Jäin työttömäksi ja mies vittuilee ostamalla minulle halvempaa ruokaa kuin itselleen
Minulla on ruokarajotteita ja mies ostaa minulle sopivat ruuat nykyisin punalaputettuna.
Kommentit (137)
Jos olisin ruokarajoitteinen, niin varmasti ostaisin niitä punalaputettuja itsekin, jos halvemmalla saa. Jos toinen elättää, niin mielestäni ihan itsestäänselvyys sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla jokin vamma, mikä estää liikkumisen vai mikset mene ja osta kaupasta itse omia ruokiasi?
Asumme maaseudulla. Miehen työpaikan vieressä on kauppa. Minulla taas matkaa olisi 6 km. Ei oikein mitään järkeä että lähden erikseen käymään kaupassa.
Ap
No sullahan olisi hyvin aikaa lenkkeillä tai pyöräillä, jos olet työttömänä. Siinä tulisi mukava päivälenkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se punalappu tekee ruuasta huonompaa? Ruoka on ihan sama ja 5 minuutin päästä siihen ilmestyy punalappu. Mikä muuttui? Ruuan koostumus sama, vain hinta halpeni.
No ei se nyt jossain jugurtissa niin haittaakaan mutta esim. leipää en mielelläni söisi vanhana.
Ap
Sulla on nyt aikaa leipoa sitä leipää. Saat aina tuoretta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Miten se punalappu tekee ruuasta huonompaa? Ruoka on ihan sama ja 5 minuutin päästä siihen ilmestyy punalappu. Mikä muuttui? Ruuan koostumus sama, vain hinta halpeni.
Se että punalaputetuiksi joutuu vain kalliit epäterveelluset einekset
Mä en ymmärrä tuollaista puolison kohtelua. Mä syön mieheni kanssa samat ruoat. Mä käyn kaupassa ja teen ruoat.
Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.
Mun mies on ihana, lupas pitää musta huolta nyt ottamalla mut ilmaiseksi asumaan luokseen, kun asumistukeani leikattiin ja sanoi, että voi vaatimattoman ruoankin kustantaa. Älkää sekaantuko mulk kuihin.
Ei se välttämättä ole vittuilua. Itse ostan aina punalaputettuja tuotteita, kun mahdollista. Miehesi ostaisi niitä varmasti itselleenkin, jos olisi sopivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostaa kuitenkin sopivat ruuat, ole kiitollinen
Ai kiitollinen? Tuo ei ole normaalia käyttäytymistä puolisoa kohtaan.
Ohis
Mammapalstan mammat ovatkin täysiä psykoja ja oikein mielissään, kun jollain naisella on kurjasti oltavat.
Mun mielestä hassua taas on jos toinen olettaa, että toisen pitäisi käyttää esim. ruokaan samalla tavalla kun toinen. Jos ruokakuluja ei jaeta puoliksi nilnkuin esim. meillä (minä maksan enemmän) En koe hirveän kohtuullisrksi sitä, että toinwn saa ripittää siitä, mitä on taas ostanut. En myöskään oleta, että miehen pitäisi maksaa tasan puolet, jos olen kuluttanut enemmän, eikä maksakaan.
Pahimmassa tapauksessa voi toinen jopa kieltää maksamasta sitä vähääkään mikä olisi kohtuullinen hänen osuus, koska toinen kuluttaa muka liikaa. Ei se niin pidä mennä.
Sen sijaan oletan, että hänen säästämistään rahoista ainakin osa koituisi lasten hyväksi esim. sillä että maksaa isompia juttuja, matkoja tai huonekaluja.
Hänellä on realistiset mahdollisuudet säästää eli asumiskulujen jälkeen jää paljon suurempi potti käyttöön.
Tietenkin asiat voi nähdä niin monella tapaa. Mielestäni varsin epäoikeudwnmukaista olisi se, että säästämänsä rahat menisi vain omaksi hyödykseen tai niitä joutuisi erityisemmin kerjäämään esim. jos olisi suunnitelmissa jotain maksullisia huvituksia esim. loma-aikoina.
Nyt ne "ylimääräiset" onkin täysin hänellä ja hänen päätös mihin viimesijassa laittaa. Ei haittaa, jos olemme yksimielisiä käytön kohteesta, mutta jos emme, kyllä se vähän haittaa että pitää varovaisesti anella ja esittää käyttökohteita tyyliin please voitaisko viedä lapset vaikka xxxx paikkaan mikä maksaa xxxx verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla jokin vamma, mikä estää liikkumisen vai mikset mene ja osta kaupasta itse omia ruokiasi?
Asumme maaseudulla. Miehen työpaikan vieressä on kauppa. Minulla taas matkaa olisi 6 km. Ei oikein mitään järkeä että lähden erikseen käymään kaupassa.
Ap
Se kauppa reissu olisi vain 12 kilometriä, minä itse ja moni tuttuni käy huvikseen tuollaisia kävelylenkkejä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.
Jes jes, työttömät ja eläkeloiset saavatkin kuolla nälkään. :) samoin lasten! Jippii!
Kaikki tuet pois! Myös sun vammaiseläke!
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä hassua taas on jos toinen olettaa, että toisen pitäisi käyttää esim. ruokaan samalla tavalla kun toinen. Jos ruokakuluja ei jaeta puoliksi nilnkuin esim. meillä (minä maksan enemmän) En koe hirveän kohtuullisrksi sitä, että toinwn saa ripittää siitä, mitä on taas ostanut. En myöskään oleta, että miehen pitäisi maksaa tasan puolet, jos olen kuluttanut enemmän, eikä maksakaan.
Pahimmassa tapauksessa voi toinen jopa kieltää maksamasta sitä vähääkään mikä olisi kohtuullinen hänen osuus, koska toinen kuluttaa muka liikaa. Ei se niin pidä mennä.
Sen sijaan oletan, että hänen säästämistään rahoista ainakin osa koituisi lasten hyväksi esim. sillä että maksaa isompia juttuja, matkoja tai huonekaluja.
Hänellä on realistiset mahdollisuudet säästää eli asumiskulujen jälkeen jää paljon suurempi potti käyttöön.
Tietenkin asiat voi nähdä niin monella tapaa. Mielestäni
Jeppandeerus. Samoin miehen on kohtuutonta olettaa, että nainen piikoo ilmaiseksi, antaa pil lua ja synnyttää lapsia miehelle, joka ei halua antaa puolisolleen samaa elintasoa kuin itselleen.
Kiillotahan vaan lisää sitä sädekehääs. :D
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ruokarajoitteinen, niin varmasti ostaisin niitä punalaputettuja itsekin, jos halvemmalla saa. Jos toinen elättää, niin mielestäni ihan itsestäänselvyys sitten.
Miksi hänen mies ei osta itselleen punalaputettuja ruokia?
Sano miehelle että ottaa ne punaiset laput pois ennen kotiintuloa niin prinsessalle kelpaa. Jos tuo on jo sinusta vi ttuilua niin onnea vaan suhteelle.
Noi punalaputukset tapahtuu ymmärtääkseni illemmalla.
Tekeekö miehesi iltavuoroa? Sen jälkeen käy ostamassa teidän ruuat?
Laitatteko sitten niistä ruuista yöllä ruokaa?
Mitä sinä työtön teet kaikki päivät?
Meillä kaikki syö punalaputettua ruokaa. Ruuat tekee se joka tulee ekaksi kotiin töistä.
Leivät ostetaan pusseissa, niissä on monen päivän kulutus.
Hae töitä ap. Ei ole hyväksi olla kotona sulle, kun suurimmaksi ongelmaksi muuttuu kirjottamasi.
Käyttekö te itse pyörällä tekemässä perheen ruokaostokset? Voin toki repussa jotain leipää ym. kuljettaa mutta en nyt näe mitään järkeä siinä että alkaisin tehdä pyörällä 12 km:n kauppareissuja kun mies käy kaupassa joka tapauksessa auton kanssa. Meillä on siis 2 lastakin, ei ole vain meidän aikuisten ostokset.
En käytä gluteenitonta tms. kallista mutta en voi syödä esim. ruista ja siksi syömme eri leipää. Muitakin allergioita on.
Nainen majailee päivät pitkät kotona ja valittaa kun mies ei työpäivän jälkeen tuo naiselle parasta mahdollista mite ei itsekään jaksa hakea
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on ihana, lupas pitää musta huolta nyt ottamalla mut ilmaiseksi asumaan luokseen, kun asumistukeani leikattiin ja sanoi, että voi vaatimattoman ruoankin kustantaa. Älkää sekaantuko mulk kuihin.
Palaappa asiaan parin vuoden päästä. Jaksaako enää sua elättää? Eikö sulla ole mitään tulevaisuuden suunnitelmia?
Mitä tuot itse suhteeseen, itsesikö pelkästään?
Eikö tuo ole vapauden riisto, jos estää kotoa lähtemästä.