Ulkomaanmatkat ovat rikastuttaneet minua ihmisenä uskomattoman paljon --- miten matkustelematon ihminen voi ymmärtää maailmaa ja itsensä?
Miten ihmeessä hän voi ymmärtää elämää Pariisissa, jos ei ole koskaan käynyt siellä? Tai Roomassa? Mitä hän tietää mitään Napolinlahden kauneudesta? Olen saanut niin uskomattoman paljon matkoiltani mitä erikoisempiin maihin. Olen rikastunut niin uskomattoman paljon. Osaatko iloita puolestani vai sorrutko kateuteen?
Kommentit (149)
Miksi minun tarvitsisi tietää jotain pariisilaisten tai roomalaisten elämästä?
Kai ne on niitä, joiden mielestä Suomi on "pahoinvointiyhteiskunta." Ei tarvi käydä kuin Algeriassa, niin sana "pahoinvointiyhteiskunta" saa ihan uuden merkityksen. Bangladesh onkin sitten joku über-pahoinvointiyhteiskunta Suomeen verrattuna.
Minulla on niin paha agorafobia, että hädin tuskin pääsen kulkemaan edes kotini lähistöllä, niin miten ihmeessä muka pääsisin matkustamaan ympäri maailmaa?
Olen käynyt Pariisissa ja Roomassa ja eipä hirveästi säväyttänyt. Joo isot nähtävyydet, koiranpaskaa kaduilla ja siinäpä se. Mieluummin matkustan nykyään luontokohteisiin.
Olen matkustanut useammassa maassa kuin mitä on maita joissa en ole käynyt, mutta en koe sen rikastuttaneen minua millään tapaa, eikä juuri kiinnosta hevonvittuakaan miten siellä olevat tai elelevät.
Maaailmaan mahtuu paljon kaikenlaista nähtävää ja koettavaa. Kenenkään yksittäisen henkilön ei ole mahdollista nähdä ja kokea kaikkea. Monelle se ei ole edes oma valinta, matkustaako vai ei tms.
Mä voisin sanoa, että olen sosiaalityöntekijänä päässyt näkemään paljon silmiä avartavia asioita suomalaisesta yhteiskunnasta ja kurjuudesta. Ja silti olen nähnyt sen vain omasta näkökulmastani - en voi täysin ymmärtää sitä sen elämää elävän yksilön näkökulmasta.
Tärkeää on löytää ne itselle merkitykselliset asiat ja kokemukset, eikä niin, että kaikkien tulisi toimia jollain tietyllä tavalla.
AP ei ole kuullut kirjojen lukemisesta, dokumenteista tai elokuvista?
Kirjojen kautta pääsee sisään maailmoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka eivät matkusta ovatkin usein järkyttävän kapeakatseisia ja rajoittuneita esim ruoan ja kulttuurin suhteen. Ollaan sitä mieltä että kotona ja Suomessa on kaikki parasta.
Itse olen matkustellut jonkin verran ja juuri siitä syystä voin todeta, että Suomessa todellakin on jos ei kaikki ihan parasta niin ainakin parhaiden joukossa.
P.s. et ole koskaan käynyt Suomessa erilaisissa ravintoloissa? Nykyään on jos jonkin maalaista ravintolaa joka kaupungissa, joten eri ruokiin tutustuminen ja makumaailman avartaminen ei todellakaan edellytä matkustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka eivät matkusta ovatkin usein järkyttävän kapeakatseisia ja rajoittuneita esim ruoan ja kulttuurin suhteen. Ollaan sitä mieltä että kotona ja Suomessa on kaikki parasta.
Itse olen matkustellut jonkin verran ja juuri siitä syystä voin todeta, että Suomessa todellakin on jos ei kaikki ihan parasta niin ainakin parhaiden joukossa.
P.s. et ole koskaan käynyt Suomessa erilaisissa ravintoloissa? Nykyään on jos jonkin maalaista ravintolaa joka kaupungissa, joten eri ruokiin tutustuminen ja makumaailman avartaminen ei todellakaan edellytä matkustelua.
Täällä olevat etniset ravintolat eivät ole autenttisia vaan laimennettuja versioita länsimaiseen makuun. Sama vika on kyllä kaikissa turistikohteissa. Pitäisi mennä sinne missä turistit ei pyöri saadakseen oikeaa paikallista ruokaa.
Pariisissa Eiffel tornilla käyskenteli armykuosiset poliisit rynkkyjen kanssa. Roomassa paikallinen romani yritti nyysiä mun taskut. Mitä opin? Kyllä Suomessa on vaan kivempi asua.
Tein työssäni koronaa edeltävien 10 vuoden aikana noin neljä ulkomaanmatka vuodessa, Rooma ja Pariisi mukaan lukien. Matkojen yhteydessä kävin erilaisissa tuotantolaitoksissa, museoissa, näyttelyissä, konserteissa... Ja vietin aikaa käveleskelemällä ympäriinsä.
Enpä nyt rehellisesti sanoen tiedä, muuttiko matkat näkemystäni maailmasta erityisesti. Kivaa se kuitenkin oli.
Vierailija kirjoitti:
Kai ne on niitä, joiden mielestä Suomi on "pahoinvointiyhteiskunta." Ei tarvi käydä kuin Algeriassa, niin sana "pahoinvointiyhteiskunta" saa ihan uuden merkityksen. Bangladesh onkin sitten joku über-pahoinvointiyhteiskunta Suomeen verrattuna.
Eipä ole järkeä verrata Suomea Afrikan tai Aasian kehitysmaihin.
Pysytään ihan Euroopassa ja mietitään miten Suomi täällä sijoittuu?? Euroopan kehitysmaa, jäämässä jälkeen jo Romaniallekin! Onhan tuo häpeällistä!!
Kyllä ne pisimmät matkat tehdään ihmisen sisimpään. Mietiskelevä ja pysähtynyt elämäntapa voi olla paljon rikkaampaa kuin jatkuva pakonomainen elämysten perässä juokseminen.
Vierailija kirjoitti:
Turistina eri maissa käyminen, no en brassailisi sillä. Turisti näkee vain sen mitä hänelle halutaan näyttää. Asuminen eri maissa näyttää sen oikean arkisen elämän, mikä ei ole sen kummempaa kuin Suomessa. Se ero on, että Suomessa asiat ovat paremmin. Tai no, oli ainakin ennen perskokkareiden hallitusta.
Olen asunut neljässä eri maassa Suomen lisäksi. Kaikissa neljässä inhotaan turisteja, he ovat vain välttämätön paha. Turisteille kyllä hymyillään ja heitä passataan, mutta odotetaan sesongin päättymistä kuin kuun nousua taivaalle.
Melkein täysin samaa mieltä mutta alamäki alkoi marinista.
Ja mihin esim minä tarvitsen ymmärrystä Pariisin elämästä. En mihinkään. Evvk oikeasti.
Tuskin pariisilaisiakaan kiinnostaa Oululaisten elämä. Ja sen ymmärrän ihan täysin.
Iloitsen ap puolestasi, ovat varmasti olleet upeita persoonallisia elämyksiä, mutta mitäs itse luulet, säilyisikö näiden paikkojen ainutlaatuinen kauneus jos jokainen ihminen toteuttaisi samassa mittakaavassa omia matkailu unelmiaan?
Nykyäänhän paljon voi nähdä ja tietää erilaisista paikoista ja kulttuureista myös netin, television ja erilaisten netti-ja harrasteryhmien kautta. Voi liittyä kieliryhmiin tai kielikursseille, kaupasta voi ostaa eksoottisia ruokatarvikkeita ja ravintoloissa syödä eksoottista ruokaa, maisemia voi ihastella kuvista ja dokumenteista tai nettikameroiden välityksellä, kulttuuriin tutustua samaten dokumenttien ja vapaan tiedon välityksen kanavien kautta. Eiväthän nuo täysin korvaa paikanpäällä saavutettua kokemusta, tietenkään, mutta ympäristön rajallisen sietokyvyn huomioiden entistä useamman tulisi kenties tyytyä tähän.
Itsestään ihminen voi oppia tässä ja nyt, se ei ole mitenkään riippuvaista ulkoisista puitteista. Vaikeuksia voi kohdata myös kotimaassa, seikkailuita kokea kotimaassa, itsenäistyä voi keskellä tavallista arkea, kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa olla myös kotimaassa. Joidenkin täytyy kulkea maailman ympäri tutustuakseen itseensä ja ymmärtääkseen jotakin itsestään, toisille riittää saman saavuttamiseksi savusauna, pihtiputaan syysmarkkinat ja vuotuinen Jyväskylän matka.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on reissussa aina 2-4 kirjaa mukana.
Miten matkustelu ja kirjojen lukeminen olisi muka toisiaan poissulkeva asia?
Mä olen käynyt Ranskassa ja Italiassa katsomassa Leonardo da Vincin alkuperäisiä maalauksia ja se on kyllä järisyttävä kokemus. Olen kotisohvalla katsellut dokumentteja näistä, ihanaa nähdä ne livenä.
Olen myös käynyt Pariisissa. Jonottaessani kauheassa ruuhkassa nähdäkseni vilauksen Mona Lisan kuuluisasta hymystä, en kokenut mitään järisyttävää, vaan lähinnä pakokauhua. Paremmin tutkin maalausta kotisohvalla.
Olen aiemmin matkustanut paljon ulkomailla, lähinnä muualla kuin turistikohteissa. Olen kokenut hienoja hetkiä ja nähnyt upeita maisemia, mutta mikään lomamatka ei todella näytä kohteen oikeaa elämää, turisti on aina turisti.
Nykyisin matkustan mieluummin Suomessa. Kun täällä poistuu päätieltä, voi nähdä aivan uskomattomia paikkoja, luontokohteita, kulttuuria ja ihmisiä. Täällä ei myöskään kielimuuri häiritse tutustumista paikallisiin. Uskokaa pois, mutta jopa kotimaassa on sivistävää nähdä elämää muualla kuin kotikaupungissa.
Minä olen käynyt Hesassa. Mieleen jäi pissi Kampin vessojen lattioilla.
Kirjojen avulla voi matkailla myös historiassa.
Asun ruotsissa. Työpaikallani meitä on vähintään 15 eri kansalaisuutta.
Eri uskontoja, kulttuureja. Miehiä että naisia, eri-ikäsiä. Monella heistä sukulaisia ympäri maailmaa. Minulla Suomessa.
Mietin tässä näitä neuvoja.
Jos esm sinne Pariisiin nyt muuttaisi vuodeksi tutustuakseen heidän elämään.
Niin eikö kokemus olisi täysin eri riippuen mille alueelle ja minkä sosiaaliluokan kanssa haluaa kavereerata.
Oppisinko eri asioita itsestäni jos matkustaisin outside my comfort zone? Tai pelkästään turistien suosimilla reiteillä?
Ap mitä olet oppinut itsestäsi matkustaessasi?
Työkaverini antavat minulle päivittäin eri näkemyksiä eri asioihin.