Voiko mies olla naiselle vaan kaveri?
Kaverimies jonka tuntenut toistakymmentä vuotta alkanut pitää tiiviisti yhteyttä sen jälkeen kun tulin sinkuksi. Koska on tunnettu vuosikausia ja enemmän tai vähemmän pidetty yhteyttä koko ajan ajattelen häntä kaverina. Ollessani parisuhteessa yhteydenpito ollut harvaa ja nyt taas joka viikkoista hänen aloitteestaan.
Erottuani pyysi mua ulos kanssaan ja vastasin, että kaverina voin käydä vaikka pitsalla tms, ero oli tuore silloin. Mutta onkohan sillä nyt muutakin mielessään, ei sano mitään sellaista kyllä koskaan. Mut tosi tiiviisti haluaa jutella tai jotain yhdessä tehdä. Kertokaas miehet haluatteko olla ihan vaan kaveri naiselle vai onks siinä aina jotain muutakin? Toimiiko miehen ja naisen välinen kaveruus?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on melkein kaikki kaverit nykyään miespuolisia, kukaan ei ole yrittänyt mitään seksiä koskaan.
Onkohan minussa jotain vikaa sitten tai toinen vaihtoehto, että kunnioittavat minua niin eivät ala lämpimään yms.
Tai sit perinteinen ratkaisu ettet sä vaan tajua
Jos olet aikuinen, ja mieskaverit eivät ole sinusta kiinnostuneita muussa kuin kaveri-mielessä, on sussa joku vika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on melkein kaikki kaverit nykyään miespuolisia, kukaan ei ole yrittänyt mitään seksiä koskaan.
Onkohan minussa jotain vikaa sitten tai toinen vaihtoehto, että kunnioittavat minua niin eivät ala lämpimään yms.
Tai sit perinteinen ratkaisu ettet sä vaan tajua
Jos olet aikuinen, ja mieskaverit eivät ole sinusta kiinnostuneita muussa kuin kaveri-mielessä, on sussa joku vika
En ole sama jolle tämä vastaus mutta olen samassa tilanteessa. Kiinnostaisi tietää mitä ne viat voivat olla?
Voihan sitä naiskennella ihan kaveripohjallakin.
Ei voi. Kokenut tämän monta kertaa. Miehen ja naisen välillä on aina jonkinlainen latautuneisuus, ehkä konkreettista flirttiäkin, että kaveruus ei onnistu. Monet miehet syyllistää tästä naista itseään, koska eivät ymmärrä, että nainen on luotu olemaan nainen, eikä mies. Virastoissakin tykkään enemmän asioida naisen pakeilla kuin miehen, koska just tämä ilmapiirin latautuneisuus. Niin, ja olen hetero.
N47
Erään pitkäaikaisen kaverin kanssa pienessä pöhnässä paneksittiin kerran. Ei ollut sitä ennen himoja toista kohtaan ja todettiin, ettei ole seksin jälkeenkään. Nyt ollaan jatkettu kavereina vuosia ihan ilman mitään himoja.
Mulla ei ole kaverisuhteet onnistuneet miesten kanssa kuin silloin kun kyseessä kumppanin kaverit. Muuten kyllä aina haluavat jotain enemmän. Itse olisin monen kanssa halunnut olla kaveri mut ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Kokenut tämän monta kertaa. Miehen ja naisen välillä on aina jonkinlainen latautuneisuus, ehkä konkreettista flirttiäkin, että kaveruus ei onnistu. Monet miehet syyllistää tästä naista itseään, koska eivät ymmärrä, että nainen on luotu olemaan nainen, eikä mies. Virastoissakin tykkään enemmän asioida naisen pakeilla kuin miehen, koska just tämä ilmapiirin latautuneisuus. Niin, ja olen hetero.
N47
No just näin. Ihan joku vanhempainvartti lpsen opettajan kanssa niin siinäkään ei välty tietyiltä katseilta. Tai lääkärissäkään. Aina miehet innostuu. Ja olen vielä ylipainoinen melkein 50v, tosin nätti kyllä ja tuntuu et iän myötä vaan pahentunut.
Minulla (ukkomiehellä) on aikanaan ollut montakin työkaverinaista (rouvia) ystävänä. Käyty viikottain kahdestaan lounaalla, silloin tällöin illanvietoissa ja firmojen yhteisissä illanvietoissa vietetty aikaa yhdessä. Kaksi läheisempää ja pidempiaikaista, molemmat kauniita kuin mitäkin ja mukavia. Puhuttiin kaikki perhesioita, puolisoitamme ja joskus jopa intiimiasioita myöten toisillemme.
Työkaverit silloin tällöin vihjailivat peti-suhteen suuntaan. Eivät tahtoneet uskoa, ettei sellaista ollut (näiden ystävien kanssa, kaukaisemmat naispuoliset työkaverit asia erikseen, mutta rajansa ukkomiehellä siinäkin). Mielessä kyllä (varmaan näissä molemmin puolin) silloin tällöin kävi rakastelun koittamisesta, muttei koskaan yrittänyt ohjata tilannetta siihen suuntaan.
Ettei siis miesten ja naisten ystävyyden mukana tarvitse aina olla vakavia seksuaalisia jännitteitä.
Minulla on kyllä vieläkin hieman ikävä eritoten kahta läheisintä ja pitkäaikaista naistyökaveriystävää. Ikävä niitä aikoja 15-30v sitten. Olivat ystävyyden lisäksi myös tavallaan vähän itsetunnon kohottajiakin ympäristön luulojen vuoksi tällaiselle vähän rumemmalle (vaikkakin hyväkuntoiselle) miehelle, vaikka noin muuten naisseurasta oli yli yön kokemuksia (perheenisänä) katumiseen asti.
Kunhan avauduin.
M57
Kyllä voi, Ja minulla ollutkin ja on monta, joukossa myös homoja.
Voi, jos mies on homo. Muuten se ei ole mahdollista.
En minä ainakaan voi, koska aina tulee mukaan seksuaalisia jännitteitä ja värinää. Juuri sen takia valitsen aina naismyyjän, naisparturin, naislääkärin, naishierojan, istumapaikan naisen vierestä,... you name it. Hiuksetkin voisin ihan hyvin leikata itse koneella, mutta nautin siitä naisen läheisyydestä ja kosketuksesta.
Mitä jos on bi seksuaali, niin voiko silloin olla vain kaveri kenenkään kanssa?
En tiedä, ehkä ei. Tai itselläni ei ainakaan ole onnistunut, enkä todellakaan ole niin kaunis tai vastustamaton että siitä johtuisi.
Tiedän että on miehiä jotka voivat olla vain ystäviä naisen kanssa mutta se vaatii sen että mies ei ole kauhean pano-orientoitunut itse, eli siis että mies on nirso ja näkee naiset myös ihmisinä.
Suurin osa miehistä kokemukseni mukaan ei näe naisella mitään muuta arvoa kuin seksuaalisen. Nainen on joko pantava tai yhdentekevä/inhottava. He arvostavat kaikessa miehiä sosiaalisesti ja seuraavat vain miehiä julkisuudessa jne. Nainen on joko pilluteline tai joskus jonkinlainen romanttisen rakkauden jalustalle nostettu aihio.
En ole oikein koskaan tajunnut tuota. Hyvä ystäväni paljasti viidentoista vuoden jälkeen kun erosin pitkästä suhteesta että on aina halunnut panna minua. Ei koska olisin hänen tyyppiään vaan koska olisi jännä kokea se. Ystävyys loppui siihen, enkä enää oikein halua kaveerata miesten kanssa ollenkaan.
Mä oon vastikään löytänyt netistä uuden tuttavuuden (mies). Meillä synkkaa aika hyvin ja ollaan nähty pari kertaa livenä. Mies on tosi kova flirttailemaan mulle silleen tosi hauskalla ja söpöllä tavalla (ei siis oo tehnyt sitä muille ainakaan mun läsnäollessa). Mä nään jutun tässä kohtaa kuitenkin vielä tosi kaverillisena ja tästä tyypistä saisikin varmaan ihan kunnon luottoystävän. Mutta. Tiedän että hän etsii elämäänsä jotain enemmän. En tiedä pitäisikö sanoa nyt heti että en ehkä halua viedä suhdetta romanttisemmalle tasolle vai onko OK vielä tapailla ja katsoa miten suhde kehittyy. En halua tässä satuttaa ketään. N
Kyllä sellainenkin on mahdollista.
Minä (M33) ja yksi lukioaikainen sydänystäväni olemme suorastaan oppikirjaesimerkkejä siitä, kuinka mies ja nainen voivat olla toistensa kanssa yksinomaan ystäviä ilman, että siinä on mukana mitään muuta. Emme ole väliltämme mitään muuta koskaan edes odottaneetkaan.
Ja ystävyytemme on kestänyt jo 16 vuotta.
Itse voin jos en tunne seksuaalista vetovoimaa
Nainen
Vierailija kirjoitti:
Itse voin jos en tunne seksuaalista vetovoimaa
Nainen
Kaveripanot parhaat panot.
M.
Vierailija kirjoitti:
Tästähän oli iltalehdessä joku aikaa sitten iso kysely miehiltä.
Suurin osa vastasi että tuntevat seksuaalista vetoa naispuolisiin kavereihinsa. Koko ystävyys oli lähtenyt ihastuksesta tai seksin halusta.
Aikalailla menee omiin ja kavereiden ajatuksiin ton kyselyn vastaukset.
No mutta sulkeeko se pois kaveruuden tai ystävyyden, vaikka se olisi saanutkin alkunsa noin?
Mulla on miespuolisia kavereita ja tavallaan ystäviäkin. Parhaat niistä on nuoruuden suurimpia ihastuksia ja joidenkin kanssa on ollut silloin jotain. Siksihän niihin olin niin ihastunut, kun ne oli mahtavia tyyppejä. Ja tavallaan niiden kanssa on rennompaa kaveerata, jos joskus on ollut jotain. Koska muiden kanssa saa pelätä jotain virhetulkintoja. Näitä vanhoja heiloja uskaltaa halatakin, eikä ne luule mitään. Ne on ihania ja rakkaita ihmisiä, mutta ei ne kiinnosta suhdemielessä enää.
Töiden ja harrastusten kautta on tullut myös kavereita. Osa on tosi hienoja tyyppejä ja harmittaa, kun tässä kulttuurissa ja omassa ikäluokassa on tehty niin vaikeaksi kaveeraaminen vapaa-ajalla näiden kanssa. Tarkoitan sen kontekstin (työn tai harrastuksen) ulkopuolella. Nuoremmat on ehkä vapaamielisempiä kaveruuden suhteen.
Tai sit perinteinen ratkaisu ettet sä vaan tajua