Lue keskustelun säännöt.
Masentaa oma lihavuus. Nyt vajaassa 6kk paino noussut yli 10kg. Olen taistellut vuosia,ja aina epäonnistun.
25.03.2024 |
Eli laihdutus /elämäntapamuutos aina epäonnistunut.
Vihdoin lopetin itseni rääkkäämisen ja paino vaan nousee.
110kg 161cm
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Häädä demonit erit spirit of GLUTTONY. Poikani laihtui ainak kymmenisen kiloa vajaassa kolmessa kuukaudessa, häädimme demonit ja koska hän on uskossa Jeesus tulee apuun ja näin demonit ajetaan pois Jumalan sormella.
Ota Jeesus vastaan, kadu syntejäsi ja katso/ kuuntele esim. Unshacked deliveranse, youtubesta.
Tod näk oksennat ensialkuun, älä säikähdä.
PS. On kuitenkin mahd että näitä videoita pitää usein kuunnella kuitenkin monia kertoja (ja mikä tärkeintä: USKOA ja lukea Jumalan sanaa, eikä palata enää saman synnin oksennukselle), kunnes alkaa tapahtua, monet henget ovat sitkeitä ja yrittävät pysyä piilossa ja monesti samaan vaivaan liittyviä henkiä on useita, jopa legioonia, joten pitää vain jatkaa kunnes tuloksia tulee. Henki on henki ja se tulee usein ulos henkenä, eli haukotuksina, aivastuksina ja joskus muutenkin eli kehon eritteinä..koska kuitenkin ovat saastaisia henkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin suurta määrää kiloja on mahdotonta laihduttaa ilman apuja. Suosittelen Ozempicia ja Orbera-silikonipalloa, joka asennetaan vuodeksi vatsaan. Se estää syömästä liikaa. Itse sain 24 kiloa näillä keinoin pois. On vain totuus, että meidän metsästäjäkeräilijän geenimme on ohjelmoitu varastoimaan energiaa, ei kuluttamaan sitä. Siksi elimistö taistelee kaikin voimin laihtumista vastaan. Se ei ole sinun syytäsi, mutta eikös ole hienoa, että on apukeinoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia muita keinoja aina pyydetään kokeilemaan paitsi sitä ainoaa mikä toimii, eli syömisen vähentäminen kunnes laihtuu. Ei ihme ettei laihdu kymmenistä tukiketjuista huolimatta. Läskit pelottelee säästöliekeistä ja sanoo että laihtuu kun syö enemmän.
Säästöliekki on ihan todellinen ilmiö ja voi iskeä jos vähentää syömistä liikaa. Siksi pitää säilyttää kohtuus.
Ei ole todellinen ilmiö, ja vaikutus on ihan minimaalinen .
Kyllä on, se on tieteellisesti todistettu. Elimistö luulee nälänhädän olevan päällä, ja yrittää kaikin keinoin säästää energiaa. Englanniksihan tämä ilmiö on osuvasti nimetty nälkiintymismoodiksi, "starvation mode".
Se määrä, minkä voi keskikokoinen nainen syödä päivässä lihomatta on oikeasti todella pieni. Etenkin jos on aiempaa taustaa jojoilusta. Kerran läiski on siinä mielessä aina läiski, eikä siihen tule muutosta.
Ruokamäärää voi - ja kannattaakin- toki lisätä kasviksillä, mutta niihin kasviksiin ei voi laittaa laihduttaessa eikä jatkossakaan rasvaa/öljyä, kastikkeita tms. Ja normaali kotoruoka-annos on desi valmispainona esim makarobilaatikkoa.
Sen takia harva tuossa laihtumisessa onnistuu pysyvästi. Se on luopumista monesta nautintoa tuottavasta asiasta - pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhlattu jo 400e aikoinaan, muutaman kilon sain pois ja sitten repsahduksen myötä tuli korkoineen takaisin.
Ap
Mihin käytit? Käytit sanaa tuhlasit
Pt palveluun
Ap
Ne on höpöhpöpöhöpö!
Mene terkkarin lääkärille ja pyydä lähete painonhallintataloon, kestää vuoden!
Mutta! ITSE sun pitää sielläkin tehdä se työ!
https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta
https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/terveyslaihdutusvalmennus/tes…
Suosittelen sulle ja siksi koska sain itse avun!
Olemme APn kanssa lähes sentilleen samanpituisia ja olin vuosia 78-90kg (pientä vaihtelua aina elämäntilanteen myötä). Kun paino nousi tuonne 90kg ja sitten 91, 92, ja oma olo oli ihan hirveä niin päätin vain selvittää miten laihdutaan. Löysin kaikenlaista tietoa mutta etsin ja faktatsekkailin sitten päiviä ja päädyin laskemaan kaloreita. Olen nykyään 56-63kg painava riippuen vähän treenistä ja syömisistä.
Minä söin stressiin, tylsyyteen ja hirveän henkisen tuskan takia. Terapiaan ei ole varaa eikä mahdollisuutta itselläni ja tein koko muutoksen itse, apuna lenkkikengät, ruoka/liikunta äppi puhelimessa ja se kalorien orjallisesti laskeminen.
Tärkeitä huomioita:
-EI ruoski itseään takapakista
-EI VALEHTELE ITSELLEEN
-Kuuluu edelliseen, mutta hyväksyy tosiasiat: minä olen tämän painoinen kuin olen. Minulle on ehkä käynyt ikäviä asioita ja on vaikeaa, mutta minä olen itseni tämänkokoiseksi syönyt/näin huonokuntoiseksi päästänyt. Ja nyt olen tämänkokoinen ja tämän muotoinen ja se on vain fakta. Siihen ei itsessään liity arvolatausta. Mutta JOS haluan olla normaalipainoinen ja vahvempi ja virkeämpi, minun täytyy opetella toisin ja minun pitää sitoutua. Joskus tulee takapakkia ja olen silti minä, se ei arvota minua ihmisenä.
Jos tekisin jotain toisin niin treenaisin alusta asti. Menetin turhaan paljon lihasta alun nopeassa nälkäkuurissa. Hyvää siinä oli tosin se, että vatsalaukku kutistui heti ensimmäisten viikkojen aikana kunnolla. Olen alusta asti sallinut itselleni ihan mitä ruokaa vain, mutta kalorirajoissa oli pysyttävä. Välillä se oli sitten pussi karkkia ja voi kun oli kurjaa ja nälkää mutta kalorit oli siinä :')
Join myös paljon vettä, kävelin joka päivä monta tuntia ja sisäistin aika äkkiä sen että jos ei liiku, on enemmän aikaa syödä tylsyyteen ja se on myös täysin luonnoton tila ihmiselle ja on vaikeaa syödä niin vähän kuin 24/7 makaaminen ja istuminen sallii (hyvin vähän pienellä naisella).
Laihtuminen ei myöskään ole tie pois itseinhosta; nyt on löllöä massua, naama näyttää vanhemmalta kuin läskinä, tissit roikkuu. Itse olin lähes yhtä suosittu miesten keskuudessa esimerkiksi 88 kuin 58 kiloisena ja minusta nyt kiinnostuneet miehet ovat itseasiassa monet sellaisia etten heitä halua, puhuvat rumasti läskeistä ja muutenkin vaativat liikunnallista naista vaikka itse lähinnä liikkuvat sängyn, jääkaapin ja auton väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hienoa että tiedostat asian, se on oikea suunta. Minua huolestuttaa tämä ylipainon ihannointi. Kenenkään ei tarvitse komeroon kätkeytyä, mutta kehopositiivisuus (mikä viittaa täysin eri asiaan kuin ylipainon ihannointiin) on mennyt liiallisuuksiin ja ylipainoa on alettu ylistämään. Seurailen joskus sannalovesfood nimistä ig-tiliä ja hän vakuuttaa koko ajan miten sinut on ylipainonsa kanssa (mitä on aika paljon), mutta silti jankuttaa asiasta koko ajan. Onko oikeasti niin sinut jos sitä pitää koko ajan vakuutella? Huolestuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Se määrä, minkä voi keskikokoinen nainen syödä päivässä lihomatta on oikeasti todella pieni. Etenkin jos on aiempaa taustaa jojoilusta. Kerran läiski on siinä mielessä aina läiski, eikä siihen tule muutosta.
Ruokamäärää voi - ja kannattaakin- toki lisätä kasviksillä, mutta niihin kasviksiin ei voi laittaa laihduttaessa eikä jatkossakaan rasvaa/öljyä, kastikkeita tms. Ja normaali kotoruoka-annos on desi valmispainona esim makarobilaatikkoa.
Sen takia harva tuossa laihtumisessa onnistuu pysyvästi. Se on luopumista monesta nautintoa tuottavasta asiasta - pysyvästi.
Desi makaronilaatikkoa on liian vähän. Makaronia ja riisiä saa ottaa desin ja sen lisäksi proteiinia pitää saada sen korttipakan kokoinen pala. Puolet lautasesta täytetään höyrytetyillä ja tuoreilla kasviksilla. Niiden kanssa otetaan rasvan lähteeksi teelusikallinen tai pari öljypohjaista salaatinkastiketta tai siemeniä ruokalusikallisen verran. Jos liikkuu paljon, voi ottaa lisäksi viipaleen täysjyväleipää ja 10 grammaa levitettä leivän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se määrä, minkä voi keskikokoinen nainen syödä päivässä lihomatta on oikeasti todella pieni. Etenkin jos on aiempaa taustaa jojoilusta. Kerran läiski on siinä mielessä aina läiski, eikä siihen tule muutosta.
Ruokamäärää voi - ja kannattaakin- toki lisätä kasviksillä, mutta niihin kasviksiin ei voi laittaa laihduttaessa eikä jatkossakaan rasvaa/öljyä, kastikkeita tms. Ja normaali kotoruoka-annos on desi valmispainona esim makarobilaatikkoa.
Sen takia harva tuossa laihtumisessa onnistuu pysyvästi. Se on luopumista monesta nautintoa tuottavasta asiasta - pysyvästi.
Tämä on totta jos se keskikokoinen nainen ei liiku ja on hyvin lihasköyhäkin. Itselleni liikunta on nykyään taas nautinto. Pitkät kävelyt ja ajoittainen voimatreeni ja lyhyen matkan juokseminenkin nykyään auttavat sekä kehosuhteen että ruokamäärien kanssa. Liikkuminen on myös mukavaa kun kunto ja itsevarmuus on kohdillaan, ei enää pakkopullaa pitkään aikaan.
Syön ihan kunnon jättikipollisen ruokaa ja herkkujakin syön melkeinpä joka päivä (varmasti vain yhden käden sormilla laskettava määrä päiviä kun en kk syö jotain hyvää). Se voi olla keksejä, tummaa suklaata, jätski, karkkia... Nyt on stressaavia töitä koneella niin mässytän kovia karkkeja ja Reese's peanut butter cups :D
Kalorimäärä asetettu nykyisen painon ylläpitoon ja seuraan sitä sillä tavalla sivusilmällä että jos kaksi päivää menee ihan överisti yli tai 4-6pv aina parisataa kaloria yli niin sitten vähemmän herkkua enemmän terveellistä hyvää ja koirille muutama kunnolla pidempi monen tunnin lenkki. Säilyy balanssi eikä palaa ylipainon aikoihin. Mitään itsensä ruoskimista ei tarvita eikä loppuelämän pupukuuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia muita keinoja aina pyydetään kokeilemaan paitsi sitä ainoaa mikä toimii, eli syömisen vähentäminen kunnes laihtuu. Ei ihme ettei laihdu kymmenistä tukiketjuista huolimatta. Läskit pelottelee säästöliekeistä ja sanoo että laihtuu kun syö enemmän.
Säästöliekki on ihan todellinen ilmiö ja voi iskeä jos vähentää syömistä liikaa. Siksi pitää säilyttää kohtuus.
Ei ole todellinen ilmiö, ja vaikutus on ihan minimaalinen .
Säästöliekki alkaa vaikuttaa vasta kun ihminen on niin anorektisen laiha että hänen kehonsa alkaa taistella hengissä pysymisen vuoksi. On naurettavaa kun tätä puhetta säästöliekistä pitää aina yllä ihmiset joilla on rasvaa useamman ihmisen tarpeiksi.
https://www.pronutritionist.net/2016/05/suurin-pudottaja-ohjelman-tiete…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herran Jumala sentään kuinka iso nainen, kertakaikkiaan massiivinen. Miten olet tuollaisiin mittoihin päässyt, itsekin yritän saada massaa tässä. Olen 164 cm ja 88 kg,laardia kaikki. Koitan päästä tohon 100 kg nyt ainakin tänä vuonna.
Tsemppiä.
Paino laskee. Painoin 95kg , lihasta. Sitten sairastuminen s..... Vei voimat ja paino 62kg sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voimia!
Mua ahdistaa myös ylipainoni. Sain viime keväänä ja kesänä pudotettua ja muutettua elintapojani, mutta sen jälkeen yhtä lääkitystäni (vaikuttaa aineenvaihduntaan ja nostaa painoa) nostettiin ja aloitettiin hormonilääkitys (yksi sivuvaikutuksista painonnousu), ja paino nousi taas. Välillä täysin epätoivoinen, mitä tehdä. Elintapamuutokseni olen saanut säilytettyä viime keväältä ja jopa saanut muutettua lisää. Siitä huolimatta paino nousi (nuo lääkkeet).
Mitä tässä voi tehdä?
Minä söin lääkitystä, joka lihotti minua 42 kiloa. Vieroittauduin siitä jo senkin vuoksi, että se lääke on jo vanhanaikainen ja sille on olemassa nykyään painoneutraalimpia lääkityksiä. Lääkärit vain uusivat lääkityksiä miettimättä sitä, että kannattaisiko kenties vaihtaa lääkitys modernimpaan. Potilas saa haitat ja ei edes suomalaisessa syyllistävässä ilmapiirissä ajattele sitä, että vika voi olla lääkityksessä ja sen vaikutuksessa aineenvaihduntaan. Lääkityksen vaihtanut lääkäri sanoi suoraan, ettei uusi lääkitys tee mitään ihmeitä ja paino on noussut, koska vanhanaikainen lääke vetää aineenvaihdunnan tilttiin.
Hyväksyin sen, että olen sen painoinen kuin olen ja otin päämääräkseni etten liho yhtään. Yllättävää kyllä olen laihtunut noin kolme kiloa neljässä kuukaudessa tekemättä minkäänlaisia muutoksia elintavoissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia muita keinoja aina pyydetään kokeilemaan paitsi sitä ainoaa mikä toimii, eli syömisen vähentäminen kunnes laihtuu. Ei ihme ettei laihdu kymmenistä tukiketjuista huolimatta. Läskit pelottelee säästöliekeistä ja sanoo että laihtuu kun syö enemmän.
Säästöliekki on ihan todellinen ilmiö ja voi iskeä jos vähentää syömistä liikaa. Siksi pitää säilyttää kohtuus.
Patrik Borgin mukaan dieetillä ei kannata pitää mitään alle 1500 kcal-päiviä kahta viikkoa kauempaa, koska se napsauttaa säästöliekin päälle.
Vierailija kirjoitti:
Heippa taas! Monennella sivulla ajattelit alkaa uhkailla itsesi vahingoittamisella tällä kertaa?
Aloittaja on trolli joka jankkaa samaa vuodesta toiseen, ÄLKÄÄ vastatko ja ilmoittakaa poistettavaksi. Kiitos!
Minkä vuoksi sinä olet täällä ja jankkaat tuota samaa 'trolli sitä ja tätä' jokaisessa mahdollisessa ketjussa?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota kehoitusta maksaa ravintoterapeutilla tms.
Mulla on sama ongelma kuin ap:llä. Olen vaihtelevasti onnistunut, mutta aina ovat kilot tulleet takaisin enemmän tai vähemmän vauhdilla. En silti ymmärrä mihin tarvitsisin ravintoterapeuttia tms. Syön kasvispainoteisesti ja vain täysjyvää. Aamupala vasta kello 11. Vain puuroa tai Skyriä. Punnitsen myös annokset jne. Eikä nälkää jää.
Mutta syynä on mulla, kuten varmaan monella muullakin, lohtusyöminen tai oikeastaan naposteleminen. En vain raskaan työpäivän jälkeen jaksa pitää itseäni kurissa, vaikken nälkää tuntisikaan.
Aamupalan syömättä jättäminen kostautuu illansuun ja illan naposteluhimoina. Aivan sama, että kutsuuko sitä sitten sokerikoukuksi, tunnesyömiseksi tai naposteluksi. Sieltä jääkaapilta voi pysyä poiskin. Sinne ei edes tarvi hankkia rasvaisia juustoja ja nakkipaketteja napostelutarkoituksia varten. Naposteluhimo menee ohi kun juo lasin vettä ja ottaa ja virkkaa tai neuloo vaikka patalappua 15-30 minuutin ajan. Itse pääsin tupakasta neulomalla eroon. Nikotiini koukuttaa kuten heroiini.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen painonlisäys vaatii noin 70.000 kcal ylimääräistä ravintoa. Noin 180 pv:ssä tuo määrä merkitsee jtk 400 kcal liikaa päivässä. Vajaa 100 g suklaata tms. Ilman liikkumista tulee helposti kiloja. Pidä paino ensin samana ja ala vähentää syömistä. Pikakuureista ei ole mihinkään.
400 kcal = voileipä, jossa on puolikas Reissumiestä, 10 grammaa voita tai margariinia ja 2 viipaletta Oltermannia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se määrä, minkä voi keskikokoinen nainen syödä päivässä lihomatta on oikeasti todella pieni. Etenkin jos on aiempaa taustaa jojoilusta. Kerran läiski on siinä mielessä aina läiski, eikä siihen tule muutosta.
Ruokamäärää voi - ja kannattaakin- toki lisätä kasviksillä, mutta niihin kasviksiin ei voi laittaa laihduttaessa eikä jatkossakaan rasvaa/öljyä, kastikkeita tms. Ja normaali kotoruoka-annos on desi valmispainona esim makarobilaatikkoa.
Sen takia harva tuossa laihtumisessa onnistuu pysyvästi. Se on luopumista monesta nautintoa tuottavasta asiasta - pysyvästi.
Tämä on totta jos se keskikokoinen nainen ei liiku ja on hyvin lihasköyhäkin. Itselleni liikunta on nykyään taas nautinto. Pitkät kävelyt ja ajoittainen voimatreeni ja lyhyen matkan juokseminenkin nykyään auttavat sekä kehosuhteen että ruokamäärien kanssa. Liikkuminen on my
Mun kokemus on toisenlainen.
Laihdutin 30 kiloa ikävuosien 25-27 välillä. Laihdutuksen jälkeen olin lievästi ylipainoinen noin 2-5 kiloa 7 vuoden ajan. Yllätyin siitä, miten vähän ruokavaliossa loppujen lopuksi oli joustoa.
Esimerkkiruokailut tuon 7 vuoden ajalta:
Aamulla kahvi
Lounaalla 2 dl salaattia, jossa 100-+150 g proteiinia.
Välipala rahaa ja banaani
Päivälliseksi 300-400 g kasviksia/juureksia ja 100-150 g proteiinia.
Iltapalaksi toisinaan rahkaa jos oli ihan hirveä nälkä.
Liikuin noihin aikoihin 5-6 päivänä viikossa. Salia nousujohteisesti ja juoksulenkkejä.
Se, että viikonloppuisin sallin tuolloin itselleni esim. 100 g juustoa ja pienen pussin makeisia riitti siihen, ettei paino laskenut arkuvuokavaliolla. Kehoni varastoi kaiken vähänkin ylimääisen mitä söi.
Tuo yksipuolimen ja makuköyhä ruokavalio valitettavasti teki sen, että kyllästyin täysin tuon ruoan syömiseen ja jääkaappiin alkoi eksyä yhä useammin erilaisia ihania kastikkeita salaattiin ja herkullisia erilaisia vahvoja juustoja aterioiden kylkeen.
Nyt ollaan taas läiskiä ja ihmetellään, että millä tämän ylimääräisen saisi tällä kertaa pois.
Olen myös yhtä lyhyt ja joskus pudottanut yli 20 kg. Omasta kokemuksesta vain ruokavaliolla on ollut vaikutus painonpudotuksessa. Liikuntaa voi harrastaa muista syistä, siitä ei ole koskaan haittaa, mutta painonpudotukseen sillä on mitätön merkitys.
Itse olen saanut painon vähenemään ja pysymään normaalilukemissa sillä, että olen jättänyt arkisin leivät, pastat, perunat ja kaikki makeat jälkiruuat ja ja leivonnaiset kokonaan pois. Tilalle luonnonjogurttia, marjoja, siemeniä, ananasta, meloneja, ruuaksi paljon erilaisia salaatteja, uunikasviksia, kalaa, kanaa, munia jne.
Eikö julkisellakin puolella ole ravintoterapeutteja, mistä voisit saada apua?
Tsemppiä vaan edelleen, hienoa, että oma terveys ja normaalipaino kiinnostavat. Tiedän, ettei ole helppoa, mutta on tosi palkitsevaa monin tavoin, kun saa painon putoamaaan.