Näkökulma karuihin syihin, miksi lapsi tai nuori kiusaa.
Vantaan ampujan kotioloista ei ole annettu mitään tietoja, mutta kun ihmisiltä tuntuu puuttuvan empatia tätä ampujaa kohtaan niin halusin tuoda tämänkin näkökulman esille. Yleensä ottaen siis se, minkälaista voi olla kiusaajan elämä koulun ulkopuolella.
Te ette tiedä miten paljon kouluissa on lapsia ja nuoria, joiden kotiolot on silkkaa Helvettiä. Nuoren ainut ateria voi olla se kouluruoka. Kotiin mennessä ei tiedä saako turpaan isältä vai äidiltä. Ei tiedä, mitä äiti kokapäissään seuraavaksi keksii, kuka häntä olohuoneen sohvalla tällä kertaa n****i. Koti voi olla ryyppyporukan tukikohta, jossa ei ilkeä edes riisua kenkiä. Voi nukkua ulkovaatteet päällä nojatuolissa jos saa siltä elämöinniltä nukuttua. Jossain vaiheessa kyllä saa, kun on riittävän monta yötä sitä kuunnellut. Omaan sänkyyn ei pääse, koska siellä makaa sammunut mies oksennuksessaan. Vielä tolpillaan oleva isän kaveri kourii vastusteluista huolimatta eikä yksikään aikuinen puutu asiaan. Lapselle tarjotaan huikkaa että ei olisi niin happamalla naamalla.
Koulu on monelle ainut paikka, missä on normaaleja turvallisia aikuisia, eikä oikeasti tarvitse pelätä.
Nämä nuoret ja lapset voi niin huonosti, että johonkin se paha olo purkautuu. Kukaan joka voi hyvin, ei kiusaa toista. Sosiaalitoimi auttaa joitakin jonkin verran, mut nämä Vantaan tapahtumat ja muut vastaavat kertoo sitä karua totuutta, että apua ei todellakaan ole saatavilla riittävästi.
Kaikkia ei todellakaan oteta huostaan ajoissa. Aivan järkyttäviä asioita tapahtuu ihmisten kodeissa ihan tälläkin hetkellä.
Vantaan ampujan kotioloista ei tiedetä, hänellä ei välttämättä ole mitään tuollaista taustalla. Mutta hyvin suurella osalla kiusaajista on. Siksi halusin tuoda tämän näkökulman esiin. Kun tuntuu että niin monella ei riitä ymmärrys siitä, että kiusaamisen taustalla on AINA syy. Toki on tietysti paljon kiusaajia, joilla on kotona ns normaalia, mutta puuttuu jotain henkisellä tasolla. Vaikkapa vain selkeät rajat.
Yhtään en halua kiusaajia puolustella, enkä kiusaamista missään tapauksessa hyväksy vähääkään. Itse olen ollut sekä kiusattu, että kiusaaja. Oman kiusaamiseni taustalla oli pitkään jatkunut seksuaalinen hyväksikäyttö. Oli päiviä, kun tuntui että voisin räjäyttää koko universumin atomeiksi jos olisi ollut mahdollisuus.
Kommentit (88)
No en nyt tiedä mistään helvetillisistä kotioloista mutta omalla kohdallani riitti että kiusaajan vanhempi oli oman vanhempani alainen, se riitti syyksi kiusaamiselle.
Kyllä minustakin on selvää että kiusaamisen syy on se että itsellä on paha olla ja se puretaan muihin. Ei hyvinvoiva ihminen kiusaa.
Mua kiusattiin lapsena, mut hakattiin ja ryöstettiin ekan kerran kun mä olin varmaan 10 vuotias isompien poikien toimesta, potkittiin maihin. Sitä tapahtu lähiössä missä mä vierailin, mun isä asui siellä.
Myöhemmin mä aloin tekemään samaa, varastelemaan ja ties mitä. Mä en edes tienny mistä se kaikki mun käytös johtui. Mä tajusin sen vasta myöhemmin, ne mun omat traumat ohjas mua.
Kiusaaja on myös yleensä aina itse uhri.
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tiedä mistään helvetillisistä kotioloista mutta omalla kohdallani riitti että kiusaajan vanhempi oli oman vanhempani alainen, se riitti syyksi kiusaamiselle.
No ei, vaan että sillä kiusaajalla oli omia ongelmia ja käytti tuota syytä purkaakseen sen. Ainahan kiusaamiseen löytyy joku syy.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiusattiin lapsena, mut hakattiin ja ryöstettiin ekan kerran kun mä olin varmaan 10 vuotias isompien poikien toimesta, potkittiin maihin. Sitä tapahtu lähiössä missä mä vierailin, mun isä asui siellä.
Myöhemmin mä aloin tekemään samaa, varastelemaan ja ties mitä. Mä en edes tienny mistä se kaikki mun käytös johtui. Mä tajusin sen vasta myöhemmin, ne mun omat traumat ohjas mua.
Kiusaaja on myös yleensä aina itse uhri.
Juuri tämä.
En usko, että kiusarru alkaa kiusaamaan ellei ole luonnevikaa.
Me kiusattiin yhtä hermoheikkiä välituntisin, koska se kilahtelu oli suurta viihdettä. Se oli rentoutumista tuntien välissä niin jaksoi taas opiskella. Kaikilla meillä hyvät kodit ja erinomainen koulumenestys.
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tiedä mistään helvetillisistä kotioloista mutta omalla kohdallani riitti että kiusaajan vanhempi oli oman vanhempani alainen, se riitti syyksi kiusaamiselle.
Niin. Jos kotikulttuuri on riitaa rakentava, se lainehtii kodin ulkopuolellekin.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä juttu tuosta tuli mut toivottavasti joku edes jaksoi lukea.
Ap
No olihan se melkoinen oksennus.
Kerroha, mikä saa sinut kirjoittamaan tuolloista roskaa?
Jotkut nyt vaan on kusipäitä, ei siihen aina mitään muuta syytä tarvita. T. kiusattu
Vierailija kirjoitti:
Me kiusattiin yhtä hermoheikkiä välituntisin, koska se kilahtelu oli suurta viihdettä. Se oli rentoutumista tuntien välissä niin jaksoi taas opiskella. Kaikilla meillä hyvät kodit ja erinomainen koulumenestys.
Niin, toisilla se voi olla juuri jotain tällaista. Nimenomaan tuo kertoo luonneviasta, johon ei kotioloilla ole osaa eikä arpaa.
Mutta sitten on taas niitä muitakin tarinoita.
Niin kauan kun on ihmisiä on kiusaamisia, yms ja surullisiakin asioita tapahtuu.
Oma lapseni on joskus kiusannut. En tiedä, mikä on hänen kohdallaan mennyt pieleen. Muilla lapsilla ei tällaista ole ollut, vaan ovat enemmänkin liiankin empaattisia. Lapsi on impulsiivinen ja sanoo todellakin ennen kuin ajattelee. Jutellaan, puhutaan koko ajan ja joka ikinenen päivä. Hän on vielä aika pieni.
Kotioloissamme ei ole mitään mainitsemiasi asioita.
Se on juuri kuten ap sanoi: paskat vanhemmat täytyy olla. Se on fakta. Normaalia lapsuutta elävä ei tee tuollaista. En koskaan usko sitä, etteikö rikollisen käytöksen takana ole tuskaa. Jonkinlaista.
Milloin ihmisistä tuli tällä tasolla tyhmiä? Ei tässä ole mitään pitkällistä filosofista pohdiskelua vaativaa.
Lapsi hakee aktiivisesti ja jatkuvasti sopivuuden ja käytöksen rajoja. Aikuisten VELVOLLISUUS on aktiivisesti ja jatkuvasti auttaa häntä siinä antamalla sääntöjä ja rajoja.
Tässä koko "mysteerin" ratkaisu. Se tunnetaan myös ihan yhdellä sanalla: "Kasvatus". Nykyään tosin tämä on kirosana koska kaikesta pitää päättää yhdessä lapsen kanssa, kaiken pitää olla kivaa, rankaiseminen on vääryyttä, lapsen valvonnan ja seuran korvaa mobiililaite K-18 netteineen.
Lisäksi jokaisen lapsi on täydellinen olento, joka ei ikinä voi tehdä mitään väärää. Ja jos joku niin väittää, saa keskustella lakimiehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiusattiin lapsena, mut hakattiin ja ryöstettiin ekan kerran kun mä olin varmaan 10 vuotias isompien poikien toimesta, potkittiin maihin. Sitä tapahtu lähiössä missä mä vierailin, mun isä asui siellä.
Myöhemmin mä aloin tekemään samaa, varastelemaan ja ties mitä. Mä en edes tienny mistä se kaikki mun käytös johtui. Mä tajusin sen vasta myöhemmin, ne mun omat traumat ohjas mua.
Kiusaaja on myös yleensä aina itse uhri.
ns alamaailma oli ainoa paikka mihin minut hyväksyttiin, ei minua ns tavallisiin piireihin alkoholisti-äidin tyttärenä hyväksytty.
Asiantuntijan arvion mukaan persoonallisuushäiriöitä on n. 10-15 % kansasta. Eli 30 oppilaan luokalla tällaisia lapsia/nuoria olisi 3-5. Hyvin mahdollista. Paitsi ettei alaikäisten kohdalla puhuta persoonallisuushäiriöistä vaan mm. tunnekylmyydestä. Mutta moni lapsi ja nuori on hyvää vauhtia menossa sinne suuntaan, jos ei positiivista muutosta tule heidän kasvuoloihinsa.
Huom. persoonallisuushäiriöitä on montaa tyyppiä. Kiusaajalla ei välttämättä ole tällaista ominaisuutta, sehän on ryhmäilmiö myös, mutta monella on. Kiusaajan ympärillä olevat hihittelijät ovat mahdollistajia, jotka ehkä pelkäävät itse joutuvansa kiusatuksi ja siksi eivät uskalla tai halua puuttua kiusaamiseen. Mahdollistajat voivat jopa nauttia kiusaamistilanteiden seuraamisesta, jos heillä itsellään on em. piirteitä ja ehkä myös huonoa vointia omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kun on ihmisiä on kiusaamisia, yms ja surullisiakin asioita tapahtuu.
Kiusaamista on erityisesti jos koulujen sallitaan olla kuin William Goldingin "Kärpästen herra" romaanissa.
Tyttöjen välinen kiusaaminen on ulkopuolelle jättämistä, katseen väistämistä, vastaamattomutta sekä viesteihin että kasvotusten, kohdellaan kiusattua kuin ilmaa, puhutaan pahaa selän takana ja sarkastisesti ihan päin kasvoja, yökötellään ja inhotellaan, kohdellaan kun ruttotautista.
Kaikkea tätä, vaikka kotiolot olisivat mitä auvoisimmat. Yhdenkin tällaisen kiusaajan äiti on sosiaalitoimessa töissä. En pysty kertomaan tyttärensä toimista, koska sitten oma tytär joutuisi kohteeksi. Vielä pari kuukautta ysiluokan kevättä kestettävänä.
Pitkä juttu tuosta tuli mut toivottavasti joku edes jaksoi lukea.
Ap