatteet yleensä käytettiin kirjaimellisesti loppuun ennen kuin ostettiin uutta.
Kasarilla oli sellaisia juttuja kuin divareita.
Itse ostelin tuolta Hevoshullujen irtonumeroita ihan onnessani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Radiossa vielä kaksi kanavaa ja odota että suurimmat hitit soi sitten täällä parin viikon päästä kun ovat sitten Euroopan listoilla.
Suosikki sitten ajankohtaisin lähde sitten nuorille.
Nauhoittava kaksidekkinen mankka oli unelmien täyttymys. Sillä sai nauhoitettua radiosta kasetille hittimusiikkia. Piti kuunnella alkua jännittyneenä sormi rec-nappulalla ja päättää, milloin aloittaa nauhoitus. Moni juontaja puhui kappaleen alussa musiikin päälle. Jos painoi rec liian aikaisin, nauhalle tuli juontajan höpötystä ja harmitti hirveästi. Nauhan nauhoitusta edeltävään kohtaan kelaaminen vei aikaa, ja samaa kappaletta ei taatusti tullut uudestaan saman radio-ohjelman aikana. Tupladekillä pystyi kopioimaan kasetteja. Kun kaveripiiristä yksi sai synttäri- tai joululahjaksi jonkun suositun laulajan/bändin kasetin, se kopioitii
Wikipedia ja YouTube on nykytajan kirjasto + radio + televisio + äänitteet. Loputtomasti luettavaa ja katseltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Treffinhaku-ilmoituksen lähetät tietenkin paikalliseen sanomalehteen joka julkaisee sen yleensä lehden viimeisillä sivuilla/aukeamalla.
Tai kirjekaveri. Huom. Läskit tai rillipäät älkää vaivaantuko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kämppään saat kasarin lastulevykalusteet ja sohvat ilmaiseksi roskalavoilta ainakin.
Mitään kirpputoreja tai kierrätyskeskuksia ei ollut. Kasarilla ei juuri ollut mitään sellaista. Joku antiikkiliike saattois olla, mutta sekin on vähän eri asia. Siellä myytiin hienoja ja kalliita antiikkiesineitä.
Kyllä oli Pelastusarmeijan ja muiden uskonnollisten tahojen kirpputoreja. Sieltä ostin itselleni astioita ja vaatteita kasarin lopulla. Yksi hieno nahkatakki on vieläkin käytössä :-) Hietsun kirppikseltä Helsingistä sai parempaa tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelimeen vastaat, ja sillä soitat, vain kun olet kotona. Telkkarista katsot vain TV1, TV2 ja MTV3 kanavia.
Joo mutta sitten pitää seistä tai istua yhdessä paikassa, mikä on kuvitteellinen puhelinpöytä.
Toki puhelinpöytä pitää hommata, jos kasarielämää haluaa elää, tai voi se olla sellainen puhelinhyllykin seinällä, tai puhelin voi olla seinämallinen.
Puhelinnumeroita ei sitten mistään näyttöruudulta valikoitu! Piti opetella tärkeimmät numerot ulkoa. Jos halusi vaikka kotiin soittaa.
Paksusta puhelinluettelosta etsittiin numeroa jos ei ollut omassa paperisessa puhelinluettelossa ylhäällä. Puhelinluettelo oli tietysti siinä puhelinpöydällä.
tv:stä: bilö cosby show, okalinnut, dallas, dynastia, disenyn piirretyt (eivätkä olleet dubattuja), reinikainen, tankki täyteen, ritari ässä, ihmemies mc gyver, E.T, Ghost, näkymätön rakkaus, poliisiopisto leffat, uuno turhapurot Siinä vähän tv-tarjontaa mitä näin äkkiseltään muistin.
Oliko jo mainintaa, mutta sängythän oli lavereita, siis puurakenteisia kauttaaltaan eli kovahkoja joustinsänkyyn oppineille. Ei niin etteikö noissakin ihan sikeästi nukkunut. Mitään untuvapeittoja ei silloin taviksilla todellakaan ollut. Ihan tyypilisiä villahuovatkin lakanalla.
ja telkkarista, olikohan tv2 puolelta tuli jumppaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppaan kirjoitan aina ostoslapun käsin. Ei näy koskaan muita asiakkaita, joilla olisi paperinen kauppalappu. 😁 Muut ostavat vissiin sitä mitä mieleen juolahtaa tai katsovat älylaitteeltaan ostoslistansa.
Tiedäkste miksi mä en laitq kännyyn sitä ostoslistaa? Koska kännyni on hakkeroitu. Nuo sitten voi levittää listan eräälle taholle, joka vähän järjestää jäynää sinne kauppaan niiden tuotteiden osalta. Oho: Onpas juuri tuo loppu.
Ai kuka harhainen kirjoittaa? Voi voi kun tietäisitte mitkä uskomattomat "harhat" on totisinta totta. No fiksut tietää ja huomaa, idiootit väittää harhaiseksi.
Meriittihön tuo on, että kaikkien ihme järjestelyiden kohde saa olla. Wink wink kyllä aika jänniä nuo ostos kopeloinnit on joskus olleet.
Ne lääkkeet..
ja naisten tuli kestää ajottainen seksuaalinen häirintä ja alatyyliset jutut. jokaisessa pikkuyrityksessä maaseudulla oli aika usein joku alastonkalenteri seinällä eikä sitä saanut paheksua, että noin julkisesti. seksuaalisesta häirinnästä puhuttiin kyllä julksiestikin, mutta siihen se jäi. Ihmisten piti oppia kestämään paljon enemmän kuin nyt. ei ollut mitään "kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin" ihmisiä tai jos oli, heitä vieroksuttiin
kaupoista sai vain sesonkiherkkuja ja ns. tavallisia herkkuja (eli tavanomaisia pitkoja, munkkeja, leivoksia). laskiaspullia sai laskiaise aikaan, joulupullia ja -torttuja jouluaikaan, piparkakkujakin taidettiin myydä vain joulunaikaan (en ihan tarkkaan muists, koska meille ei ostettu niitä kaupasta juuri koskaan).
kaupassa käytiin kerran viikossa, viikolla jos käytiin, niin käytiin hakemassa tyyliin leipää tai maitoa tai jotain äkillisesti loppunutta tuotetta. Kaupoissa oli hyviä tarjouksia. Ei mitään nykypäivän -10 %!!! vaan ihan kunnolisia tarjouksia tyyliin 10 munkkia 5 markalla, korillinen 1/3 litran limuja hintaan x. ja ne hinnat tosiaan oli niin edullisia, että tarjouspäivinä kaupoissa oli pahimmillaan jonot ulos asti (asuimme kaupungissa, joten muistan vieläkin ne jonot). silloin kehitettiin jonotusstrategoitia tyyllin, että koko perhe menee kauppaan ja yksi menee heti sisääntultua jonottamaan ja muut lähtee sitten ostamaan tuotteet.