Lue keskustelun säännöt.
Rasmuksen, 26, rahat ei riitä ruokaan ja työmatkoihin
26.03.2024 |
Rasmus on 26-vuotias nuori mies, jolla on suuria vaikeuksia saada tulonsa riittämään. Hän joutuu välillä valitsemaan, käyttääkö rahaa työmatkoihin vai ruokaan. Toisinaan hänen täytyy arpoa bändinsä treenikämpän laskun ja sähkölaskun välillä.
Keikoilla ja festareilla käyminen on tärkeä osa Rasmuksen elämää, kuinkas muuten, ja rahaa kuluu musiikkiharrastuksen lisäksi moneen muuhunkin. Rasmusta neuvotaan usein rahankäytössä, kun hän kertoo muille taloudellisista vaikeuksistaan. Neuvojen sisältö tuntuu Rasmuksen mielestä olevan sama: melkein kaikesta pitäisi luopua.
Rasmusta ärsyttää muiden neuvot, joiden hän ei koe johtavan mihinkään. Hänen mielestä muiden neuvominen on tekopyhää. "Mitä tekisin elämälläni, jos olisi pelkästään duuni?"
https://yle.fi/aihe/a/20-10006455
Plussaa kuitenkin siitä, että Rasmus elättää itsensä työllään eikä nosta lainkaan yhteiskunnan tukia.
Kommentit (154)
Voisko tehdä vihdoin viimein juttua oikeista köyhistä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoret pitäisi kasvattaa kotona ja kouluissa ymmärtämään että peruslaskut - ja menot maksetaan aina ensin ja elämä perustetaan silleen kalliolle eikä hiekalle. Säästää meinaan siis niin kuin melkoisesti rahaa hyvin pienistä tuloista jo siinäkin yksistään, ettei sähkölaskusta tai mistään muustakaan laskusta pääse koskaan tulemaan perintätoimiston laskuja. Mitä enemmän sellaisia täysin ehkäistäviä menoja koituu sitä vähemmän jää käyttöön rahaa. Älytöntä ettei 12v ilmaisen koulutuksen saanut hahmota edes tällaista asiaa.
Musiikkia saa rakastaa niin paljon kuin tahtoo mutta siltä osin kuin se maksaa pitää ensin löytyä ne rahat jostain muusta kuin peruspakollisten laiminlyönnistä. Kyllä minuakin huvittaisi ravata ja ihan ulkomailla eri maanosassa konserteissa kiertäen perässä, mutta eipä se ole kuin täysin mahdoton ajatuksen tasolla oleva asia. Todellisuuden jäädessä musasovelluksen ja Youtuben käyttöön ja kk-maksuihin. Mietitään nyt niin niiden sellaistenkin käytöstä ja ostosta ihmiset voivat syyllistää muita ...
Vierailija kirjoitti:
Voisko tehdä vihdoin viimein juttua oikeista köyhistä??
Ei löydy yhtäkään Suomesta, löytyy vain turhasta valittajia.
Vassun ja Hesarin mielestä asiat ovat liian hyvin, kun näin on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasmus ei kuitenkaan taida nostella asumistukia esimerkiksi kuten moni työssäkäyväkin tekee. Harrastelee omilla rahoillaan ja jos jää joskus eväät vällillä syömättä ei sitäkään nosta yhteiskunnan kassasta.
Tuo on tosiaan hyvä pitää mielessä, kun kritisoi Rasmusta. Eiköhän kaikki ole kuitenkin samaa mieltä siitä, että ahkeran työntekijän kuuluu saada parempi elintaso kuin tukien varassa loisivien elättien.
Ei täydy. Kyllä tukien varassakin pitää saada elää täyttä elämää.
Se ei ole keneltäkään pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tällaisia haastateltavia aina riittää? Siis ihmisiä, jotka ei ymmärrä jättää edes yksiä festareita väliin saadakseen sen verran rahaa tilille, ettei jatkossa tarvitse miettiä ostaako ruokaa vai tankkaako autonsa jotta pääsee töihin.
Mutta eikö tulekin hyvä mieli, kun pääset tuntemaan paremmuutta verratessasi itseäsi heihin?
Sinähän sen tiedät, etkö tiedäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tällaisia haastateltavia aina riittää? Siis ihmisiä, jotka ei ymmärrä jättää edes yksiä festareita väliin saadakseen sen verran rahaa tilille, ettei jatkossa tarvitse miettiä ostaako ruokaa vai tankkaako autonsa jotta pääsee töihin.
Mutta eikö tulekin hyvä mieli, kun pääset tuntemaan paremmuutta verratessasi itseäsi heihin?
Eri- En tunne paremmuutta, vaan hieman hämmentynyt olo, että aikuinen ihminen tekee valintoja, jotka johtaa tilanteeseen, ettei ehkä ole varaa ostaa ruokaa tai mennä töihin ja sanoo sen vielä ääneen.
Juuri niin. Ja sekin vielä kun muiden säästövinkeistä tulee sellainen olo, että kaikesta pitäisi luopua. Miten niin kaikesta? Rasmuksen elämässä tuntuu olevan vähän kaikk
Aivan.. Itse olin hyvin holtiton taloudessani ja aina ennen palkkaa tilillä oli se 57euroa ja tilipäivä on parin päivän päästä. Kun tapasin nykyisen mieheni ja oltiin oltu noin 4kk yhdessä ja valitin tätä rahatilannetta. Hän sitten sanoi, että saanko katsoa vaatekaappiisi. Olin joo.. Hän otti sieltä 4 farkut missä oli hintalappu kiinni. t-paitoja missä oli hintalappu kiinni. Takkeja jne jne. Hän sanoi, että tässä on jo sinulla noin 2 vuodeksi vaatteita, mutta lisää pitää tilata etkä edes niitä uusiakaan tule käyttämään. Heräsin siihen hänen sanomaan. En tosiaan ostanut noin 2 vuoteen vaattteita. Ainoa mitä ostin oli sukkia, alusvaatteet ja pari teepaitaa ja muut kukkaruukut jäi kaupppaan, kun kellarista voi hakea edelliset mitä olen ostanut ja ottaa ne käyttöön. Säästin 4kk aina 3200e rahaa, kun lopetin ton turhan ostelun ja aloin käyttämään vaatteita mitkä oli uusia.
Yksi mitä mies kysyi silloin, että paljon käytät autoa. Sinä olet töissä 8km päästä kodistasi ja me asumme noin 1km toisistamme. Sun vanhemmat asuu 4km päässä, sisko ja veljes asuu noin 3km päässä ja sun kaikki kaverit asuu noin 6km sisällä ja kaikki kaupat on noin 150 metrin päässä. . Sinä et mene tapaamaan noista ketään autolla etkä kauppaankaan mene autolla.. Menet aina joko kävellen tai pyörällä.
Sanoin, että jos esim Ikeassa käy, niin tarvii autoa..Hän kysyi minulta, että kerro rehellisesti monta kertaa olet käynyt 2000-luvulla Ikeassa (silloin, kun tavattiin elettiin vuotta 2013), Sanoin en kertaakaan. Aivan, et kertaakaan. Aloin miettimään hänen sanojaan autosta, niin en todellakaan tavitse autoa. Myin auton pois ja päivitin silloin pyöräni kunnon pyörään. Ajan työmatkat pyörällä niin kauan kun lumet tulee maahan. Asutaan Herttoniemessä, niin tästä pääsee joka suuntaan nopeasti. Kun karsin kaiken turhan aidosti pois, niin vuoden aikana rahaa jäi säästöön noin 10 tuhatta euroa. En ole mikään isotuloinen omasta mielestä. Äkkiä se raha vaan kasvaa, kun turhat asiat poistaa ja tarkoitan tällä sitä, että mitä ei todella itse tarvi. Minä en tarvinut noita asioita. Minun yksiöni vuokra oli silloin 790ekk ja sähköt muutaman kympin ja netti ja puhlasku.
Rasmuksen pitäs olla kiitollinen niistä neuvoista mitä saa, kosa itse luulen, että sieltä jostain saa ihan hyviä neuvoja. Itse olen kiitollinen miehelleni siitä, että herätti minut. Nyt, kun asutaan yhdessä ja oltu sen noin 11v yhdessä, niin molempien talous on kunnossa eikä tarvi ajatella talousasioita ollenkaan. Yksi iso stressi on vähemmän. Se tulee pienistä jutuista.
No osteleeko tämä nuori mies tavaroita joihin jää hintalappu kun hän ei niitä käytäkään? Ei läheskään kaikki ole holtittomia kuten sinä? Ihan naurettavaa.
Itsekin oon musiikki-ihminen ja joskus vetänyt kuukausiksi todella niukalla esim keikalle päästäkseni tai instrumenttiin.
Levykokoelmaakaan en myy. Se olis itseasiassa tyhmää, osan arvo nousee. Siellä on jokunen, minkä olen ostanut ok-tuloisena parilla kympillä, nyt on useassa nolla perässä.
Ja tuo harrastus on intohimo, ei semmoisia ymmärrä jos ei itse ole samanlainen.
En mä usko, että ne Tokmannin meikitkään hirveemmin maksaa.
Poika kuitenkin käy töissä mahdollisuuksien mukaan, vaikka vois jäädä kotiinkin tukien päälle.
Jokainen pienituloinen tietää joka ikisen neuvon ja nipistää sieltä mistä kykenee.
En näe tässä valittamista, vain totuuden kertomista. Poika kertoo itsekin, että jostain nipistetään itselle tärkeän asian.
Itse säästän nyt lenkkikenkiin, joka edellyttää sitä että vedän ruokabudjetin minimiin ja syön sitä mitä saa eikä sitä mitä mieli tekee.
Sä sanoit itsekin, et ostelit holtittomasti ja hassusti helpolla jäikin vuodessa kymppitonni käteen, varmaan tilanteet ei ole verrattavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli solidaarisuutta suomessakin. Minäkin tulin ryöstetyksi kerran Joensuun Ilosaaressa, kuitenkin löytyi rehtejä, avuliaita ihmisiä joilta löytyi jokaiselta muutama ropo, jolla sain kustannettua junalipun. Kiitos heille, kolehdin kerääminen ja laulaminen kannatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeistolainen elämä tulee koskettamaan entistä useampaa. Eli pieni osa väestöstä saa kaiken, ja suurimman osan kohtalona on pelkkä työssäkäynti. Mitään muuta ei saa kuulua heillä elämään. Heidän tarkoituksenaan on luoda pienelle osalle väestöstä hyvä elämä, tarjoilla, siivota, hoitaa ilman omaa elämää. Lisäksi valittaa ei saa, koska onhan se oma vika, kun ei ole rikas.
Olisit opiskellut.
Kaikki mulle tässä ja nyt. Olen kouluttautunut raksatyöläiseksi mutta mulle kuuluu toimitusjohtajan palkka koska mä haluan kaiken tässä ja nyt. Mun kuuluu saada ihan kaikki mitä haluan😂 Mistäön en halua tinkiä. Huoh näitä ulostuloja😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasmus puhuu asioita joita kuulen ja nuoremman lapseni tekevän.
Hän valittaa huonoa pakkaa (10h soppari vuokrafirmaan) mutta enempää ei voi tunteja ottaa, koska elämä ja harrastukset kärsivät muutoin.
Rahat on aina loppu ja meiltä vanhemmilta saa sitten sen 400-500 euroa /kk rahaa.
Lapseni myös haaveilee yliopistotutkinnosta; taustalla on toki ylempi AMK tutkinto.
Elämä on laiffii, eikä sitä kuluteta työntekoon.
Ps yhteiskunnan tukia ei lapseni nostele, me vanhemmat olemme viimeiset 6 vuotta häntä avustaneen.
Eli annatte aikuiselle lapsellenne 500€ kuukaudessa?
No mikäs siinä, jos ei halua antaa nuoren itse ottaa yhtään vastuuta elämästään.
No on se nyt enemmän niiden vanhempien asia antaa se 500 euroa kuukaudessa kuin meidän veronmaksajien.
Todennäköisesti se sinun peräänkuuluttama vastuu olisi joka tapauksessa ja ensisijaisesti yhteiskunnan tukien haku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tällaisia haastateltavia aina riittää? Siis ihmisiä, jotka ei ymmärrä jättää edes yksiä festareita väliin saadakseen sen verran rahaa tilille, ettei jatkossa tarvitse miettiä ostaako ruokaa vai tankkaako autonsa jotta pääsee töihin.
Mutta eikö tulekin hyvä mieli, kun pääset tuntemaan paremmuutta verratessasi itseäsi heihin?
Eri- En tunne paremmuutta, vaan hieman hämmentynyt olo, että aikuinen ihminen tekee valintoja, jotka johtaa tilanteeseen, ettei ehkä ole varaa ostaa ruokaa tai mennä töihin ja sanoo sen vielä ääneen.
Juuri niin. Ja sekin vielä kun muiden säästövinkeistä tulee sellainen olo, että kaikesta pitäisi luopua. Miten niin kaikesta? Rasmuksen elämässä tuntuu olevan vähän kaikk
Aivan.. Itse olin hyvin holtiton taloudessani ja aina ennen palkkaa tilillä oli se 57euroa ja tilipäivä on parin päivän päästä. Kun tapasin nykyisen mieheni ja oltiin oltu noin 4kk yhdessä ja valitin tätä rahatilannetta. Hän sitten sanoi, että saanko katsoa vaatekaappiisi. Olin joo.. Hän otti sieltä 4 farkut missä oli hintalappu kiinni. t-paitoja missä oli hintalappu kiinni. Takkeja jne jne. Hän sanoi, että tässä on jo sinulla noin 2 vuodeksi vaatteita, mutta lisää pitää tilata etkä edes niitä uusiakaan tule käyttämään. Heräsin siihen hänen sanomaan. En tosiaan ostanut noin 2 vuoteen vaattteita. Ainoa mitä ostin oli sukkia, alusvaatteet ja pari teepaitaa ja muut kukkaruukut jäi kaupppaan, kun kellarista voi hakea edelliset mitä olen ostanut ja ottaa ne käyttöön. Säästin 4kk aina 3200e rahaa, kun lopetin ton turhan ostelun ja aloin käyttämään vaatteita mitkä oli uusia.
Yksi mitä mies kysyi silloin, että paljon käytät autoa. Sinä olet töissä 8km päästä kodistasi ja me asumme noin 1km toisistamme. Sun vanhemmat asuu 4km päässä, sisko ja veljes asuu noin 3km päässä ja sun kaikki kaverit asuu noin 6km sisällä ja kaikki kaupat on noin 150 metrin päässä. . Sinä et mene tapaamaan noista ketään autolla etkä kauppaankaan mene autolla.. Menet aina joko kävellen tai pyörällä.
Sanoin, että jos esim Ikeassa käy, niin tarvii autoa..Hän kysyi minulta, että kerro rehellisesti monta kertaa olet käynyt 2000-luvulla Ikeassa (silloin, kun tavattiin elettiin vuotta 2013), Sanoin en kertaakaan. Aivan, et kertaakaan. Aloin miettimään hänen sanojaan autosta, niin en todellakaan tavitse autoa. Myin auton pois ja päivitin silloin pyöräni kunnon pyörään. Ajan työmatkat pyörällä niin kauan kun lumet tulee maahan. Asutaan Herttoniemessä, niin tästä pääsee joka suuntaan nopeasti. Kun karsin kaiken turhan aidosti pois, niin vuoden aikana rahaa jäi säästöön noin 10 tuhatta euroa. En ole mikään isotuloinen omasta mielestä. Äkkiä se raha vaan kasvaa, kun turhat asiat poistaa ja tarkoitan tällä sitä, että mitä ei todella itse tarvi. Minä en tarvinut noita asioita. Minun yksiöni vuokra oli silloin 790ekk ja sähköt muutaman kympin ja netti ja puhlasku.
Rasmuksen pitäs olla kiitollinen niistä neuvoista mitä saa, kosa itse luulen, että sieltä jostain saa ihan hyviä neuvoja. Itse olen kiitollinen miehelleni siitä, että herätti minut. Nyt, kun asutaan yhdessä ja oltu sen noin 11v yhdessä, niin molempien talous on kunnossa eikä tarvi ajatella talousasioita ollenkaan. Yksi iso stressi on vähemmän. Se tulee pienistä jutuista.
Eli sä nyt olet ollut vaan tyhmä etkä osaa ajatella omilla aivoillasi.
En ole hyvätuloinen, mutta säästän silti. Aina löytyy jotain josta voi säästää. Vain jos tuloja ei ole ollenkaan, säästäminen ei onnistu
Eri